Takaisin edelliselle sivulle

Työntekijälle tapaturma kärkisorvilla – Työnantajalle sakot riskienarvioinnin ja perehdytyksen puutteellisuudesta

Työntekijälle tapaturma kärkisorvilla – Työnantajalle sakot riskienarvioinnin ja perehdytyksen puutteellisuudesta

21.2.2018 – Etelä-Suomi

Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi Riihimäellä toimivan asetehtaan liiketoimintajohtajan ja työnjohtajan 30 päiväsakon eli 2 610 euron ja 1 260 euron yhteisiin sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syytteet tehtaan tuotantopäällikköä vastaan hylättiin. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 20.2.2018. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajayhtiön maksettavaksi 60 000 euron yhteisösakon.

Käsiteltävänä oli tehtaan piippuosastolla vuonna 2016 sattunut tapaturma, jossa työntekijä oli hionut kiväärin piippua kärkisorvilla pitämällä käsillään kiinni piipun ympärille laitettua hiomapaperia. Työntekijän tarkoituksena oli poistaa piipusta ruostejälki. Työntekijän käsi oli joutunut tapaturmassa kiinni pyörivään sorviin sillä seurauksella, että työntekijä oli loukkaantunut vakavasti.

Vastaajien näkemyksenä oli, että aseiden korjaustehtäviä tehneen työntekijän tehtäviin ei kulunut ruosteenpoisto vaan tarpeellinen hiontatyö oli ohjeistettu tehtäväksi viimeistelyosastolla ja piippujen hiontatyötä varten oli erikseen nauhahiomakone. Vastaajat kiistivät myös tienneensä, että korjauspisteessä olisi tehty piippujen pintahiontaa ja katsoivat, että työntekijä oli toiminut ohjeiden vastaisesti.

Käräjäoikeus hyväksyi tuomiossaan sen, että syytteessä tarkoitetun kaltaiset piipun pintahiontatyöt eivät ole kuuluneet aseiden korjaustehtävissä työskennelleen työntekijän työtehtäviin. Käräjäoikeuden mukaan vastaajat kertoivat tästä yhtenevästi, eikä näkemystä osoitettu vääräksi. Tämän perusteella käräjäoikeus päätyi myös siihen, että vastaajien ei katsottu laiminlyöneen huolehtia siitä, että hiontatyötä varten olisi ollut olemassa työhön sopiva ja tarkoituksenmukainen työväline.

Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan toiminnassa oli kuitenkin toimittu puutteellisesti työnjaon ja työtehtävin määrittelyssä sekä työympäristön, työnteon ja työtapojen valvonnassa, kun tehtaalla oli tehty useampien vuosien ajan työtä, joka oli kuulunut toisen osaston työtehtäviin ja kun tuota työtä on tehty korjauspisteellä vaarallisena pidettävällä työmenetelmällä. Työtehtävien epäselvästä määrittelystä sekä työnteon ja työympäristön riittämättömästä tarkkailusta oli osaltaan seurannut, että kärkisorvilla työskentelystä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät eivät olleet tulleet riittävän järjestelmällisesti ja huolellisesti tunnistetuiksi ja arvioiduiksi.

Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että piippuosastolla ei ollut toimivaa järjestelmää aseiden korjaustehtävissä yksin työskennelleen työntekijän perehdyttämiseksi työhön, työvälineisiin ja turvallisiin työmenetelmiin.

Käräjäoikeus arvioi, että perehdyttäjän valinta oli lähtökohtaisesti ollut perusteltu, koska perehdyttäjä oli hyvin kokenut ja asiantunteva.” Toisaalta työnantajan edustajan on täytynyt tietää, että perehdyttäjällä ei ollut metallialan koulutusta, eikä sitä ollut selvitetty, miten oikeita ja turvallisia työtapoja perehdyttäjä oli työssään omaksunut. Käräjäoikeus otti myös huomioon muun muassa sen, että loukkaantunut työntekijä oli siirtynyt uusiin työtehtäviin, jotka olivat poikenneet olennaisesti hänen aiemmista tehtävistään. Perehdytys ei ollut ollut jatkuvaa tai edes päivittäistä, kun toisissa työvuoroissa työskennellyt perehdyttäjä oli ollut vain joka kolmas viikko samaan aikaan töissä. Työntekijä oli myös ilmoittanut työnjohtajalle perehdytyksen riittämättömyydestä, mutta perehdyttäjän ja työtekijän yhdessä työskentelyä ei parannettu, eikä työnjohtaja varmistanut työntekijälle opetettujen työtapojen turvallisuutta.

Syytteen teonkuvaukseen oli katsottu, että tietyissä muissakin seikoissa oli ollut kyse työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteet enemmälti.

”Työturvallisuuden perusasiana on se, että työnantajan pitää olla tietoinen työympäristön tilasta. Huolellisen riskienarviointimenettelyn ja työtapojen jatkuvan tarkkailun perusteella työnantajan täytyy tietää, minkälaisia tilanteita työntekijöille tulee eteen työssään. Tätä kautta voidaan puuttua vääriin työtapoihin ja työhön voidaan antaa oikeat ohjeet ja perehdytys”, työsuojelulakimies Esa Airola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta huomauttaa.

Lisäksi Airola korostaa, että työntekijöiden opastukseen ja perehdytykseen on kiinnitettävä huomioita, vaikka perehdyttäjänä toimisi työpaikan paras asiantuntija. Vaarallisten koneiden kanssa on erityisesti huolehdittava siitä, että perehdytys ja opitun varmistaminen voidaan tehdä työpaikalla ilman haittatekijöitä.

Hyvinkään käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 17/1098, annettu 20.2.2018

Lisätiedot:
Lakimies Esa Airola, puh. 0295 016 779, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto  

www.tyosuojelu.fi 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoona henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.

 

Jaa tämä sivu