Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa

Verkkopalveluita
• Suomen Punainen Risti - Ensiapu
• Tukes - Sähkötapaturmien ensiapu
• Työterveyslaitos - Aihesivut - Kemikaaliturvallisuus

Ensiapuvalmius työpaikoilla

Tämä artikkeli on tiivistelmä työsuojeluhallinnon julkaisusta "Ensiapuvalmius työpaikoilla". Siinä on yksityiskohtaisempia tietoja aiheesta. Opas pdf-tiedostona (180 kt)

Säädökset, soveltaminen ja määritelmät

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Tarvittaessa on lisäksi varattava ensiavun antamiseen soveltuva tila.

Työturvallisuuslain ensiapuvalmiutta koskevan pykälän soveltamisesta on annettu määräyksiä valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 74 §, valtioneuvoston asetuksessa puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001) 13 § sekä valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) 11 §.

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 § 1 momentin kohdan 7 mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu työturvallisuuslain tarkoittaman ensiavun järjestämiseen osallistuminen. Työpaikkaselvityksen yhteydessä työterveyshuoltohenkilöstö arvioi ensiapuvalmiuden tarpeen todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella sekä antaa työpaikalle sitä koskevia suosituksia.

Määritelmiä

Ensiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikalla tai sen läheisyydessä loukkaantuneelle tai sairauskohtauksen saaneelle välittömästi annettavaa fyysistä ja psyykkistä apua. Ensiavun tavoite on estää vammojen paheneminen ja uusien vammojen syntyminen.

Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Ensiapuvalmius sisältää toimintasuunnitelman, jonka työpaikka tekee mahdollisten onnettomuuksien varalle.

Ensiapukoulutuksen tavoite on edistää ensiaputaitoa ja ehkäistä tapaturmia asenteisiin vaikuttamalla.

Ensiapuopettaja on asianmukaisen opettajakoulutuksen saanut henkilö.

Ensiapuryhmä voi olla tarkoituksenmukaista perustaa riskialttiille työpaikalle. Se ylläpitää säännöllisesti ensiaputaitojaan kertaamalla ja harjoittelemalla sekä valmentaa itseään toimimaan ryhmänä esimerkiksi suuronnettomuuden sattuessa.

Ensihoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöstön välittömästi antamaa hoitoa.

Ensiapuvalmiuden toteutus

Ensiapukoulutus ja sen järjestäminen

Työnantaja voi työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi järjestää henkilöstölleen ensiapukoulutusta vaihtoehtoisilla tavoilla:
1. Jos työnantajalla on käytettävissään työterveyshuollossa pätevä ensiapuopettaja, tämä voi toimia kurssien opettajana.
2. Työnantaja voi tilata koulutuksen ensiapukoulutusta järjestäviltä yrityksiltä tai yhteisöiltä.

Ensiapukoulutettavia valittaessa on suositeltavaa kiinnittää huomiota koulutettavien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, koulutushalukkuuteen sekä jakautumiseen eri työpisteisiin, työvuoroihin ja henkilöstöryhmiin.

Ensiapukoulutuksen saaneista tulee joko työnantajan tai työpaikan työterveyshuollosta vastaavan terveydenhuollon yksikön pitää ajan tasalla olevaa kortistoa, josta käy ilmi koulutettujen osuus henkilöstöstä (yksiköittäin ja vuoroittain), koulutettujen nimet ja koulutus (esim. EA1, EA2, erityiskurssit) sekä saadun koulutuksen ajankohdat.

Ensiavun koulutusohjelmat

Ensiavun koulutusohjelmat ovat Suomen Punaisen Ristin suosituksen mukaisia ja niitä noudatetaan ensiapukoulutuksessa yleisesti.

Ensiavun perusohjelmissa keskitytään tunnistamaan ja ehkäisemään tapaturmariskejä sekä kohentamaan ensiaputaitoja. Koulutuksessa otetaan huomioon työpaikan todennäköisimmät vaaratekijät ja hätätilanteet.

• Ensiavun peruskurssi (EA 1, 16 tuntia)
• Ensiavun jatkokurssi (EA 2, 16 tuntia)
• Hätäensiapukurssi (8 tuntia)
• Elvytyskurssi (3 tuntia)
• Elvytyksen jatkokurssi (8 tuntia)
• Ensiaputaitojen ylläpitäminen ( 4-8 tuntia)

EA 1-kurssi on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistus on pätevä kaikissa Euroopan maissa.

