Käsin tehtävät nostot

Vnp käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä | Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta | Taakkojen käsittelyyn liittyvien terveydelle haitallisten riskitekijöiden hallinta| Nosto- ja siirtotöiden arviointimalli| Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen tarvittavat korjaustoimenpiteet

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)

Raskaasta työstä johtuva kuormitus - esim. nostotyössä - on yleisesti todettu erääksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia lisäävistä tekijöistä. Viidesosa suomalaisista kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksista,jonka seurauksena on työ- ja toimintakyvyn rajoittuminen. Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 118a artiklan nojalla on annettu neuvoston direktiivi (lainsäädäntövelvoite), jossa määritellään yleisperiaatteet sellaisten toimenpiteiden käyttöönottamiseksi, jotka edistävät työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamista työssä (89/391/ETY).

Tämän puitedirektiivin pohjalta on annettu direktiivi, joka käsittelee terveydelle ja turvallisuudelle asetettavia vähimmäisvaatimuksia sellaisessa käsin tehtävässä taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara (90/269/EEC). Tämä sisältyy Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen.

Suomessa taakkojen käsittelyä koskeva direktiivi on saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä (1409/1993) 1.1.1994.

Valtioneuvoston päätöstä sovelletaan nostoihin ja siirtoihin sekä muuhun taakan käsittelyyn, jotka tehdään käsin ja joista työn luonteesta tai epäsuotuisista ergonomisista olosuhteista johtuen aiheutuu erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara. Käytännössä selän vahingoittumisriski edellyttää käsintehtäviin nostoihin ja siirtoihin sekä taakan käsittelyyn liittyvän tapaturman vaaran ja terveyden haitan huomioimisen yleisemmin koko tuki- ja liikuntaelimistön osalta. Päätös koskee myös henkilönostoja esim. potilaan siirtoa, jossa selän vahingoittumisen vaara liittyy sekä taakan ominaisuuksiin että usein ergonomian kannalta puutteellisiin työolosuhteisiin.

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta

Valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (Vnp 1409/1993) terveydellisten haittojen ja vaarojen vähentämiseksi on työnantajan ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai asianmukaisia mekaanisia apuvälineitä tarjoamalla korvattava käsin tapahtuvat nostot (2 § 1. mom.). Jos työssä esiintyy käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja työnantajan on vaarojen vähentämiseksi annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä huomioiden taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset (Vnp liite 1).

Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida korvata - erityisesti mekaanisilla laitteilla - työpisteet on järjestettävä niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia. Tällaisissa tapauksissa valtioneuvoston päätöksen lähtökohtana on, että työnantajalla on päävastuu työn turvallisuudesta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan etukäteen arvioitava nostotyön turvallisuus-ja terveysolosuhteet ja järjestettävä työpisteet turvallisiksi nostaa ja siirtää. Erityisesti selän vahingoittumisen vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin(2 § 3. mom.).

Työnantajan on myös huolehdittava riittävästä nosto-opetuksesta ja ohjauksesta taakkoja käsitteleville työntekijöille ja annettava noston turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot. Työntekijöiden tulisi mahdollisuuksien mukaan tietää käsiteltävien taakkojenpaino ja esimerkiksi epäkeskisesti pakatun taakan painopisteensijainti (3 § 1. ja 2. mom.). Nostotyön suuri fyysinen kuormitus - erityisesti lihasvoiman tarve - edellyttää nostotyötä tekeviltä myös omaehtoista huolenpitoa omasta kunnostaan.

Taakkojen käsittelyyn liittyvien terveydelle haitallisten riskitekijöiden hallinta

EU:n taakkojen käsittelydirektiivi ja sen velvoittamana Suomen valtioneuvoston päätös määrittelevät yleiset periaatteet ja toimintamallit nostotöihin liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta eivät anna uusia raja-arvoja. Tutkimuksiin perustuvat suositukset painottavat sitä, että nostotilanne on arvioitava kokonaisuutena, taakan paino on vain yksi osatekijä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (302/2007) nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelossa on mainittu ruumiillinen liikarasitus raskaiden taakkojen nostossa. Valmisteilla oleva eurooppalainen taakkojen käsittelyä koskeva ergonomiastandardi (prEN1005-2 Safety of machinery - Human physical performance - Part2: Manual handling of objects associated to machinery) liittyy koneturvallisuuteen, ja sen tarkoituksena on auttaa koneensuunnittelijoita ja valmistajia. Standardin taakan painon raja-arvot koskevat koneiden ja koneistojen yhteydessä tapahtuvien nostojen turvallisuutta - standardi ei ole tarkoitettu yleisesti taakkojen käsittelyn arviointiin.

