Työnantajan kuittausoikeus

Työnantajan kuittausoikeus

Työsopimuslaissa on rajoitettu työnantajan kuittausoikeutta. Kuittausrajoitus koskee työntekijän palkkasaamista. Työnantajalla ja työntekijällä voi olla myös muita keskinäisiä velkasuhteita.

Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 §:n mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain (37/1895) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Pääsääntöisesti työnantaja saa vastasaamisellaan kuitata enintään yhden kolmasosan (1/3) työntekijän nettopalkasta.

Työntekijälle on kuitenkin jätettävä omaan käyttöön asetuksella säädettävä (ulosottolain mukainen) ns. suojaosuus, jossa otetaan huomioon työntekijän elatusvelvollisuus. Sen määrä on vuonna 2009 20,82 euroa päivässä ja kuukaudessa se lasketaan 30 päivältä. Lisäksi suojaosuuteen lisätään 7,48 euroa päivältä huollettavaa kohden (ulosottolaki (37/1895) 4 luku 48 §). Työntekijän saama palkan ennakko lasketaan osaksi suojaosuutta.

Kuitattavan saatavan on oltava riidaton

Kuittaus on toimenpide, jolla osapuolilla toisiltaan olevat vastakkaiset saatavat suoritetaan kokonaan tai osaksi. Jos työnantajalla on saatava työntekijältä, työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus kuitata oma saatavansa työntekijän palkasta. Saatava voi esimerkiksi olla työnantajalta otettua lainaa, työnantajalta suoritettuja ostoja tai vahingonkorvausta.

Työnantajan kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä ja riidaton. Jos työntekijä on työnantajan mielestä aiheuttanut työnantajalle vahinkoa joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti, edellyttää riidattomuus sitä, että työntekijä myöntää korvausvelvollisuutensa sopimalla siitä sekä perusteeltaan että määrältään. Jos työntekijä ei myönnä korvausvelvollisuuttaan, niin työnantajalla ei ole oikeutta kuitata vahingonkorvausta. Tällöin työntekijän vahingonkorvausvastuu ja vahingonkorvauksen määrä ratkaistaan tuomioistuimessa.

Viime kädessä työnantaja päättää itse onko vastasaaminen niin selvä ja riidaton, että sen voi vähentää palkasta. Mikäli kuittausoikeutta on käytetty lainvastaisesti, on työnantaja korvausvelvollinen työntekijälle kuittaamisesta aiheutuneen vahingon osalta.

Saatavaa on vaadittava ennen kuittausta

Saatavaa on vaadittava vastapuolelta ennen kuin ryhdytään kuittaukseen. Vaatimuksen esitettyään työnantajalla on oikeus kuitata saataviaan työntekijän palkasta, vaikka työntekijä ei olisikaan myöntänyt kuittausoikeutta. Työnantajan on kuitenkin vastattava siitä, että hänen vastasaamisensa on oikea. Muutoin työnantajan on vastattava seurauksista, jotka seuraavat palkan maksamatta jättämisestä.

Työsopimuslain mukainen työnantajan kuittausoikeus kohdistuu ainoastaan työntekijän palkkasaamiseen

Kuittausoikeuden käyttäminen edellyttää, että työnantaja on velkojan asemassa työntekijään nähden. Työnantaja ja työntekijä voivat olla myös muissa velkasuhteissa keskenään. Mikäli saatava on ulkopuolisen tahon saatava, ei kuittausoikeutta ole olemassa ellei kyseinen kolmas taho ole siirtänyt työntekijältä olevaa saatavaansa työnantajalle.

Ulosottolain 4 luvun 2 §:n (37/1895, muutos 469/2006) mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, palkkiota, luontoisetua sekä muuta etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa, samoin kuin ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua muuta etuutta. Ulosmittaamatta jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista.

Työnantaja voi kuitata esim. sairasajan palkasta, äitiysajan palkasta ja muista sellaisista poissaolon ajalta maksettavista palkoista, jotka työnantaja on lain tai sopimuksen mukaan velvollinen suorittamaan.  Työnantajan myöntämä etuus, jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan, saadaan ulosmitata kokonaan.

Sellaista työntekijän palkkasaamista, joka erääntyy työsopimuksen lakatessa tai sen jälkeen, ei saa työnantaja kuitata vastasaamisellaan, koska yleisedellytys kuittaukselle on, että molemmat saatavat ovat erääntyneitä.

Maksettu palkkaennakko ja kuittaaminen

Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko on luettava ensisijaisesti ns. palkan suojaosuuteen eli siihen palkkaan, jota ei saada kuitata. Mikäli tämä määrä ei riitä, on työnantajalla oikeus vähentää loppuosa ennakkopalkasta työntekijälle kuuluvasta osuudesta, jota normaalisti ei saa kuitata.

Rangaistusseuraamus

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työnantajan kuittausoikeutta koskevia säännöksiä on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon.

Tulosta

Lähetä linkki

På svenska

Palautetta tästä sivusta