Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa
Julkaisu STM:n verkkopalvelussa:
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
(pdf-tiedosto 135 kt)

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Lähtökohdat

Sosiaali- ja terveysministeriö on tammikuussa 2011 vahvistanut sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 -asiakirjan linjaukset täsmentävät strategiaa. Linjauksissa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristöä ja työhyvinvointia koskeviin työsuojelun osa-alueisiin.

Asiakirja sisältää osaltaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n työturvallisuuden ja ‑terveyden edistämistä koskevan yleissopimuksen (nro 187 vuodelta 2006, Suomi ratifioinut kesäkuussa 2008) tarkoittaman kansallisen toimintalinjauksen.

Euroopan unionin neuvosto on yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa koskevassa päätöslauselmassaan (25.6.2007) korostanut kansallisten strategioiden laatimista ja täytäntöönpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriön strategia sekä työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset ovat perustana määriteltäessä Suomen kantaa komission uuteen strategiaan.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset suuntaavat työelämän kehittämistä sekä työsuojelulainsäädäntöä koskevan valvonnan ohjeistusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu kaikki työelämään vaikuttavat osapuolet määrätietoiseen ja tulokselliseen yhteistyöhön asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin visio

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä yhteisiä arvoja, joita toteutetaan käytännössä jokaisella työpaikalla ja jokaisen työntekijän kohdalla.

Toimintaa ohjaa yhteinen käsitys hyvästä työstä ja hyvästä työpaikasta. Hyvä työ sisältää työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun, työpaikan yhteisten arvojen noudattamisen, työpaikalla vallitsevan luottamuksen ja aidon yhteistoiminnan sekä tasa-arvon. Hyvä työpaikka on tuottava ja kannattava.

Lisäksi hyvä työpaikka on työympäristön näkökulmasta terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Myös hyvä johtaminen ja esimiestyö, mielekkäät ja mielenkiintoiset tehtävät sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen ovat hyvän työpaikan ominaisuuksia.

Tavoitetila

Työhyvinvointipolitiikalla pyritään osaltaan siihen, että ihmiset jatkavat työssään nykyistä kauemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kykyä, halua ja mahdollisuuksia tehdä työtä parannetaan. Työn tulee olla vetovoimaista ja sen tulee edistää terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Hyvä ja terveellinen työympäristö tukee kestävää kehitystä ja työntekijöiden hyvinvointia sekä parantaa yritysten ja yhteiskunnan tuottavuutta.

Elinikäinen työssäoloaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä.

Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010
• Ammattitautien määrä vähenee 10 %
• Työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 %
• Työn aiheuttama haitallinen kuormitus vähenee:
  • Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 %
  • Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 %

Toimenpiteet

Hyvän työympäristön ja työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää, että työpaikoilla on riittävästi oikeaa tietoa, tahtoa ja osaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Työhyvinvoinnin parantaminen on viimekädessä aina riippuvainen työpaikoilla tehtävistä toimenpiteistä. Tärkeä askel kohti vision ja tavoitteiden saavuttamista on, että työpaikat täyttävät lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ja saavat perusasiat kuntoon. Työsuojelun aluehallinnon tehtävänä on valvoa, että työnantajat noudattavat niitä velvoittavaa lainsäädäntöä.

1 Johtaminen työhyvinvoinnin kulmakivi

Johtamisen laatua yrityksissä ja muissa organisaatioissa parannetaan yhdessä sidosryhmien kanssa sekä vaikuttamalla koulutukseen ja opetukseen. Näiden linjausten visiossa mainitut asiat – terveys, turvallisuus ja hyvinvointi – kuuluvat yleisesti hyvään johtamiseen. Johtamista kehitetään tavoitteena parempi turvallisuusilmapiiri. Parempaan johtamiseen päästään ensisijaisesti yhteistyön ja viestinnän avulla.

2 Työterveyshuollosta tehokas kumppani

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia vahvistetaan. Vaikuttavuutta arvioidaan työterveyshuollon toimintakertomuksesta sekä seuraamalla sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja ammattitauteja. Työkyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi työpaikoilla otetaan käyttöön varhaisen tuen malleja. Parannetaan yhteistyötä linjaorganisaation ja asiantuntijoiden välillä terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Yhteistoimintaan kuuluvat molemminpuolinen tietoisuus sekä terveyden ja turvallisuuden parantamiseen liittyvät yhteiset toimintamuodot (esimerkiksi työpaikkaselvitykset, riskien arvioinnin asiantuntijuudet sekä työntekijöiden tai johdon varhainen tuki). Työterveyshuollon yhteistyön onnistuminen edellyttää sujuvaa tiedonkulkua ja tietoisuutta asioiden tilasta.

