På svenska

Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa

Kirjallisuutta ja verkkopalveluita:
• Sisäilmaongelmia työpaikalla?
  Ohjeita ongelman käsittelyyn ja ratkaisemiseen
  (pdf-tiedosto 100 kt)
• Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. (pdf-tiedosto 589kt) STM:n verkkopalvelussa
• Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteissa.
  Timo Kauhanen, Kuopion yliopisto, Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004. Kuopio 2004 . Täydennetty syyskuussa 2008. (pdf-tiedosto 240 kt)
• Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
  Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 (pdf-tiedosto 2,49 Mt)
• Ratu-kortti 82-0239; Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku (Rakennustietosäätiö, marraskuu 2000).
• RT-kortti 80-10712; Rakennuksen kosteus- mikrobivauriot, korjausrakentaminen(Rakennustietosäätiö, joulukuu 1999).
• Sisäilmayhdistys ry - Homevaurioiden ehkäisy ja tunnistaminen
• Kosteusvaurioiden vähentäminen rakennuksissa
  Talotekniikkajärjestelmät rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttajina.
  Työterveyslaitos, Helsinki 2012.

Home- ja kosteusvauriot

Kosteusvaurio

Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa. Kosteusvauriot näkyvät rakenteissa vuotojälkinä, materiaalin värjäytymisessä, kupruiluna, irtoamisena jne. Usein kosteusvaurio ei näy päällepäin, vaan se on piilossa rakenteiden alla. Tällöin maakellarimainen, tunkkainen haju voi olla merkkinä vaurion olemassaolosta.

Kosteuden kertyminen rakenteisiin johtuu aina jonkinasteisesta virheestä. Rakenteiden kosteusvauriolähteinä voidaan pitää maaperästä peräisin olevaa kosteutta, väärin suunniteltuja tai rakennettuja rakenteita, vääriä materiaalivalintoja, lvi-järjestelmän puutteita ja häiriöitä sekä käyttäjien aiheuttamaa kosteusrasitusta. Rakenteiden ylimääräinen kosteus voi olla peräisin vesivuodoista, tiivistymisestä, putki- ja laitevaurioista tai sade- ja pintavesien pääsystä rakenteisiin.

Mikrobikasvuston (homesienet, sädesienet, lahosienet) kasvuedellytykset rakenteissa ovat yleensä olemassa, kun niissä on kosteutta. Mikäli siis kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, kosteusvaurio johtaa kaikissa rakennusmateriaaleissa mikrobien kasvuun, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja vaurioittavat puurakenteita. Kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei yleensä tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan ja osa mikrobeista jatkaa kasvuaan, jos rakenne kostuu uudelleen. Satunnainen kosteusvaurio ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita homeongelmaa.

Mikrobikasvusto näkyy yleensä värimuutoksena materiaalin pinnalla ja rihmastoina, puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisinä kasvustoina.

Ilmanvaihdolla ja sen toimivuudella on suuri merkitys terveyshaittojen määrään.

Altistuminen

Työskenneltäessä tiloissa, joiden rakenteissa näkyy hometta tai joiden sisäilmassa on rakenteiden homehtumisesta johtuva tunkkainen homeen tai maakellarin haju, altistutaan todennäköisesti mikrobeille (itiöt, rihmaston osat) ja niiden aineenvaihduntatuotteille (haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli MVOC:it) sekä jopa homesienimyrkyille eli mykotoksiineille. Jos korvausilmaa on riittämättömästi (tilat alipaineisia), vaurioituneista rakenteista huoneilmaan siirtyvien mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden määrä lisääntyy.

Oireet

Kosteusvauriorakennuksessa altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän mm. hengitystieinfektioita, limakalvojen ärsytysoireita sekä allergiaoireita. Yleisoireista tavanomaisimpia ovat väsymys ja päänsärky, harvinaisempia kuumeilu sekä lihas- ja nivelkivut. Pahimmillaan homesienet aineenvaihduntatuotteineen voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa työpaikka-altistuksessa ammattitaudin (allerginen nuha, astma, keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti ja ODTS).

Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen, minkä johdosta terveysongelmien ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Työntekijän on mentävä työterveyshuoltoon, mikäli hänellä on terveydellisiä oireita, joiden epäilee johtuvan työpaikan olosuhteista.

