Takaisin edelliselle sivulle

Asianmukainen vaatetus suojaa kylmässä työskentelevää

Asianmukainen vaatetus suojaa kylmässä työskentelevää

15.1.2016

Kylmyys ja pakkasen purevuutta lisäävä viima kiusaavat monia työntekijöitä talvikaudella. Eniten altistumista kylmälle esiintyy ulkotöissä rakennusalalla sekä maa- ja metsätalouden töissä. Kylmälle altistutaan myös esimerkiksi kuljetusalalla, elintarviketeollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä pakkaus-, ahtaus- ja varastotöissä.

Kylmäaltistumisella tarkoitetaan työskentelyä alle +10 °C:n lämpötilassa. Pelkkä lämpötilalukema ei kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea, sillä tuuli voi lisätä pakkasen purevuutta huomattavasti.

”Jos ilma on tyyni, ei pakkanen välttämättä tunnu iholla kovin epämiellyttävältä. Toisaalta pienikin pakkanen yhdistettynä kovaan viimaan voi jo altistaa paleltumille”, ylitarkastaja Jukka Polari Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo. 

Fyysisessä kuormituksessa voimakas kylmäaltistus aiheuttaa yleisesti hengitystieoireita ja vaikeuttaa hengitystä. Kylmyys voi aiheuttaa paleltumia sekä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä kohtalokkaasti. Esimerkiksi runsaan lumentulon seurauksena tehtävillä raskailla lumitöillä, kuten lumen kolaamisella, on todettu yhteys lisääntyneisiin sydänkuolemiin. Vuosia jatkuneessa kylmäaltistuksessa näyttää erityisesti nivel- ja lihasvaivoja kehittyvän enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä. Kylmän haitat korostuvat raskaissa töissä: voimakas kylmäaltistus työssä heikentää lihasten toimintakykyä.

Pään suojaaminen tärkeää

Kylmähaittoja voidaan hallita vaikuttamalla kylmälle altistumisaikaan työprosessien suunnittelulla ja huomioimalla kylmän vaikutukset työvälineiden ja koneiden käytössä. 

Työntekijän kannalta tärkein kylmältä suojautumiskeino on riittävä ja asianmukainen vaatetus kerrospukeutumisen periaatteiden mukaan.

”Ihoa vasten puetaan lämmin, hikeä läpäisevä kerros. Materiaaleista villa on todettu hyväksi, samoin ns. tekniset, liikuntaan tarkoitetut alusasut. Puuvillaista alusvaatetusta ei kannata käyttää, sillä se on kastuessaan kylmä ja epämiellyttävän tuntuinen. Päällimmäisenä käytetään tuulen- ja vedenpitävää vaatetusta. Näiden väliin puetaan välikerroksia tarpeen mukaan”, Polari neuvoo.

”Pään suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä pään kautta voi haihtua kovassa pakkasessa jopa 80 prosenttia kehon tuottamasta lämmöstä. Myös kehon ääreisosien, kuten sormien ja varpaiden, suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota”, Polari muistuttaa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteiden terveysriskit. Arvioinnissa mahdollisesti esiin tulleet kylmyyden tai vetoisuuden aiheuttamat haittatekijät tulee poistaa, mikäli mahdollista. Jos niiden poistaminen ei jostain syystä onnistu, on työnantajan arvioitava haitan merkitys työntekijän terveydelle. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työterveyshuoltoa. Työsuojeluviranomainen valvoo osana tarkastustoimintaansa, että kylmyyden haittatekijät työhön on arvioitu.

Lisätietoja:
Etelä-Suomen AVI työsuojelun vastuualue, työympäristöpäivystys puh. 0295 016 000 (vaihde)
Länsi- ja Sisä-Suomen AVI työsuojelun vastuualue, työolosuhdepäivystys puh. 0295 018 450 (vaihde)
Lounais-Suomen AVI työsuojelun vastuualue, työolosuhdepäivystys puh. 0295 018 000 (vaihde)
Itä-Suomen AVI työsuojelun vastuualue, työympäristöpäivystys puh.  0295 016 800 (vaihde)
Pohjois-Suomen AVI työsuojelun vastuualue, työolosuhdepäivystys puh. 0295 017 500 (vaihde)

Linkkejä:
Tyosuojelu.fi: Lämpöolot
Työterveyslaitoksen tietokortti ”Kylmässä työskentely”
Työterveyslaitos: Kylmänsuojavaatetus

Jaa tämä sivu