Takaisin edelliselle sivulle

Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin rangaistuksiin

Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin rangaistuksiin

24.4.2018

Työsuojelurahaston Tiedon Silta -julkaisu käsittelee tuoreessa artikkelissaan Yhteisöjä sakotetaan työturvallisuusrikoksista  työturvallisuusrikosten kirjavaa tuomiokäytäntöä. Artikkeli pohjaa tutkimukseen, jota johti oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta, mukana oli myös Työterveyslaitoksen tutkijoita.

- Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin sakkoihin, kun rangaistuksia suhteuttaa yrityksen kokoon ja taloudelliseen tulokseen. Yrityksen sijaan moninkertaisesti useammin rangaistuksi tulee yrityksen keskijohdon edustaja. Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin sakkoihin, kun rangaistuksia suhteuttaa yrityksen kokoon ja taloudelliseen tulokseen. Yrityksen sijaan moninkertaisesti useammin rangaistuksi tulee yrityksen keskijohdon edustaja, artikkelissa todetaan.

Artikkeliin haastateltu Turun yliopiston tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki huomauttaa, että aineiston kaikissa tapauksissa sakkomäärää ei perusteltu lainkaan. Yritykset saivat tuomion useimmin, kun ne laiminlöivät työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja työntekijälle annettavaa opetusta. 

Tuomituissa työyhteisöissä niin henkilöstön perehdyttäminen, oppimisen tarkistaminen, työn valvonta kuin toimijoiden yhteistyö olivat usein retuperällä. Nämä riskit pitää tunnistaa työpaikkojen turvallisuuskoulutuksessa.

Tutkituissa tapauksissa vammautui 131 ja kuoli 12 ihmistä. Kuolemista seitsemän johtui putoamisesta, joka selittyi työnantajan laiminlyönnillä. Tapaturmaa taustoittavaa laiminlyöntien ketjua ei tunnisteta: 61 prosentissa tutkituista tapauksista työnantajan edustaja katsoi uhrin itse aiheuttaneen vammautumisensa.

Monessa tapauksessa työturvallisuus oli sivuutettu useina vuosina. Kahdeksan yritystä oli viidessä vuodessa tuomittu vähintään kahdesti työturvallisuusrikoksesta.

- Rangaistuksen uusiminen on kovennusperuste, mutta yhteisöille sitä ei juuri sovelleta. Ilmeisesti tuomioistuimissa ei tiedetä, että yhteisösakosta tehdään merkintä rikosrekisteriin, toteaa Tiedon sillan artikkelissa tutkimusta johtanut oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta.

 

Jaa tämä sivu