Siltasaarenkatu 12 A, 7. krs
PL 46, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde: 020 636 1040
Faksi: (09) 730 798
Email: tyosuojelu.etela(at)avi.fi

Sakkoja kuolemaan johtaneessa tikastapaturmassa rakennustyömaalla (11.06.2009)

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 10.6.2009 rakennuskohteen pääurakoitsijan hallituksen jäsenen ja aliura-koitsijan vastuuhenkilön työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon, yhteensä 120 euroa sakkoa maksettavaksi kummallekin.

Kyseisessä tapauksessa pääurakoitsija oli tehnyt sopimuksen rakennuttajan kanssa omakotitalon rakentamisesta ja urakkaa koskevassa sopimuksessa oli rakennuskohteen työnjohtajaksi ja työturvallisuusasioista vastaamaan nimetty henkilö, jonka kanssa pääurakoitsijan edustaja vähän myöhemmin oli sopinut, että hän hoitaa työnjohtoon liittyvät tehtävät ja näin myös huolehtii työturvallisuudesta pääurakoitsijan edustajana. Käytännössä rakennustyöt hoiti kuitenkin virolainen yritys, jonka vastuuhenkilönä oli toinen syytteessä ollut virolainen.

Onnettomuus sattui, kun virolaisen yrityksen vastuuhenkilö ja tämän Virosta työmaalle tuoma uusi työntekijä olivat joululomien jälkeen töissä talon toisessa kerroksessa, jonne oli järjestetty kulku käsin tehdyin nojatikkain. Uusi työntekijä oli joko tippunut tikkailta alas tai kaatunut astuttuaan tasaiselle maalle. Tapaturman seurauksena kyseinen työntekijä kuoli myöhemmin sairaalassa saamiinsa vammoihin. Nojatikkaat olivat työmaalla pysyvänä kulkutienä toiseen kerrokseen ainakin toista päivää.

Virolainen aliurakoitsija esitti kirjallisena todisteena allekirjoittamattoman sopimuksen työvoiman vuokrauksesta, jonka mukaisesti virolainen yritys ainoastaan vuokrasi työvoimaa pääurakoitsijalle. Pääurakoit-sijan käyttöön tulleet työntekijät eivät sopimuksen mukaan tulleet pääurakoitsijan palvelukseen työsuhteeseen, vaan pääurakoitsijalla oli vain oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Sopimuksessa oli myös ehto, jonka mukaisesti pääurakoitsija vastasi työturvallisuuslain soveltamisesta. Sopimus oli niin ylimalkainen, ettei siinä ollut mainittu vuokratyöntekijöiden nimiä eikä edes määrää.

Pääurakoitsijan edustaja kiisti, että hänen yrityksensä olisi ollut työmaalla pääurakoitsijan asemassa. Oikeus kuitenkin katsoi työsuojelupiirin kannan kanssa yhtenevästi, että ko. yritys oli huolehtinut talopaketin pystytyksestä, ja kun huomioon otettiin lisäksi pääurakoitsijayrityksen vastaajan esitutkinnassa mainitsema yrityksen asema pääurakoitsijana (käräjäoikeudessa hän ei osannut ottaa kantaa yrityksensä asemaan) joka oikeuden mielestä oli sopusoinnussa yrityksen tosiasiallisen aseman kanssa työmaalla, oikeus katsoi po. yrityksen olleen yhteisellä työmaalla pääurakoitsijan asemassa ja vastanneen näin ollen päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Samoin perustein oikeus näin ollen myös katsoi vastaajan olleen vastuussa työturvallisuusrikkomuksista ja laiminlyöneen päätoteuttajalle kuuluvia velvollisuuksia.

Oikeus katsoi, että riidanalaiseksi seikaksi oli jäänyt, oliko vironlainen yritys toiminut aliurakoitsijana vai oliko kyse vuokratyövoimankäytöstä, jolloin vastuu olisi kohdistunut vain käyttäjäyritykseen (pääurakoitsijaan). Esitutkinnassa pääurakoitsijayrityksen vastaaja oli kuitenkin suorasanaisesti todennut virolaisen yrityksen olevan ”aliurakoitsija”, ja oikeus katsoi muutenkin henkilötodistelulla tulleen toteennäytetyksi, että virolaisen yrityksen työntekijöiden työnjohto ja valvonta oli ollut virolaisella vastaajalla, jolloinka myös hän oli ollut vastuussa työsuojelunormien noudattamisesta.

Syytteet kuolemantuottamuksesta käräjäoikeus hylkäsi, pääasiassa koska menehtyneellä uhrilla oli diabetes, ja hänen verensokeritasonsa oli sairaalaan tuotaessa melko alhainen. Koska tämä saattoi olla syy uhrin tippumiselle tai kaatumiselle, oikeus katsoi että riittävällä varmuudella oli jäänyt näyttämättä vastaajien syyksi luetun menettelyn ja kuolemantapauksen välinen syy-yhteys.
 
Lisätietoja: Uudenmaan työsuojelupiirin lakimies Heikki Sahrakorpi, puh (09) 774 711 (vaihde).


Takaisin

Tuotanto: Wysiwyg Oy