Taakkojen käsittelyyn liittyviä terveydellisiä haittoja ja vaaroja ehkäistäessä on lähtökohtana järjestelmällinen työn ja materiaalinkulun tarkastelu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa. Tämä edellyttää tuotannon hallinnan ja ohjauksen kannalta linjaorganisaation eri tasojen informointia ja sitoutumista. Pienillä työpaikoilla ongelmat ja tehtävät toimenpiteet ovat arvioitavissa työpaikan koon mukaan - mahdollisesti vain yksittäisiin kuormittaviin nostoihin kohdistuvina toimina.

Nosto- ja siirtotöiden arviointimalli

Nosto- ja siirtotöiden arviointimalli taakkojen käsittelyn terveydellisten riskitekijöiden vähentämiseksi ja poistamiseksi on seuraava.

Riskitekijöiden arviointimalla

Kuva 1 Taakkojen käsittelyyn liittyvien terveydellisten riskitekijöiden arviointimalli.

terveydellisten riskitekijöiden tunnistaminen
yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstön kanssa
terveydellisten riskitekijöiden arviointi
Terveydelle haitallisten ja vaarallisten nöstotöiden tutkiminen riskitekijöiden määrittämiseksi tarvittavia korjaustoimenpiteitä varten.
korjaustoimenpiteiden valinta ja toteuttaminen
Toimenpidejärjestys voidaan määrittää esim. terveydellisen riskin, korjausten toteutuksen, kustannusten mukaan.
muutosten seuranta

Terveydelle vaarallisia työkokonaisuuksia materiaalin kulku ketjussa tunnistettaessa voidaan eri työvaiheiden kuormittavuutta ja työntekijäryhmien altistumista arvioida tapaturma- ja sairauspoissaolotilastojen perusteella. Toimenpidejärjestyksen laadinnassaon huomioitava ongelmakohteiden terveydellisten riskien vakavuusaste ja korjaustoimenpiteiden laajuus sekä toteutuksen kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yksittäisten nostojen kohdalla arviointi on yksinkertaisempaa, ja ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi löytyvät usein helpommin.

Terveydelle haitallisten nostotöiden arviointi edellyttää työpaikkaselvityksiä, jotka ovat myös päätöksen 3 § velvoitteita.Tulosten mukaan voidaan esittää perusteet tarvittaville toimenpiteille ja ongelman ratkaisuille. Nostotyön terveydellisten haittojen ja vaarojen ehkäisyyn soveltuvia ratkaisuja etsittäessä voidaan tarvittaessa käyttää apuna ulkopuolisia asiantuntijoita.Asiantuntija- ja konsulttiapua saa viranomaisilta, tutkimuslaitoksilta, ja esim. työsuojelutarkastajilta.

Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen tarvittavat korjaustoimenpiteet

Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen voidaan käyttää kolmivaiheista lähestymistapaa:

1. Opetus ja harjaannuttaminen

Terveydellisten riskien välttämiseksi ja vähentämiseksi nosto- ja siirtotyössä työpisteet järjestetään niin, että biomekaaninen ja fysiologinen kuormitus (kuva 2) pysyvät kohtuullisina, ja työntekijät tiedostavat ja tuntevat työn kuormitustekijät suhteessa omaan suorituskykyynsä.

Kuva 2. Nostotyön biomekaaninen ja fysiologinen kuormitus

Kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä keskeisimpiä ovat biomekaniikan kannalta taakan paino ja työasennot, ja fysiologisen kuormituksen kannalta nostotiheys. Yksittäisissä nostoissa kuormitustekijöitä tarkastellaan työntekijän ja nostotyön ominaisuuksien kannalta (liite 1). Esimerkki nosto- opetusohjelmasta on annettu liitteessä 2.

Käytännön tietoa nostotekniikoista ja terveysriskien arvioinnistaon esimerkiksi Työterveyslaitoksen oppaissa Ergonominen työpaikkaselvitys ja Nostotyön opas. Muuta nostamiseen liittyvää lisätietoa löytyy tämän tiedotteen kirjallisuusluettelosta.

Nosto-opetuksessa taakkojen käsittelytekniikat ovat yleensä muodostaneet opetusrungon. Työntekijöille on korostettava myös oman kunnon ja lihasten toimintakyvyn merkitystä taakkojen käsittelyn kuormitusvaatimuksiin verrattuna. Taakkojen käsittelyyn liittyvä opetus ja harjaannuttaminen on jatkuva prosessi. Sen säännölliset toteutussuunnitelmat tulisi liittää niiden työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmaan, jossa nostotyötä tehdään.

