Takaisin edelliselle sivulle

Ylijohtaja Leo Suomaa: Suurimpiin työuran lyhentäjiin on puututtava

Ylijohtaja Leo Suomaa: Suurimpiin työuran lyhentäjiin on puututtava

1.12.2016

Mitä ajattelet työpaikasta, johon tulevista neljännes jää työkyvyttömyyden takia eläkkeelle?Ylijohtaja Leo Suomaa

Mielessäni ei ole mikään tietty työpaikka. Mutta kokonaisuutena tarkastellusta Suomen työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy suunnilleen kolmas- tai neljäsosa ikäluokasta.

Kaksi yleisintä työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syytä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja mielenterveyssyyt. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista suurimman ryhmän muodostavat mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneet.

Jos ja kun työuria halutaan pidentää, myös suurimpiin työurien lyhentäjiin on puututtava.

Mielenterveyssyistä alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden syissä lienee muun ohella jotain työhönkin liittyvää. Sitä on havainnollistettu esimerkiksi vertailemalla työssä olevien ja muun väestön masennuksen yleisyyden muutosta. Vuosituhannen vaihteessa sen kaksinkertaistuminen havaittiin vain masennusperusteisten eläkkeiden puolella. Pääsääntöisesti työ on kuitenkin myönteinen asia: työssäkäyvät ovat keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä kuin työttömät.

Silloin, kun puheessa vilahtelevat esimerkiksi sanat stressi, oikeudenmukaisuus, sosiaalinen tuki, työyhteisön ilmapiiri, työuupumus, työpaikkakiusaaminen tai sosiaalinen pääoma, käsitellään kysymyksiä, joilla voi olla myönteistä tai kielteistä vaikutusta koettuun psykososiaaliseen kuormittumiseen. Kun niistä puhutaan, puhutaan työyhteisön tilasta. Sehän on asia, jota työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava. Tarkemmin työn henkistä ja sosiaalista kuormittavuutta on käsitelty työturvallisuuslain viidennen luvun säännöksissä.

Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on tukea työpaikan omaa turvallisuustoimintaa.

Lähivuosina psykososiaalista kuormitusta valvotaan suppealla valvontaotteella kaikilla työsuojelutarkastuksilla, joilla käsitellään turvallisuuden hallinnan asiakokonaisuutta. Mikäli kuitenkin ilmenee seikkoja, joiden perusteella tarkastajan käsityksen mukaan sitä on tarpeen käsitellä perusteellisemmin, sitä varten on olemassa niin sanottu laaja valvontaote.

Työelämän muuttuessa valvontaotteen mukauttaminen työpaikan työturvallisuuden tasoon on yhä tärkeämpää. Tämä korostuu erityisesti psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvässä valvonnassa. Alkuvuoden kokemukset osoittavat, että työsuojeluhallinnon virkamiehet osaavat hoitaa taitavasti tämänkin vaativan valvontatehtävän.

Teksti: Ylijohtaja Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto
Teksti on julkaistu työsuojeluhallinnon henkilöstö- ja sidosryhmälehti Ts-nytin 2/2016 pääkirjoituksena.

Jaa tämä sivu