Sakkoja työturvallisuusrikoksesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta (24.01.2008)

Helsingin käräjäoikeus antoi 21.1.2008 tuomion tapaturmassa, joka sattui vuonna 2005 julkisivuremonttityömaalla autonostimen vakaajaketjujen katkettua.  Kaikki kolme vastaajaa tuomittiin työturvallisuusrikoksesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta sakkorangaistuksiin. Nostokorista putosi kaksi päätoteuttajayrityksen aliurakoitsijana toiminutta henkilöä, joista toinen oli aliurakoitsijayrityksen omistaja ja toinen yhtiössä muurarina toiminut työntekijä. Yrityksen omistaja kuoli ja muurari joutui sairaalahoitoon.

Tapaturma sattui, kun julkisivuremonttityömaalla käyttöön otetun Sky-Lift NS 22-3 (vm 1974) korinostimen vakaajaketjuista toinen katkesi. Korissa olleet henkilöt soittivat työnjohtajalle ja ohjasivat korin varovasti parvekeulokkeen päälle etteivät tippuisi, jos toinenkin ketju pettäisi. Työntekijät pyysivät, että heidät haettaisiin korista pois työmaalla olleella toisella nosturilla. Työmaalle saapunut työnjohtaja kuitenkin toisen asianomistajan kertoman mukaan kehotti heitä tulemaan alas samalla laitteella, ja totesi, että jäljellä ollut ketju kyllä kestää Työntekijät ryhtyivät varovasti laskeutumaan, jolloin toinenkin vakaajaketju katkesi ja kummatkin työntekijät tippuivat pää edellä maahan. 

Syyttäjä nosti syytteen työturvallisuusrikoksesta, kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta kaikkia kolmea vastaajaa vastaan. Jutun kolme vastaajaa olivat yrityksen toimitusjohtaja, vakituinen työnjohtaja sekä nosturille yhden vuoden määräaikaistarkastuksen tehneen yrityksen omistaja (samalla tarkastuksen suorittanut henkilö).

Toimitusjohtajaa syytettiin työolojen turvallisuuden suunnitteluvelvollisuuden laiminlyönnistä sekä nostimen määräaikais- ja muiden tarkastusten asianmukaisuuden ja toteutumisen valvonnan laiminlyönnistä. Työnjohtajaa syytettiin samojen seikkojen käytännön toteutuksen laiminlyömisestä. Lisäksi nostimen vuositarkastuksen tehnyttä henkilöä syytettiin laiminlyönnistä toimittaa tarkastus valmistajan ohjeiden mukaisesti ja antaa nostimen omistajalle ohjeet puutteellisuuksien korjaamisesta. Tarkastuksessa olisi tullut mm. tarkastaa katkenneiden vakainketjujen venymä, sekä tehdä koekuormitus suuremmalla kuormalla kuin nyt oli tehty.

Toimitusjohtaja ja työnjohtaja kiistivät syytteet mm. sillä perusteella, että nostimelle oli jokin aika ennen tapaturmaa toimitettu vuositarkastus, ja heillä oli oikeus luottaa siihen, että tarkastus oli toimitettu asianmukaisesti. Vastuuta siirrettiin myös työsuojelupiirille. Koska piirille oli tehty rakennustyön ennakkoilmoitus, oli vastaajien mukaan Uudenmaan työsuojelupiirillä asiassa mahdollisesti vastuuta, koska työmaa ”olisi ollut kaikilta osin tarkastettavissa”. Lisäksi vastuun työn turvallisuudesta katsottiin kuuluneen aliurakoitsijalle. Lisäksi toimitusjohtajan suunnitteluvelvollisuuden katsottiin täyttyneen työturvallisuusasiakirjan teettämisellä. Nostimen vuositarkastuksen tehnyt vastaaja puolestaan kertoi tehneensä koekuormituksen ensin alikuormalla ja välittömästi tämän jälkeen ylikuormalla, kuten valmistajan ohjeessa määrätään. Ketjujen venymän hän kertoi olleen alle 1 %, jonka takia venymää ei ollut merkitty tarkastuspöytäkirjaan. Ketjut olivat pinnalta ruosteisia ja kuivia, josta johtuen hän oli antanut nosturia kuljettaneelle henkilölle rasvauskehotuksen suullisesti – tarkastuspöytäkirjaan asiasta ei oltu tehty merkintää.

Käräjäoikeus katsoi kaikkien kolmen henkilön olleen työturvallisuuslain 51 §:n sekä 43 §:n ja 59 §:n perusteella vastuussa henkilönostimen turvallisuudesta: toimitusjohtaja ja työnjohtaja päätoteuttajan edustajina ja tarkastuksen toimittanut henkilö määräaikaistarkastuksen suorittajana (TTL 59 §). Käräjäoikeus katsoi, että jäi näyttämättä, että työnjohtaja olisi suoraan kehottanut työntekijöitä laskeutumaan samalla nostimella yhden vaijerin varassa alas, mutta työnjohtajan olisi pitänyt työmaan vastaavana työnjohtajana kieltää rikkoutuneen laitteen liikuttelu ja kutsua paikalle apua. Lisäksi nostimen viikkotarkastukset oli jätetty työnjohtajan ja toimitusjohtajan lai-minlyönnistä tekemättä, samoin kuin 10-vuotistarkastus (purettuna tarkastus). Nostimen vuositarkastuksen tehneen vastaajan katsottiin niin ikään väitteistään huolimatta laiminlyöneen vakainketjujen venymän tarkistamisen ja koekuormituksen toimittamisen valmistajan ohjeiden mukaan.

Käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajan kuuteenkymmeneen päiväsakkoon (á 170 euroa), yhteensä 10 200 euroa, työnjohtajan kuuteenkymmeneen päiväsakkoon (á 22 euroa), yhteensä 1 320 euroa ja vuositarkastuksen tekijän kolmeenkymmeneen päiväsakkoon (á 26 euroa), yhteensä 780 euroa.

Lisätietoja antaa Uudenmaan työsuojelupiirin lakimies Heikki Sahrakorpi.