3 Yhteistyöstä tietoa, tahtoa ja osaamista

Luodaan työympäristön ja työhyvinvoinnin verkostoyhteistyömuoto, jossa kaikki osapuolet ja toimijat tiedostavat oman roolinsa ja tehtävänsä. Näin syntynyt työsuojeluverkosto toimii tuloshakuisesti ja tehokkaasti työympäristön ja työhyvinvoinnin puolesta. Varmistetaan, että yhteistyö toimii niin valtakunnallisella ja alueellisella tasolla kuin työpaikoillakin.

4 Viestinnällä vaikuttavuutta

Kaikki työolojen parantamiseen osallistuvat toimijat vaikuttavat työhyvinvoinnin kehittämiseen viestimällä. Viestimällä tehokkaasti lisätään työpaikkojen osaamista ja vahvistetaan myönteisiä asenteita sekä levitetään tietoisuutta työsuojelulainsäädännöstä ja viranomaisten edellyttämistä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä.

Viestintä nivelletään työsuojeluviranomaisten tekemään valvontaan ja valtakunnallisiin hankkeisiin. Osa viestinnästä on kohdennettua ja vuorovaikutteista, osa suurelle yleisölle tarkoitettuja kampanjoita.

Yhdessä sidosryhmien kanssa selvitetään, millainen viestintä parhaiten vastaa tarpeita ja tuottaa hyvää tulosta eri yhteyksissä. Viestintää tehostetaan eri keinoja ja kanavia käyttäen.

5 Hyvä lainsäädäntö perusta työolojen vähimmäistasolle

Työsuojelulainsäädäntöä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että lainsäädäntö on ajanmukaista ja vastaa työelämän tarpeita. Asetusten ajanmukaisuus arvioidaan vähintään viiden ja lakien ajanmukaisuus vähintään kymmenen vuoden välein voimaantulopäivästä lukien. EU-politiikassa tuetaan pyrkimystä yksinkertaistaa direktiivejä ja siirtää painopistettä jäsenvaltioille silloin, kun se on mahdollista karsimatta perussääntelyä, kuten riskien arviointia tai työpaikan yhteistoiminta.

6 Osaava työsuojeluhallinto hoitaa lainsäädännön toimeenpanoa

Valvonnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että työpaikkojen omat työsuojelun hallintajärjestelmät täyttävät lainsäädännön vähimmäisvaatimukset.

Viranomaisaloitteisen valvonnan kohdentamista tehostetaan ja valvonnan tuloksellisuus varmistetaan. Asiakaskysyntään vastataan täysimääräisesti sovittuja palveluaikoja noudattaen. Työsuojeluhallinnolle kuuluvat markkinavalvontatehtävät toteutetaan eurooppalaisen konseptin mukaisesti osana työsuojeluvalvontaa.

Valvonnan laadusta huolehditaan yhteneväisillä valvontakäytännöillä ja jatkuvalla osaamisen ja menetelmien kehittämisellä. Tuottava ja tehokas työsuojeluvalvonta varmistetaan myös tietojärjestelmien kehittämisellä. Työsuojeluhallinnon resurssit ja tehtävien edellyttämä osaaminen turvataan, jotta työsuojeluhallinto tulevaisuudessakin palvelee asiakkaita eli työpaikkoja mahdollisimman hyvin ja yhdenvertaisesti.

Työsuojeluhallinto varmistaa vaikuttavan, asiantuntevan ja tasalaatuisen valvonnan toteutumisen kehittämällä valvontakäytäntöjä ja osaamista. Valvonnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään, ja eri toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. Työpaikkojen palautetta seurataan asiakaskyselyjen avulla.

Toimeenpano ja seuranta

Näiden linjausten halutaan vaikuttavan siihen, että eri osapuolet toimivat asetettujen tavoitteiden puolesta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Linjausten toteuttaminen on jokapäiväistä työtä ja linjaukset otetaan huomioon kaikessa työympäristöä ja työhyvinvointia koskevassa suunnittelussa. Linjausten mukaisesti valmistellaan valtion vuotuinen talousarvioesitys työsuojeluhallinnon osalta. Linjausten perusteella sovitaan aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden tulostavoitteista. Ne otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten tulosohjauksessa. Verkostoyhteistyö suunnataan linjausten mukaisesti.

Linjauksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan yhdessä sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa järjestelmällisesti käytössä olevien indikaattoreiden avulla. Vuodelle 2020 asetettua tavoitetilaa seurataan ja täsmennetään runkosopimusten ja tulossopimusten laadinnan yhteydessä ja tarvittaessa asetetaan myös välitavoitteita. Uusia indikaattoreita otetaan käyttöön, jos niiden nähdään paremmin kuvaavan esimerkiksi muuttuneita työoloja. Seurantaa suoritetaan sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä.

Toimenpiteet, toimeenpano ja seuranta kaaviona: