Takaisin edelliselle sivulle

Hovioikeus pysytti 18 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta

Hovioikeus pysytti 18 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta

16.3.2018 – Länsi- ja Sisä-Suomi

Turun hovioikeus on pysyttänyt Pirkanmaan käräjäoikeuden Sahalahden Broiler Oy:lle tuomitseman 18 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta. Myös kahdelle yhtiön esimiesasemassa olevalle henkilölle kummallekin tuomitut 30 päiväsakon eli 1 320 ja 990 euron sakkorangaistukset pysytettiin.

Käsiteltävänä oli huhtikuussa 2016 sattunut työtapaturma. Työntekijä oli työskentelemässä lihamyllyllä. Kun lihamyllyn suuaukon alle asetettu vaunu oli tullut täyteen lihamassasta, piti mylly sammuttaa ja vaunu vaihtaa toiseen. Työntekijän pyyhkäistessä suuaukolla olevaa lihamassaa hänen hansikkaansa tempautui edelleen jälkikäyntiä pyörineeseen myllyn terään ja käsi vahingoittui.

Työsuojeluviranomainen katsoi, että vaikka koneen ympärille oli rakennettu suojahäkki, työnantaja oli laiminlyönyt ottaa huomioon, että lihamylly kävi sen sammuttamisen jälkeen jälkikäyntiä vielä jopa 27 sekuntia, jolloin oli mahdollista päästä myllyn vaara-alueelle. Lihamyllyyn on työtapaturman jälkeen asennettu sähkölukko, joka mahdollistaa vaara-alueelle pääsyn vasta viiden sekunnin kuluttua siitä, kun terän pyöriminen on lakannut.

Vastaajat vetosivat hovioikeudessa siihen, että lihamylly oli täyttänyt sen valmistusvuoden 1987 standardit. Hovioikeus totesi, että työturvallisuuslain säännösten mukaisesti työnantajan on ennen koneen käyttöönottoa varmistauduttava sen soveltuvuudesta tulevaan käyttöön ja käyttöolosuhteisiin sekä selvitettävä ja arvioitava vaarat ja tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Koneen valmistusvuonna asetettujen standardien täyttäminen ei vapauta työnantajaa voimassaolevien työturvallisuusnormien asettamasta vastuusta. Tapaturman sattuessa käytettävissä ollut tekniikka olisi mahdollistanut sähkölukon asentamisen lihamyllyyn jo ennen tapaturma-ajankohtaa. Sähkölukolla olisi voitu estää nyt sattunut tapaturma.

Vastaajana ollut työnjohtaja vetosi siihen, ettei hän ollut ylipäätänsä tietoinen lihamyllyn terän jälkikäynnistä. Hovioikeuden tuomion mukaan hänen olisi tullut asemassaan perehtyä lihamyllyn ominaisuuksiin niin huolellisesti, että hän olisi tullut tietoiseksi sekä sen jälkikäynnistä että sen aiheuttamasta turvallisuusriskistä.

Työnopastuksen osalta hovioikeus totesi, että loukkaantunut työntekijä ei ollut aiemmin lihamyllyllä työskennellyt eikä hän ollut tuntenut koneen toimintaa tai ollut sen käytössä ammattitaitoinen. Sillä seikalla, että hän on yleisellä tasolla ollut kokenut elintarviketyöntekijä, ei ole merkitystä arvioitaessa työnantajan perehdyttämisvastuuta nimenomaan lihamyllyllä työskentelyyn.

Turun hovioikeuden asia nro R 17/998

Lisätietoja: Lakimies Jouni Kallioluoma, puh. 0295 018 659
Länsi- ja Sisä-Suomen auehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Jaa tämä sivu