Biologiset vaarat

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslain 40 §, otsikkona biologiset tekijät edellyttää, että työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset mikro-organismit, kuten homeet, bakteerit, sädesienet ja virukset.

Edellisen työturvallisuuslain (299/58) nojalla on annettu valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993). Se vastaa työntekijöiden suojaamisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä, annettua neuvoston direktiiviä 90/679/ETY. Lisäksi on voimassa sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010).

Määritelmiä

mikro-organismeja mukaan lukien ne, joita on muunneltu geneettisesti, soluviljelmiä ja ihmisessä eläviä loisia, jotka voivat aiheuttaa jonkin tulehduksen, allergian tai myrkkyvaikutuksen

solumaista tai muuta kuin solumaista mikrobiologista rakennetta, joka kykenee lisääntymään tai siirtämään perimää;

monisoluisista organismeista peräisin olevien solujen kasvattamista elatusalustalla.

Biologisten tekijöiden vaaraluokitus

Biologiset tekijät jaetaan neljään vaaraluokkaan. Vaaraluokan mukaisesti määräytyvät erilaiset valtioneuvoston päätöksen edellyttämät toimenpiteet, kuten torjuntakeinot, ennakkoilmoitukset ja altistuvien työntekijöiden luettelointivelvoitteet sekä terveystarkastustarve.

aiheuttaako biologinen tekijä ihmiselle sairautta
leviääkö biologinen tekijä todennäköisesti väestöön ja
onko sen aiheuttamaan sairauteen tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa

joka ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle

Näitä biologisia tekijöitä koskee valtioneuvoston päätöksen ainoana velvoitteena noudattaa hyvän työsuojelun ja työhygienian periaatteita.

joka voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja joka voi siten olla vaarallinen työntekijöille mutta ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön; käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito;

joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja joka siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaran, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito;

joka aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja joka siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa vakavaa väestöön leviämisen vaaran eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut luettelon biologisten tekijöiden luokituksesta (Biologisten tekijöiden luokitus. Turvallisuustiedote 43. 2006 ) Sitä on saatavissa työsuojeluhallinnon julkaisumyynnistä. Jos työpaikalla esiintyy sellaisia ihmisen terveydelle vaarallisia biologisia tekijöitä joita ei ole luokiteltu, työnantajan on luokiteltava ne edellä olevia luokitteluperusteita käyttäen.

Vaaran arviointi työpaikalla

Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista, on työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto määritettävä, jotta voitaisiin arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.

työpaikalla esiintyvien biologisten tekijöiden vaaraluokka
viranomaissuositukset työntekijöiden suojelusta ja
tiedot biologistentekijöiden aiheuttamista työperäisistä sairauksista yleisesti ja kyseisellä työpaikalla erityisesti

Arviointi tulee uusia säännöllisesti ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa altistumiseen biologisille tekijöille.

Biologisille tekijöille ei ole vahvistettu työilman terveysperusteisia raja-arvoja, jotka mahdollistaisivat kvantitatiivisen riskinarvion. Keskeistä arvioinnissa lienee todeta, mitä biologisia altisteita työpaikalla esiintyy, mitkä ovat niiden vaaraluokat, missä työvaiheissa ja ketkä työntekijät altistuvat ja missä määrin, sekä arvioinnin perusteella ryhtyä toimenpiteisiin varojen vähentämiseksi. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on tarvittaessa käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä terveyden vaarojen ja haittojen selvittämisessä.

Vaarojen vähentäminen

Mikäli edellä kuvatussa vaaran arvioinnissa todetaan, että toiminta työpaikalla voi johtaa työntekijöiden altistumisen, on sovellettava valtioneuvoston päätöksessä esitettyjä tapoja estää tai vähentää altistumista. Tämä altistuksen minimointivelvoite koskee myös sellaisia työpaikkoja, joihin ei liity tarkoituksellista biologisten tekijöiden käyttöä tai niillä työskentelyä.

biologisen tekijän korvaaminen vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella
erilaiset päätöksessä luetellut vaarojen vähentämiskeinot
hygienian ja henkilökohtaisen suojauksen keinot
työntekijöille annettava tiedotus ja opetus sekä
erityistoimenpiteet koskien
muita terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksöitä kuin diagnostisialaboratorioita, laboratorioita ja eläintiloja sekä teollisia prosesseja

Erityistoimenpiteet määräytyvät esiintyvien biologisten tekijöiden vaararyhmän mukaan, ja niitä on esitetty valtioneuvoston päätöksessä liitteissä III ja IV.

Työntekijöille tiedottaminen ja opetus

Valtioneuvoston päätöksessä on määrätty työntekijöille annettavasta tiedotuksesta ja opetuksesta sekä niiden sisällöstä. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon myös pienten työpaikkojen työntekijät, lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ja yrittäjät.

Työnantajan ja työntekijän tiedoksisaantioikeudesta on päätöksessä myös määräyksia.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo

Työnantajan on pidettävä luetteloa vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille altistuvista työntekijöistä.

tehdyn työn laatu
biologinen tekijä
tiedot altistumisesta
tiedot onnettomuuksista
tiedot vaaratilanteista

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen jälkeen. Päätöksessä erikseen määritellyissä tapauksissa luetteloa on kuitenkin säilytettävä 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen.

Ilmoitukset

Työsuojeluviranomaiselle on tehtävä ennakkoilmoitus, kun ensimmäistä kertaa käytetään II-IV -ryhmään luuluvia biologisia tekijöitä. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista.

yrityksen tai laitoksen nimen ja osoitteen
työsuojelusta vastaavan henkilön nimen ja pätevyyden
vaaran arvioinnin tulokset
biologisten tekijöiden lajit, sekä
suunnitellut suojelu- ja ehkäisytoimenpiteet

Laboratorioita, jotka harjoittavat IV-ryhmään kuuluvien biologisten tekijöiden diagnostisointipalvelua, vaaditaan ainoastaan alkuilmoitus aikomuksestaan käyttää biologisia tekijöitä.

Työnantajan on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle viranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, jotka ovat voineet johtaa biologisen tekijän vapautumiseen ja jotka voivat aiheuttaa vakavan tartunnan vaaran tai sairauden ihmiselle.

Terveystarkastukset

Biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden terveystarkastuksista on määrätty valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001).

Rokotukset

Tehokkaita rokotteita on mahdollisuuksien mukaan annettava niille työntekijöille, jotka eivät ennestään ole immuuneja biologiselle tekijälle, jolle he altistuvat tai voivat altistua.

Turvallisuustiedote 43 liitteessä 2 on ohjeet suositeltavasta rokotuskäytännöstä. Rokotuksen tulee olla työntekijälle maksuton.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa suosituksia rokotteista ja niiden käytöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on keskeinen asiantuntijalaitos muissakin biologisia vaaratekijöitä koskevissa kysymyksissä.

Muu biologisia vaaratekijöitä työssä koskeva lainsäädäntö

Ammattitauti

Ammattitautiasetuksessa (1347/1988) on lueteltu ammattitauteja aiheuttavia työssä esiintyviä biologisia tekijöitä.

bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet, joiden aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha sekä ilmankostuttajakuume
tuberkuloosibasilli, jonka aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat tuberkuloosin eri ilmenemismuodot ja
virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot, joiden aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat hepatiitti B, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria ja bilhartsia.

Erityisäitiysvapaa

Raskaana oleva nainen, jonka työhön tai työoloihin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin, jollei vaaratekiää voidaan poistaa työstä tai työoloista. Joshänelle ei voida järjestää muuta työtä, hänellä on oikeus saada tämä aika erityisäitiysvapaana.Sairausvakuutusasetuksen 11 a §:n (717/91) mukaan edellä tarkoitettuja tauteja ovat toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokko, herpes, vesirokko, hepatiitti, sytomegalotulehdus, hiv-tartunta sekä muut näihin verrattavat taudit.