Takaisin edelliselle sivulle

Seksuaalinen häirintä päätyy harvoin työsuojeluviranomaisen valvottavaksi

Seksuaalinen häirintä päätyy harvoin työsuojeluviranomaisen valvottavaksi

1.11.2017

Seksuaalinen häirintä työpaikoilla päätyy harvoin työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Asiaan liittyviä yhteydenottoja tulee työsuojeluviranomaiselle (AVI) melko vähän, ja myös työpaikkatarkastuksilla aihe nousee vain harvoin esiin. Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, sillä seksuaalisen häirinnän valvontahavaintoja ei tilastoida erikseen vaan yhdessä muun häirinnän kanssa. Seksuaalista häirintää koskevissa yhteydenotoissa on yleensä kyse siitä, että työntekijä kokee häirintää työnantajan taholta. Yhteydenotoista valvontaan asti päätyy vuosittain vain yksittäisiä tapauksia. Usein yhteydenottaja ei halua, että viranomainen ryhtyy valvontatoimenpiteisiin.

Työsuojeluviranomaisen kynnys ottaa työntekijän kokema seksuaalinen häirintä valvottavaksi on matala. Yleensä häirintätapauksissa valvontakynnys ylittyy, jos häirintä tai epäasiallinen kohtelu voi vaarantaa terveyden. Tavallisesti tämä edellyttää häirinnän jatkuvuutta tai toistuvuutta, mutta seksuaalisen häirinnän kohdalla valvontakynnys on matalampi. Jos häiritsijä on työnantajan edustaja, niin yksittäinenkin seksuaalinen häirintäteko voi täyttää terveyttä vaarantavan häirinnän tunnusmerkit.

Työnantajalla on velvollisuus puuttua kaikkeen seksuaaliseen häirintään välittömästi, kuten muuhunkin häirintään. Toimimisvelvollisuus syntyy, kun työnantaja saa tiedon häirinnästä. Lähtökohtana on, että asia tulee ratkaista työpaikalla. Jos näin ei tapahdu, työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa toimimaan asian ratkaisemiseksi.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki teot, jotka tasa-arvolain mukaan ovat häirintää, eivät välttämättä ole sitä työturvallisuuslain näkökulmasta. Tasa-arvolain valvonta ei myöskään kuulu työsuojeluviranomaiselle, vaan lakia valvoo tasa-arvovaltuutettu.

Näin seksuaalista häirintää valvotaan työsuojeluviranomaisessa

Häirintää valvotaan sekä yhteydenottojen perusteella että viranomaisaloitteisesti työpaikkatarkastuksilla.  Seksuaalista häirintää koskevat yhteydenotot käsitellään kuten muutkin häirintätapaukset. Jos valvontakynnys ylittyy, työntekijältä pyydetään kirjallinen lupa käsitellä asiaa hänen nimellään. Tämän jälkeen työnantajalle lähetetään selvityspyyntö asiasta. Selvityksen nähtyään työntekijä saa vielä antaa oman selvityksen asiasta. Kirjallisten selvitysten perusteella tarkastaja tekee tarkastuskertomuksen, jossa antaa työnantajalle tarvittaessa velvoitteita asian ratkaisemiseksi. Mikäli on perusteita epäillä työrikosta, asia ilmoitetaan poliisille esitutkintaa varten.

Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonnasta numerosta 0295 016 620 saa neuvontaa myös ilman, että tarvitsee kertoa nimeään. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia, ja ilman kirjallista lupaa työsuojelutarkastaja ei voi mainita niistä työnantajalle. Työsuojeluviranomainen voi harkintansa mukaan myös kohdistaa viranomaisaloitteista valvontaa kyseiseen työpaikkaan, vaikka työntekijä ei haluaisi omaa tapaustaan valvottavaksi.

Työpaikkatarkastuksilla saatetaan käyttää havainnoinnin apuvälineenä anonyymiä kyselyä koskien työoloja. Kysely lähetetään työpaikoille ennen tarkastusta. Kyselyssä kysytään yhtenä kysymyksenä sitä, onko työntekijä kokenut häirintää. Seksuaalista häirintää ei mainita erikseen. Jos vastauksista voidaan nähdä, että työpaikalla esiintyy häirintää, otetaan asia tarkastuksella käsittelyyn muun muassa siitä näkökulmasta, miten työnantaja ehkäisee häirintää työpaikalla ja miten häirintäkokemukset siellä käsitellään.

Häirintä ei noussut esiin elokuva-alan valvonnassa

#MeToo-kampanjan myötä seksuaalinen häirintä on keskusteluttanut erityisesti elokuva- ja filmiteollisuuden alalla. Ala on tänä vuonna myös työsuojeluvalvonnan kohteena: Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat ovat valvoneet järjestelmällisesti kaikkia elokuvan elinkaaren toimijoita. Näissä tarkastuksissa seksuaalinen häirintä ei noussut esiin muuten kuin yleisellä tasolla. Monella työpaikalla häirinnästä haluttiin keskustella, mutta työntekijöille tehdyissä kyselyissä se ei noussut erityisesti esiin.

”Tämä ei toki todista sitä, että häirintää ei olisi. Elokuva-alaa leimaa työsuhteiden lyhyys ja vaihtuvat työyhteisöt, joten läheskään kaikkia työntekijöitä ei pystytty valvontakyselyllä tavoittamaan. Lisäksi työsuojeluviranomainen valvoo vain työnantajia, joten freelancer-sopimuksella työskenteleviin valvonta ei ulotu”, kertoo työsuojelulakimies Aki Eriksson Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Lisätietoja:
Työsuojelulakimies Aki Eriksson, puh. 029 5016 254, etunimi.sukunimi@avi.fi

Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonnasta lisätietoa sivulla www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/puhelinneuvonta

Mediapalvelu:
Viestintäasiantuntija Virpi Saarinen, p. 0295 016 021, etunimi.sukunimi@avi.fi

Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
www.tyosuojelu.fi

Jaa tämä sivu