Takaisin edelliselle sivulle

Hovioikeus kumosi vammaisen työnantajan saaman tuomion työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä

Hovioikeus kumosi vammaisen työnantajan saaman tuomion työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä

30.5.2017 – Etelä-Suomi

Helsingin hovioikeus hylkäsi työnantajaa vastaan nostetun syytteen työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä. Hovioikeus antoi tuomionsa 26.5.2017.

Tapauksessa oli kyse vammaisen henkilön tekemästä avustajaan kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Kunta oli järjestänyt neliraajahalvauksen ja aivovamman saaneelle miehelle henkilökohtaisen avun niin sanotulla työnantajamallilla, jossa avustettava henkilö toimii avustajansa työnantajana. Käräjäoikeuden tuomion mukaan työnantaja oli syyllistynyt työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään koskettelemalla henkilökohtaista avustajaa epäasiallisella tavalla, tekemällä tälle toistuvasti seksuaalissävyisiä huomautuksia ja ehdotuksia sekä laiminlyömällä puuttua työnantajana seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun työpaikalla. Tämä tapahtui ajalla 11.2. - 18.11.2013.

Käräjäoikeuden tavoin myös hovioikeus katsoi, että työntekijään kohdistunut seksuaalinen häirintä täytti työturvallisuusrikoksen ja työsyrjinnän tunnusmerkistön. Lisäksi hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin vastaajan toimineen työnantajan asemassa. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei työnantajana toiminut henkilö ollut juurikaan kyennyt hoitamaan avustajiensa työsuhteisiin liittyviä asioita ja että tosiasiassa niistä oli huolehtinut työnantajan vaimo. Hovioikeus katsoi lääketieteellisen selvityksen osoittavan, että työnantajan kyky kontrolloida käyttäytymistään oli hänen vammautumisensa vuoksi merkittävästi alentunut.

Hovioikeus totesi, että työnantajalle oli vaadittu rangaistusta työrikoksista, joiden rangaistavuuden yleisenä edellytyksenä on, että työnantajalla on ollut edellytykset ja käytännön mahdollisuudet suoriutua kulloinkin kysymyksessä olevista velvollisuuksistaan. Avustettava oli toiminut työnantajana vammaispalvelulain mukaisen työnantajamallin perusteella, vaikka hänellä ei ollut ollut tosiasiassa kykyä selviytyä työnantajan velvollisuuksista eikä kontrolloida käytöstään. Tämän vuoksi asiassa jäi hovioikeuden mukaan varteenotettava epäilys sen suhteen, oliko työnantajalla ollut kykyä pidättäytyä aivovamman oireisiin liittyvästä epäasiallisesta käytöksestä senkään jälkeen, kun työntekijä oli siitä hänelle huomauttanut. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että syyte oli hylättävä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että vastaajalle tuomittujen yksityisoikeudellisten korvausten osalta käräjäoikeuden tuomiota ei ollut syytä muuttaa.

Helsingin hovioikeuden tuomio 26.5.2017 (R 16/350).

Lisätietoja:
Työsuojelun lakimies Mari Leinonen
puh. 029 5016 584, etunimi.sukunimi@avi.fi

Mediapalvelu:
Viestintäasiantuntija Virpi Saarinen
p. 0295 016 021, etunimi.sukunimi@avi.fi  

Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
www.tyosuojelu.fi

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoonaa henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.
Jaa tämä sivu