Käsin tehtävät nostot

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)

Raskaasta työstä johtuva kuormitus lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaaraa. Riskit liittyvät usein raskaiden taakkojen nostamiseen ja siirtämiseen ja niiden yhteydessä sattuukin joka neljäs työtapaturma. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat maassamme yleisin sairauspoissaolojen syy. Raskas työ voi aiheuttaa haitallista kuormitusta myös hengitys- ja verenkiertoelimistölle.

Valtioneuvoston päätöstä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista (1409/1993) sovelletaan nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, jotka tehdään käsin ja joista työn luonteesta tai epäsuotuisista ergonomisista olosuhteista johtuen aiheutuu erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara. Käytännössä selän vahingoittumisriski edellyttää käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin sekä taakan käsittelyyn liittyvän tapaturman vaaran ja terveyden haitan huomioimisen yleisemmin koko tuki- ja liikuntaelimistön osalta. Päätös koskee myös henkilönostoja, esim. potilaan siirtoa, jossa selän vahingoittumisen vaara liittyy sekä taakan ominaisuuksiin että usein ergonomian kannalta puutteellisiin työolosuhteisiin.

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaan terveydellisten haittojen ja vaarojen vähentämiseksi on työnantajan ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai asianmukaisia mekaanisia apuvälineitä tarjoamalla korvattava käsin tapahtuvat nostot. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida välttää, työnantajan on vaarojen vähentämiseksi annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä ja työpisteet on järjestettävä niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia. Tässä on huomioitava muun muassa taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset (Vnp liite 1).

Valtioneuvoston päätöksen lähtökohtana on, että työnantajalla on päävastuu työn turvallisuudesta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan etukäteen arvioitava nostotyön turvallisuus- ja terveysolosuhteet ja järjestettävä työpisteet turvallisiksi nostaa ja siirtää. Erityisesti selän vahingoittumisen vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin.

Työnantajan on myös huolehdittava riittävästä nosto-opetuksesta ja ohjauksesta taakkoja käsitteleville työntekijöille ja annettava noston turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot. Työntekijöille on mahdollisuuksien mukaan annettava tieto käsiteltävien taakkojen painosta ja epäkeskisesti pakatun taakan painopisteen sijainnista. Työntekijöille on korostettava myös oman kunnon ja lihasten toimintakyvyn merkitystä taakkojen käsittelyssä.

Taakkojen käsittelyyn liittyvien terveydelle haitallisten riskitekijöiden hallinta

Valtioneuvoston päätös määrittelee yleiset periaatteet ja toimintamallit nostotöihin liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta eivät anna raja-arvoja. Tutkimuksiin perustuvat suositukset painottavat sitä, että nostotilanne on arvioitava kokonaisuutena, taakan paino on vain yksi osatekijä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa (188/2012) on mainittu ruumiillinen liikarasitus raskaiden taakkojen nostossa.

Taakkojen käsittelyyn liittyviä terveydellisiä haittoja ja vaaroja ehkäistäessä on lähtökohtana järjestelmällinen työn ja materiaalinkulun tarkastelu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa. Tämä edellyttää tuotannon hallinnan ja ohjauksen kannalta linjaorganisaation eri tasojen informointia ja sitoutumista. Pienillä työpaikoilla ongelmat ja tehtävät toimenpiteet ovat arvioitavissa työpaikan koon mukaan, mahdollisesti vain yksittäisiin kuormittaviin nostoihin kohdistuvina toimina.

Nosto- ja siirtotöiden arviointimalli

Nosto- ja siirtotöiden arviointimalli taakkojen käsittelyn terveydellisten riskitekijöiden vähentämiseksi ja poistamiseksi on seuraava.

Riskitekijöiden arviointimalla

Kuva 1 Taakkojen käsittelyyn liittyvien terveydellisten riskitekijöiden arviointimalli.

Arviointimalli jakaantuu seuraaviin osiin:

  • terveydellisten riskitekijöiden tunnistaminen
    yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön kanssa
  • terveydellisten riskitekijöiden arviointi
    terveydelle haitallisten ja vaarallisten nostotöiden tutkiminen riskitekijöiden määrittämiseksi tarvittavia korjaustoimenpiteitä varten.
  • korjaustoimenpiteiden valinta ja toteuttaminen
    Toimenpidejärjestys määritetään terveydellisen riskin, korjausten toteutuksen, kustannusten mukaan.
  • muutosten seuranta

Terveydelle vaarallisia työkokonaisuuksia materiaalin kulkuketjussa tunnistettaessa voidaan eri työvaiheiden kuormittavuutta ja työntekijäryhmien altistumista arvioida tapaturma- ja sairauspoissaolotilastojen perusteella. Toimenpidejärjestyksen laadinnassa on huomioitava ongelmakohteiden terveydellisten riskien vakavuusaste. Yksittäisten nostojen kohdalla arviointi on yksinkertaisempaa ja ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi löytyvät usein helpommin.

Terveydelle haitallisten nostotöiden arviointi edellyttää työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä, jotka ovat myös valtioneuvoston päätöksen nostoista ja siirroista velvoitteita. Tulosten mukaan voidaan esittää perusteet tarvittaville toimenpiteille ja ongelman ratkaisuille. Nostotyön terveydellisten haittojen ja vaarojen ehkäisyyn soveltuvia ratkaisuja etsittäessä voidaan tarvittaessa käyttää apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Asiantuntija- ja konsulttiapua saa viranomaisilta, tutkimuslaitoksilta ja esim. työsuojelutarkastajilta.

Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen tarvittavat korjaustoimenpiteet

Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen voidaan käyttää kolmivaiheista lähestymistapaa:

1. Opetus ja harjaannuttaminen

Terveydellisten riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi nosto- ja siirtotyössä työpisteet järjestetään niin, että biomekaaninen ja fysiologinen kuormitus (kuva 2) pysyvät kohtuullisina ja työntekijät tiedostavat ja tuntevat työn kuormitustekijät suhteessa omaan suorituskykyynsä.

Kuva 2. Nostojen ja siirtojen aiheuttama kuormitus

Kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä keskeisimpiä ovat paino ja työasennot ja nostotiheys. Yksittäisissä nostoissa kuormitustekijöitä tarkastellaan työntekijän ja nostotyön ominaisuuksien kannalta.

Nostamiseen liittyvää lisätietoa löytyy oheisesta kirjallisuusluettelosta.

Nosto-opetuksessa taakkojen käsittelytekniikat ovat yleensä muodostaneet opetusrungon. Työntekijöille on korostettava myös oman kunnon ja lihasten toimintakyvyn merkitystä taakkojen käsittelyn kuormitusvaatimuksiin verrattuna. Taakkojen käsittelyyn liittyvä opetus ja harjaannuttaminen on jatkuva prosessi. Sen säännölliset toteutussuunnitelmat tulisi liittää niiden työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmaan, jossa nostotyötä tehdään.

2. Apuvälineet

Nostojen helpottamiseksi työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Vaihtelevat taakkojen käsittelytapahtumat edellyttävät usein käyttösovelluksiltaan tiettyyn nostoon ja taakkaan sopivan apuvälineen valintaa. Nostoapuvälineestä saatava kuormitusta keventävä hyöty varmistetaan asianmukaisella käyttökoulutuksella ja käytön perusteluilla. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää saatavilla olevia apuvälineitä ottamalla huomioon työn kuormitusriskit sekä oma ja toisten terveys ja turvallisuus.

3. Työn suunnittelu

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on nostotyöt pyrittävä hoitamaan asianmukaisin järjestelyin kokonaisuutena niin, ettei taakkoja tarvitse siirtää lainkaan käsin tai esimerkiksi työt hoidetaan mekaanisia laitteita käyttäen.

Pienten työpaikkojen yksittäiset nosto-ongelmat ja kuormitushuiput voidaan ehkäistä työntekijään vaikuttamalla ja taakkaan sekä työpisteeseen kohdistetuilla toimenpiteillä. Suurten tuotantoketjujen materiaalin kulkuvirtojen suunnittelussa on kokonaisuuksien hahmottaminen tärkeää. Terveydellisiin haittoihin ja vaaroihin vaikuttavat tekijät liittyvät käsiteltävän materiaalin tai kappaleiden ominaisuuksiin, työtehtävän, työtilan ja käytännön työn piirteisiin sekä työntekijän ominaisuuksiin (kuva 3; Valtioneuvoston päätöksen liite 1 ja 2).

.

Kuva 3. Käsin tehtävissä nostoissa ja siirroissa esiintyvien kuormitus- ja vaaratekijöiden syitä.

Nostotyön käytännön piirteitä tarkastellaan yksilön, organisaation ja hallinnon kannalta. Yksilöllisillä työkäytännöillä tarkoitetaan materiaalin liikuttamiseen ja liikkumiseen tarvittavien työkokonaisuuksien ja -liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta. Organisaatioon ja hallintoon liittyvät työkäytännöt sisältävät työpaikan henkilöresurssit ja työn suorittamistavat (vuorojen pituus, työnkierto) sekä asiantuntijaorganisaatioiden (työsuojelu, työterveyshuolto) tarjoamat tukipalvelut.

Työtehtävän ja työtilan ominaisuuksiin kuuluvat mm. työtilan muoto, nostamisen kesto ja toistuvuus, työympäristön lämpötila, valaistus ja kosteus. Nostotyötä tekevän ominaisuudet kattavat niin fyysiset kuin psyykkiset voimavarat, joita koulutuksella ja kokemuksella voidaan vahvistaa. Myös terveydentila ja vapaa-aikana erityisesti oman kunnon ylläpitämiseksi suunnatut harrasteet vaikuttavat työn vaatimusten täyttämiseen.

Muutostöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa edellä kuvatut nostotyön ominaisuudet ja niiden vaikutukset kuormitukseen ja työn toteuttamiseen on erityisesti otettava huomioon. Esimerkiksi taakkaan tehtyjen muutosten vaikutukset on huomattava ja arvioitava koko materiaalin kulkuketjussa. Samalla tavalla mekaanisilla apuvälineillä aikaansaatu työn joutuisuuden lisäys ja vaikutukset on arvioitava esim. työn rytmitykseen käsinostovaiheiden kohdalla.

Työvaiheiden / koko materiaalinkulun uudelleen suunnittelussa muutostoimenpiteet voidaan kohdistaa taakkoihin, työtoimintoihin, työympäristöön unohtamatta työyhteisöön vaikuttamista ohjeiden, opastuksen ja harjoituksen kautta. Tehtyjen ratkaisujen aikaansaamia muutoksia työntekijöiden terveyden kannalta seurataan määräaikaisselvitysten ja uudelleen arviointien avulla. Taakkojen käsittelyssä esiintyvien terveydellisten haittojen ongelmaratkaisut kohdistuvat työntekijään / työyhteisöön tai itse työn ominaisuuksiin.

Nostotyöstä aiheutuvien kuormitusriskien arviointi ja seuranta voidaan liittää työsuojelun toimintaohjelmaan jatkuvaksi toiminnaksi. Terveellisen ja turvallisen nostotyöpaikan luominen edellyttää työpaikan koon, nostotyön sisällön ja kuormitusongelmien laajuuden mukaista moniammatillista yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden, työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoiden kesken.


Viimeksi päivitetty: 20.11.2013
Tuotanto: Wysiwyg Oy