Ensiavun erityisohjelmat ovat jatkokoulutusta, jossa parannetaan ensiaputaitoja ja perehdytään yhteistyöhön pelastus- ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

• Ensiavun harjoituskurssi (EA3, 40 tuntia)
• Ensiapuryhmän johtaminen ( 5 päivää)
• Valmiuskoulutus työpaikkojen onnettomuus- ja erityistilanteisiin

Ensiapukoulutettavien määrä

Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Ensiaputaitoisia henkilöitä tulee olla myös pienissä työpaikoissa ja pysyvästi tai pidempiaikaisesti kiinteiden työpaikkojen ulkopuolella muista erillään työskentelevissä ryhmissä. Työpaikalle on sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksi tiedot, ketkä ovat ensiaputaitoisia henkilöitä.

Tapaturman vaaran ollessa ilmeinen, kuten usein teollisuudessa, varasto- ja rakennustöissä, metsä- ja maataloustöissä, kalastuksessa, alusten lastauksessa ja purkauksessa sekä kuljetustyössä suositellaan vähintään yhtä ensiapukoulutettua kussakin työkohteessa tai työvuorossa, jossa työskentelee alle 10 henkilöä. Tätä suuremmilla työpaikoilla tulisi olla vähintään yksi ensiaputaitoinen kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti tai viisi prosenttia ensiaputaitoisia  koko henkilöstövahvuudesta.

Ensiapuvarustus

Kuten koulutuksessakin ensiapuvarustuksen mitoituksessa voidaan työpaikat jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, onko tapaturmanvaara työpaikalla vähäinen, ilmeinen tai erityinen.

Ensiapuvarustukseen luetaan ensiapuvälineet, paarit ja muut kuljetusvälineet, hätäsuihkut ja silmien huuhteluvälineet, ensiavun lääkkeet, ensiavun huonetila ja ensihoidon välineet.

Ensiapuvälineet

Kutakin työpaikkaryhmää varten on esitetty ensiavun antamiseksi tarvittava vähimmäisvarustus.
Ohjeellinen suositus työpaikan ensiapuvälineiksi ja tarkistuslista (pdf-tiedosto 35 kt).

Sitä voi käyttää apuna ensiapuvälineiden hankinnassa. Tarvikkeet ja välineet on mahdollista korvata toisilla, jotka voidaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen katsoa vähintään yhtä hyvin tarkoitukseen sopiviksi.

Työpaikoilla, joissa tapaturmanvaara    on ilmeinen, suositellaan pääsääntöisesti ensiapuvälineiksi liitteen mukaista varustusta ottaen huomioon työntekijöiden määrä, työpaikan sijainti, erilliset yksiköt ja vastaavat seikat.

Tarkempia tietoja ensiapuvälineistä toimialoittain ja ammateittain löytyy Ensiapuvalmius työpaikalla julkaisussa sivulla 8-9.

Ensiapuvälineet on säilytettävä hyvässä järjestyksessä siten, että ne ovat helposti esille otettavissa ja tarvittaessa myös otettavissa mukaan tapaturmapaikalle. Kiinteissä työpaikoissa säilytyspaikkana voi olla esim. ensiapukaappi, seinätelineessä oleva pakkaus tai kannettava pakki. Pienten vammojen hoitoon tarkoitetut haavanhoitovälineet säilyvät parhaiten puhtaina erillisessä kotelossa (ns. laastariautomaatti).

Ensiapuvälineiden sijoituspaikat on osoitettava opasteilla. Työntekijöiden henkilöstötiloissa tai muissa sopivissa paikoissa tulisi ilmoitustauluilla olla tieto ensiapuvälineiden sijoituspaikoista. Samalla voidaan tiedottaa ensiaputaitoisista henkilöistä, hälytysajoneuvon tilaamisesta sekä kulkukuvauksesta hälytysajoneuvon tilaamiseen.

Kullekin ensiapuvälineistölle (esim. kaappi, pakki tai muu pakkaus) on joko erikseen tai työpaikkakohtaisesti määrättävä vastuullinen hoitaja, jonka tehtävänä on vähintään kuukausittain tarkastaa ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys.

Paarit ja muut kuljetusvälineet

Työpaikalla tulee tarvittaessa olla käytettävissä paarit tai muu siirtolaite loukkaantuneen tai sairastuneen siirtämiseksi. Paarien tai muiden siirtolaitteiden kanssa yhdessä on hyvä säilyttää ohjeita loukkaantuneen tai sairastuneen kuljetusasennoista.

Hätäsuihkut ja silmien huuhteluvälineet

Työpaikoilla, joissa on palo- tai räjähdysvaara taikka syövyttävien ja myrkyllisten kemikaalien roiskumisvaara, tulee varustukseen kuulua silmien huuhteluun tarkoitettu laite sekä hätäsuihku. Suihkut tulee testata säännöllisesti, ja varmistua niissä käytettävän veden lämpötilan sopivuudesta.

Mikäli työpaikalla ei ole vesipistettä, tulee varustukseen kuulua silmien huuhteluun tarkoitettu laite, jolla silmävamman ensiapua voidaan jatkaa matkalla työpaikalta ensihoidon yksikköön.

Ensiavun lääkkeet

Työpaikoilla, jotka sijaitsevat asutuskeskuksissa, ei ensiapuvälineisiin ilman erityistä syytä ole aihetta sisällyttää lääkeaineita.

Kaukana asutuskeskuksista sijaitsevilla työmailla tulisi olosuhteista riippuen olla välineiden lisäksi ensiavussa ja sairastuneiden hoidossa tarvittavia työterveyshenkilöstön määräämiä välttämättömiä lääkkeitä käyttöohjeineen hoidon aloittamista varten.

Yleensä työpaikalla voidaan pitää riittävänä lääkevalikoimaa, jossa on särkylääke ja ulkoisesti käytettävä pesu- ja puhdistusaine.

Ensiavun huonetila

Työpaikan koosta, laadusta ja sijainnista johtuen voi olla tarkoituksenmukaista järjestää ensiavun ja ensihoidon antoon soveltuva, opasteella merkitty huonetila, joka voi samalla toimia lepohuoneena lievissä sairaustapauksissa.

Ensihoidon välineet

Jos työterveyshuollosta vastaava toimipiste on sijoitettu työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen, se on syytä varustaa ensihoidon välineillä ja lääkkeillä.

Ensiavun toimintaohjeet

Ensiavun keskeiset strategialinjat ovat varautuminen ja suunnittelu onnettomuuden varalta, vaaratilanteiden ehkäisy ja hyvä toimintavalmius.

Vaarojen tunnistaminen on kaiken työpaikkakohtaisen suunnittelun ja ohjeistuksen lähtökohta. Useimmiten työpaikalla on vain muutama todennäköisempi uhkatekijä, ja varautuminen keskittyy sellaisten ehkäisyyn ja hoitamisen suunnitteluun.

Onnettomuustilanteiden toimintaohjeet on oltava kaikkien tiedossa.

Toimintaohjeisiin kirjataan:
• Kuka onnettomuuden sattuessa johtaa tai organisoi toimintaa
• Kuka hälyttää apua
• Kuka huolehtii ensiavusta
• Ensiaputarvikkeet, niiden sijainti ja vastuuhenkilö
• Miten loukkaantuneiden siirrot järjestetään
• Mihin sairaankuljetusyksikkö ohjataan
• Jos työpaikalla toimii ensiapuryhmä, tieto siitä, miten ryhmään tai sen jäseneen saadaan yhteys.

Ohjeisiin voidaan kirjata toimintaperiaatteet onnettomuuden sattuessa:
• Selvitä, mitä on tapahtunut
• Onko lisäonnettomuusvaaraa?
• Pelasta, muista kuitenkin oma turvallisuutesi
• Hälytä ammattiapua mahdollisimman nopeasti
• Anna ensiapu
• Pidä loukkaantunut lämpimänä, ja rauhoita häntä ammattiavun tuloon saakka.

Suuronnettomuusvalmius

Ensiavun peruskoulutus ja perusvälineistö antavat valmiuden tavallisen työelämän puitteissa annettavaan ensiapuun. Sellaisilla työpaikoilla, joilla räjähdyksen, kaasuvuodon tai muun syyn vuoksi suuronnettomuus on mahdollinen, on tämä otettava ensiapusuunnittelussa huomioon.

Työturvallisuuslain mukaan ”milloin työssä käsitellään tai työpaikalla säilytetään aineita, joista saattaa aiheutua suuronnettomuus tai työssä muutoin saattaa olla suuronnettomuuden vaara, on työnantajan annettava työntekijöille tarpeelliset ohjeet vaaran torjumisesta sekä menettelytavoista onnettomuuden sattuessa. Tarvittaessa on järjestettävä harjoituksia.”

Toimintasuunnitelma suuronnettomuuden varalta on tehtävä yhteistyössä terveydenhuolto-, työsuojelu-, palo-, pelastus- ja raivaushenkilöstön kanssa. Pelastustoiminnan kitkaton sujuminen onnettomuustilanteessa edellyttää ennalta harjoiteltua yhteistoimintaa.

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) edellyttää toiminnanharjoittajaa tietyissä tapauksissa laatimaan turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman silloin, kun teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista.

Työterveyshuollon tulee varautua myös organisoimaan onnettomuustilanteiden jälkihoidossa tarvittava kriisitilanteiden henkinen jälkihoito ja kriisituen järjestäminen. Esimiehet ja työntekijät on opastettava ymmärtämään jälkihoidon merkitys, sitä koskeva asiallinen     tiedottaminen sekä käytännön toimenpiteiden järjestäminen. Myös onnettomuuden uhrien pitempiaikaisen selviytymisen seurannasta tulee huolehtia.