Häirintä ja huono kohtelu

Mitä häirityn tulee tehdä? | Työnantajan velvollisuudet | Työntekijän velvollisuudet

Mitä häirityn tulee tehdä?

Jos esimies tai työtoveri häiritsee, häirityn tulee heti - tehokkaasti ja suoraan - ilmaista häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään. Jos tämä ei tehoa, tai jos häiritty ei uskalla näin menetellä, hänen tulee pyytää työtoverin tai työntekijäin edustajan apua ja yhdessä hänen kanssaan pyytää häiritsijää muuttamaan menettelyään. Jos häiritty ei reagoi, se on häiritsijälle viesti siitä, että toinen suostuu uhriksi. Todennäköisesti häiritsijä tuolloin jatkaa häirintää ja tilanne pahenee.

Kun häiritty on tehokkaasti ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja tämän jälkeen jatkavan häirintää tahallaan. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että häirinnän ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa häirintää, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään työnantajan (linjaorganisaation) käsittelyyn. Häirityn tai työntekijäin edustajan tulee pyytää asian käsittelyä.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla ja puuttua häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tieto asiasta voi tulla paitsi työntekijältä itseltään esimerkiksi työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, luottamushenkilöiden tai muiden työntekijöiden kautta.

Toimenpiteisiin tulee ryhtyä silloin, kun häirintä ja epäasiallinen kohtelu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle. Tämän arvioinnissa voi käyttää apuna esim. työterveyshuollon asiantuntemusta. Yleensä asia on sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmassa vaiheessa siihen puututaan. Tilanteiden syntymistä voi ehkäistä edistämällä työpaikan hyvää työilmapiiriä ja yhteistyösuhteita.

Ensimmäisenä toimenpiteenä tiedon saamisen jälkeen on tilanteen ja tapahtumien kulun puolueeton selvittäminen. Sen jälkeen harkitaan, mitä toimenpiteitä tilanteen ratkaiseminen edellyttää.

Työturvallisuuslaissa ei ole yksilöity, miten häirintä on ratkaistava. Lähtökohtana on se, että asiat ratkaistaan työyhteisön sisällä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kesken. Tapaus jossa häirinnän, kiusaamisen tai muun epäasiallisen kohtelun aiheuttaja on asiakas tai muu työpaikan ulkopuolinen henkilö, on työnantajan mahdollisuus ratkaista asia usein vaikeaa. Näitäkin tapauksia voidaan helpottaa esim. laatimalla toimintaohjeet tapauksia varten.

Jos ohjeet ja neuvot eivät auta, työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeutensa nojalla valta ryhtyä kurinpitotoimiin. Jos työnantaja ei lopeta häirintää ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen, työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai omat toimenpiteet eivät auta, voi tietoa ja apua pyytää työterveyshuollosta tai työsuojeluviranomaiselta.

Työntekijän velvollisuudet

Työturvallisuuslaki asettaa myös työntekijälle velvollisuuksia. Velvollisuuksien asettamisella sekä työnantajalle että työntekijöille halutaan painottaa sitä, että häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen ja kitkeminen ovat asioita, joita työnantajan ja työntekijöiden on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla yhdessä.

Työturvallisuuslaki edellyttää että työntekijän ja esimiehen tulee työpaikalla välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.

Takaisin