Takaisin edelliselle sivulle

Työtohtori: Lääkitystä – pyytämättä

Työtohtori: Lääkitystä – pyytämättä

20.10.2016

Kaksoiskäyttö sanana yhdistetään lähinnä aseteknologian vientirajoituksiin. Ajatuksena lienee, että samoja tuotteita voidaan käyttää myös siviilitarkoituksiin. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa ei mainita erikseen klooria, historiallista taistelukaasua, koska sillä on laaja siviilikäyttökin. Sen sijaan siinä säädetään ainakin kahdesta lääkkeinäkin käytettävästä kemikaalista, syöpälääke typpisinappikaasusta sekä neurologien ja muiden erikoisalojen lääkärien käyttämästä botuliinitoksiinista, botoxista.

Ennen nykyaikaista lääkearsenaalia monet lääkkeet olivat yksinkertaisia kemikaaleja. Niinpä vuoden 1899 lääkeluettelon alaotsikossa todetaan luettelon käsittelevän ”kemikaaleja ja lääkkeitä modernissa lääketieteellisessä käytännössä” (Merck Manual, 1899).

Lääkärin stetoskooppiUudesta suomalaisesta lääkeluettelosta voidaan löytää vielä joitain lääkeaineita, joille voidaan altistua muuallakin kuin lääkehuollossa (Pharmaca Fennica 2016). Perinteinen esimerkki on sydänlääke nitroglyseriini, jota käytetään myös räjähdysaineena. Ammustyöntekijöiden altistuminen nitroglyseriinille on aiheuttanut sydänkohtauksia varsinkin työperäisen altistuksen katkettua viikonloppuna (”Monday morning deaths”), ja tarinoita kerrotaan työntekijöistä, jotka eri tavoin ovat varmistaneet nitroannoksen saannin myös työpaikan ulkopuolella.

Toinen esimerkki voisi olla multippeliskleroosin ja eräiden muiden sairauksien lääke dimetyylifumaraatti. Suomalainen ihotautilääkäri Tapio Rantanen ilmeisesti ensimmäisenä muutama vuosi sitten ratkaisi ”kiinalaisen sohvan arvoituksen” (Rantanen, 2008). Lukuisat ihmiset meillä ja monissa muissa maissa saivat allergisen kosketusihottuman istuttuaan Kiinasta tuoduissa nahkaisissa tai kankaisissa huonekaluissa. Osoittautui, että niihin oli homeenestoaineeksi laitettu haihtuvaa dimetyylifumaraattia sisältäviä pusseja. Sittemmin allergista ihottumaa tai nokkosrokkoa ovat aiheuttaneet myös Kiinasta tuodut jalkineet ja pyöräilykypärät – huolimatta EU:n jo asettamasta dimetyylifumaraattia sisältävien tuotteiden tuontikiellostakin (Santiago ym., 2010; Matthys ym., 2014). Työperäistä altistumista voisi tapahtua esimerkiksi purettaessa laivakontteja, muistaakseni ainetta on mitattu kontti-ilmastakin (Castelain, 2011). Työperäisenä viitearvona mainittiin Sveitsissä aiemmin 0,36 mg kuutiometrissä työilmaa, ja nyttemmin lääketeollisuudessa työilman tavoitetaso dimetyylifumaraatille on 0,001–0,01 mg kuutiometrissä ilmaa (Buchl, 2015).

Litiumkarbonaattia käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön, aiemmalta nimeltään maanis-depressiivisen sairauden, lääkkeenä. Litiumin käytön nopeasti lisääntyessä myös työperäinen altistuminen tullee todennäköisemmäksi. Litiumia sisältävien tuotteiden palaessa voi syövyttävien litiumoksidin ja litiumhydroksidin lisäksi muodostua litiumkarbonaattia (Rebar ym., 1986).

Joitakin muitakin esimerkkejä nykylääkkeistä kemikaaleina voisi löytyä. Riskin arviointi lääkkeille perustuu usein altistustason vertailuun terapeuttisiin annoksiin, ja mahdolliset vaikutukset voivat olla farmakologisia tai lääkeaineiden sivuvaikutuksia.

Lääkeaineet ammattitautitilastossa

Lääkeaineille voidaan altistua ainakin niitä valmistavassa kemian teollisuudessa, lääketeollisuudessa, terveydenhuollossa, apteekeissa, karjankasvatuksessa ja eläinlääkärien työssä. Työterveyslaitokselta saamieni tietojen mukaan vuosina 2003–2012 ilmoitettiin ammattitauteina 51 lääkeaineiden tai vastaavien aiheuttamaa työperäistä sairautta. Näistä 22 oli allergista ihottumaa, seitsemän ärsytys- tai muuta ihottumaa, neljä nokkosrokkoa, kuusi allergista nuhaa ja kolme astmaa. Yleisimmin ilmoitettiin aiheuttajaksi joku antimikrobinen lääkeaine.

Ammattiryhmittäin sairaanhoitajilla näitä oli 11, farmaseuteilla ja apteekkien lääketyöntekijöillä 8, ja lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teollisilla valmistajilla 6. Lisäksi yksi oli kemianteollisuuden prosessinhoitaja ja yksi maanviljelyn ja eläintenhoidon harjoittaja.

Ilmeisesti ainakin eläinlääkinnän tapauksia on kuitenkin selvästi enemmän, koska Lääkelaitoksen ja sen seuraajan eläinlääkkeiden haittavaikutuksia käsittelevissä vuosikatsauksissa työperäisiä tapauksia esimerkiksi eläinrokotusten yhteydessä on jatkuvasti kuvattu.

Teksti: Asko Aalto, työterveyslääkäri, Mehiläinen Oy
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytissä.

Jaa tämä sivu