Työnantajan velvollisuuksia

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta. Hänellä on velvollisuus ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia (esim. huono ilmanvaihto, pintamateriaalien muutokset) ja vaatia korjauksia. Asioiden kirjallinen dokumentointi selkeyttää ja nopeuttaa asian hoitamista. Työnantajan tai hänen edustajansa tulisi tiedottaa työterveyshuollolle tilojen kunnosta, jolloin työterveyshuolto tekee ratkaisuja toimenpiteistä mm. työpaikkaselvityksen uusimisesta.

Työnantajan on syytä käyttää homevaurion aiheuttaman terveysriskin selvittämisessä työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon asema on keskeinen, kun työntekijöillä on heidän mielestään työpaikan sisäilman laatuun liittyviä oireita. Työterveyshuolto (tarvittaessa aluetyöterveyslaitos apuna) toimii asiantuntijana arvioitaessa kosteus- ja homevaurio-ongelman aiheuttamaa terveysvaaraa työntekijöille (terveysperusteinen riskinarviointi).

Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa ammattitauti voi jäädä varmistumatta, jos tätä taustaa ei ole selvitetty.

Kosteusvaurioiden korjaaminen

Kosteusvaurion korjaamisessa ensiarvoisen tärkeää on tiedostaa ongelma ja käynnistää korjaustoimenpiteet. Korjaustoimenpiteille voidaan antaa seuraavia periaatteita:

Korjaustoimenpiteille voidaan antaa seuraavia periaatteita:
• Vaurion syy ja laajuus selvitetään ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä.
• Vaurion aiheuttaneet syyt poistetaan.
• Purku- ja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan.
• Mikrobikasvusto poistetaan uusimalla materiaalit. (Materiaalit ja rakenteet, joita ei voi uusia, kuivataan ja poistetaan mikrobikasvusto mekaanisesti.)
• Kemialliset aineet eivät korvaa edellä esitettyjä toimenpiteitä.
• Loppusiivous tulee olla perusteellinen.
• Korjaustoimenpiteiden onnistumista tulee valvoa.

Mikrobiologisten näytteiden ottamista tulee harkita. Jos oireilevia työntekijöitä ei ole, mittausten tekeminen on tarpeetonta.

Suunniteltaessa kosteus- ja homerakenteiden korjaustoimenpiteitä, on purkutyöhön valittava sellainen työmenetelmä, joka takaa sekä työntekijöiden että ympäristön turvallisuuden. Lainsäädännön vähimmäisvaatimukset täyttävän työmenetelmän tulee estää pölyn leviäminen työn aikana.

Koska hoitamaton kosteusvaurio johtaa yleensä aina homevaurioon, on kosteusvauriot aina korjattava, niissäkin tapauksissa, että rakenteissa ei ole mikrobikasvustoa.

Tiedottaminen

Avoin tiedottaminen ennaltaehkäisee ja torjuu huhujen leviämistä ja epäluulon ilmapiiriä työpaikalla. Tiedotus on tärkeä osa kosteusvauriokorjausten prosessia. Mikäli se hoidetaan huonosti, työpaikalle jää helposti kytemään luulo, ettei asioita oteta vakavasti.

Työpaikalla on syytä pitää henkilökunta koko ajan tasalla tilanteesta ja kertoa kosteus- ja homeongelmista:
• mitä tiedetään
• mitä ei tiedetä
• mitä tullaan tekemään
• milloin tullaan tekemään
• mitkä ovat jatkotoimenpiteet.

Työsuojeluviranomaisen toiminta työpaikkojen homeongelmissa

Työnantajan tulee selvittää yhdessä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa työpaikalla esille tulleet ongelmat. Jos tämä ei onnistu kohtuulliseksi katsottavassa ajassa, on työsuojeluviranomaisen (aluehallintovirasto) puututtava asiaan. Tällöin menettelytavat määräytyvät työsuojelun valvontalain perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut valvontaohjeen kosteus- ja homevaurioiden valvonnasta. Ohjeessa esitetään mitä tarkastajan tulee tarkastaa, kun tarkastuksen päätavoite on kosteus- ja homevaurioista johtuvien terveysvaarojen torjunta. Ohjeessa kuvataan kosteus- ja homevaurioiden tunnusmerkkejä, mitä asioita tarkastuksella tarkastetaan, mitä velvoitteita työnantajalle voidaan asettaa ja kuinka velvoitteiden noudattamista seurataan.

Kosteus- ja homevaurioiden valvonta, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010
(pdf-tiedosto 331 kt)