Takaisin edelliselle sivulle

Tilaajavastuulailla tasaveroista kilpailua yritysten välille - infotilaisuus lakimuutoksista keräsi salin täyteen väkeä

Tilaajavastuulailla tasaveroista kilpailua yritysten välille - infotilaisuus lakimuutoksista keräsi salin täyteen väkeä

19.10.2015 – Etelä-Suomi

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta uudistui 1.9.2015. Muutoksia tuli muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin.

Tilaajavastuulain muutoksista keskusteltiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 2.10. Tilaisuuden avasi tilaajavastuuyksikön päällikkö Mikko Vanninen ja paikalla oli reilut sata kuulijaa muun muassa yhteistyöviranomaisista, työmarkkinajärjestöistä sekä rakennusalan yrityksistä.

Tilaajan arvioitava, aikooko sopimuskumppani hoitaa verovelkansa

Tilaisuuden yleisöä 2.10.2015Ylitarkastaja Noora Haapa-alho kertoi, että lakimuutoksen myötä tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä.

Ulkomailta lähetettävien sopimuspuolen työntekijöiden osalta tilaajan on varmistettava työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen. Lisäksi tilaajan on sopimusta tehdessään kirjallisesti edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa koko sopimussuhteen ajan sosiaaliturvaa koskevat todistukset kaikista työntekijöistä.

Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä.

Tilaaja on voinut joulukuusta 2014 alkaen hankkia veronmaksuasioita koskevan selvityksen itse julkisesta verovelkarekisteristä. Mikäli verovelkarekisteristä ilmenee verojen maksun laiminlyöntejä, tulee tilaajan hankkia verovelkatodistus. Tämän jälkeen on tilaajan harkinnassa, tekeekö tilaaja verovelkaisen yrityksen kanssa sopimuksen. Mikäli verovelkaa voidaan pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.

Jatkossa korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Laiminlyöntimaksujen määriä korotetaan siten, että laiminlyöntimaksun suuruus on 2 000 – 20 000 euroa ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä on 20 000 – 65 000 euroa.

Tilaisuudessa etenkin työterveyshuoltoasia puhutti. Keskustelussa käytiin läpi mm. sitä, että myös ulkomailta Suomeen lähetetyille työntekijöille on järjestettävä työterveyshuolto Suomessa.

Yhteistarkastuksilla tehoa valvontaan

Tarkastaja Joonas Heinilä kertoi tilaajavastuulain valvonnasta rakennusalalla. Tilaajan selvitysvelvollisuutta on valvottu rakennusalalla lain voimaantulosta eli vuodesta 2007 alkaen. Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja luoda tilaajalle edellytykset varmistaa, että sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa.

Rakennusalalle on tehty seitsemän vuoden aikana yhteensä noin 4 500 tilaajavastuutarkastusta. Näistä laiminlyöntimaksuprosessi on käynnistetty 20 prosentissa tarkastuksista, ja niistä noin kahdessa kolmasosassa on määrätty laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksujen yhteenlaskettu arvo on vajaa kolme miljoonaa euroa.

Valvontaa pyritään suuntaamaan riskiperusteisesti siten, että saadaan valvottua alihankintaketjujen alimmaisetkin toimijat sekä yritykset, joiden toiminnassa on huomattu epäselvyyksiä. Tämä tulee tehostumaan viranomaisten välisten tiedonsiirto-oikeuksien parantuessa. Heinilä muistutti, että työsuojelun verkkopalvelun kautta voi antaa sähköisesti vihjeen työsuojeluviranomaiselle.

Ylitarkastaja Riku Rajamäki kertoi, että rakennusalalla on tehty satoja yhteistarkastuksia esimerkiksi poliisin, Eläketurvakeskuksen ja verohallinnon kanssa. Sidosryhmäyhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi poliisin kanssa tehtävällä tarkastuksella poliisi voi määrätä saman tien sakon työturvallisuusrikkomuksesta. Tämä tehostaa toimintaa.

Esimerkiksi vuonna 2008 havaittiin puutteita rakennustyömaiden henkilötunnisteissa noin kolmanneksella tarkastetuista henkilöistä. Vuonna 2014 luku oli pudonnut noin kahdeksaan prosenttiin. Rajamäen mukaan tehokkaan valvonnan ansioista rakennusalan yritykset ovat entistä tietoisempia velvoitteistaan; sana on kiirinyt.

Tilaisuudessa virisi paljon keskustelua lainsäädännön tulkinnoista sekä kysymyksiä käytännön valvontatyöstä. Myös käytännön toiveita esitettiin tarkastajille toiminnan tehostamiseksi.

– Vastuualue on saanut paljon positiivista palautetta tilaisuudesta. Puhujia kiitettiin asiantunteviksi ja keskustelu oli monipuolista; paikalla olleet yhteistyöviranomaiset toivat keskusteluun oman asiantuntemuksensa, kertoo tilaajavastuuyksikön päällikkö Mikko Vanninen.

Tilaisuuden materiaali löytyy Tyosuojelu.fin Tilaajavastuu-sivulta.
 

Teksti ja kuva: Piretta Pietilä

Jaa tämä sivu