2. Apuvälineet

Nostojen helpottamiseksi työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Vaihtelevat taakkojen käsittelytapahtumat edellyttävät usein käyttösovelluksiltaan tiettyyn nostoon ja taakkaan sopivan apuvälineen valintaa. Nostoapuvälineestä saatava kuormitusta keventävä hyöty varmistetaan asianmukaisella käyttökoulutuksella ja käytön perusteluilla. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää saatavilla olevia apuvälineitä ottamalla huomioon työn kuormitusriskit sekä oma ja toistenterveys ja turvallisuus.

3. Työn suunnittelu

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on nostotyöt pyrittävähoitamaan asianmukaisin järjestelyin kokonaisuutena niin, etteitaakkoja tarvitse siirtää lainkaan käsin tai esimerkiksi työt hoidetaanmekaanisia laitteita käyttäen.

Pienten työpaikkojen yksittäiset nosto-ongelmat ja kuormitushuiput voidaan ehkäistä työntekijään vaikuttamalla ja taakkaan sekä työpisteeseen kohdistetuilla toimenpiteillä. Suurten tuotantoketjujen materiaalin kulkuvirtojen suunnittelussa on kokonaisuuksien hahmottaminen tärkeää. Terveydellisiin haittoihin ja vaaroihin vaikuttavat tekijät liittyvät käsiteltävän materiaalin tai kappaleiden ominaisuuksiin, työtehtävän, työtilan ja käytännön työn piirteisiin, sekä työntekijän ominaisuuksiin (kuva 3; Vnp:n liite 1 ja 2)

Kuva 3. Käsin tehtävissä nostoissa ja siirroissa esiintyvien kuormitus-ja vaaratekijöiden syitä

Nostotyön käytännön piirteitä tarkastellaan yksilön, organisaationja hallinnon kannalta. Yksilöllisillä työkäytännöillä tarkoitetaa nmateriaalin liikuttamiseen ja liikkumiseen tarvittavien työkokonaisuuksien ja -liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta. Organisaatioon ja hallintoon liittyvät työkäytännöt sisältävät työpaikanhenkilöresurssit ja työn suorittamistavat (vuorojen pituus, työnkierto)sekä asiantuntijaorganisaatioiden (työsuojelu, työterveyshuolto) tarjoamat tukipalvelut.

Työtehtävän ja työtilan ominaisuuksiin kuuluvat mm. työtilan geometria, taakan käsittelyn aikatekijät työpisteessä, työympäristönlämpö, valaistus ja kosteus. Nostotyötä tekevän ominaisuudet kattavat niin fyysiset kuin henkiset voimavarat, joita koulutuksella ja kokemuksella voidaan vahvistaa. Myös terveydentila ja vapaa-aikana erityisesti oman kunnon ylläpitämiseksi suunnatut harrasteet vaikuttavat työn vaatimusten täyttämiseen.

Muutostöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa edellä kuvatut nostotyön ominaisuudet ja niiden vaikutukset kuormitukseen ja työn toteuttamiseen on erityisesti otettava huomioon. Esimerkiksi taakkaan tehtyjen muutosten vaikutukset on huomattava ja arvioitava koko materiaalin kulkuketjussa. Samalla tavalla mekaanisilla apuvälineillä aikaansaatu työn joutuisuuden lisäys ja vaikutukset on arvioitava esim. työn rytmitykseen käsinostovaiheiden kohdalla.

Työvaiheiden/ koko materiaalinkulun uudelleen suunnittelussa muutostoimenpiteet voidaan kohdistaa taakkoihin, työtoimintoihin, työympäristöön unohtamatta työyhteisöön vaikuttamista ohjeiden, opastuksen ja harjoituksen kautta. Tehtyjen ratkaisujen aikaansaamia muutoksia työntekijöiden terveyden kannalta seurataan määräaikaisselvitysten ja uudelleen arviointien avulla. Taakkojen käsittelyssä esiintyvien terveydellisten haittojen ongelmaratkaisut kohdistuvat työntekijään/työyhteisöön tai itse työn ominaisuuksiin (3 §).

Nostotyöstä aiheutuvien kuormitusriskien arviointi ja seuranta voidaan liittää työsuojelun toimintaohjelmaan jatkuvaksi toiminnaksi. Terveellisen ja turvallisen nostotyöpaikan luominen edellyttää työpaikan koon, nostotyön sisällön ja kuormitusongelmien laajuuden mukaista moniammatillista yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden, työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoiden kesken.