Omaa kotiaan rakentava vastaa yhteisen työmaan työturvallisuudesta

Työrikos - Työturvallisuusrikos
Vammantuottamus

HA oli itse tehnyt suuren osan omakotitalonsa rakennustöistä, mutta oli lisäksi teettänyt niistä osan ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja itsenäisillä työnsuorittajilla. Erään urakoitsijan työntekijä PJ oli pudonnut rakenteilla olleen talon toisesta kerroksesta aitaamattoman, styrox-levyllä peitetyn aukon läpi ja vammautunut.

Rakennustyömaata pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisenä rakennustyömaana ja HA:ta sen työturvallisuudesta vastaavana rakennuttajana. HA tuomittiin rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaa työnjohtajaa vastaan ajetut syytteet hylättiin.

Korkeimman oikeuden perustelut

PJ on alempien oikeuksien toteamin tavoin 13.10.2003 pudonnut HA:n omakotitalon rakennustyömaalla rakennuksen toisessa kerroksessa sijainneesta styrox-levyllä peitetystä aukosta ensimmäisen kerroksen lattialle ja vammautunut.

Syytteen mukaan HA rakennuttajana ja HY rakennustyön valvojana ovat laiminlyöneet huolehtia aukon asianmukaisesta peittämisestä, aitaamisesta tai merkitsemisestä ja siten huolimattomuudesta aiheuttaneet työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteen. Huolimattomuudellaan he ovat aiheuttaneet PJ:lle ruumiinvammat, joita ei ole pidettävä vähäisinä.

Asiassa on riidatonta, että HA on tehnyt suuren osan talon rakennustöistä itse. Talon perustan kaivutyöt, sähkötyöt ja LVI-työt on kuitenkin annettu urakkana ulkopuolisten urakoitsijoiden tehtäväksi. Muuraustyöt on tehnyt muurari itsenäisenä työnsuorittajana. Lisäksi HA:n palveluksessa työsuhteessa on muutaman viikon ajan ollut kirvesmies. Korkein oikeus katsoo käräjäoikeuden toteamin tavoin selvitetyksi, että HY on toiminut rakennuslainsäädännön edellyttämänä rakennustyön vastaavana työnjohtajana ja myös käytännössä jossain määrin osallistunut rakennustöihin olematta kuitenkaan työsuhteessa HA:han. PJ on ollut LVI-urakoitsijan työntekijä.

Urakoitsijoiden palveluksessa olevia työntekijöitä ja itsenäisiä työnsuorittajia on ennen PJ:n putoamista ollut työmaalla ainakin peräkkäin siten, että HA:n itsensä tai muiden tekemä työ on voinut vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. HA:n rakennustyömaa on siten ollut työturvallisuuslaissa tarkoitettu yhteinen rakennustyömaa. HA ei ole antanut rakennustaan kokonaisuudessaan urakoitsijan rakennettavaksi eikä ole myöskään valinnut pääurakoitsijaa tai antanut työn valvontaa ja johtamista kenenkään ulkopuolisen tehtäväksi. Hän on näin ollen itse toiminut työtä johtavana ja valvovana rakennuttajana, missä asemassaan hänellä on ollut työturvallisuuslain 52 §:ssä tarkoitettu velvollisuus huolehtia rakennustyömaansa turvallisuudesta. Hänen menettelyynsä sovelletaan siten työturvallisuuslain 7 §:ää sekä rikoslain 47 luvun 1, 7 ja 8 §:ää.

HA:n työmaalla on laiminlyöty huolehtia siitä, että välipohjassa ollut aukko olisi asianmukaisesti merkitty ja suojattu. Kysymyksessä on työturvallisuusmääräysten vastainen puutteellisuus. Laiminlyönnistä vastaa edellisessä kappaleessa mainittujen lainkohtien nojalla HA, joka näin ollen on tuomittava työturvallisuusrikoksesta.

HY on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:ssä tarkoitettu vastaava työnjohtaja. Tähän tehtävään kuuluu lain mukaan työn suorituksesta ja laadusta vastaaminen ja siinä tarkoituksessa tapahtuva rakennustyön johtaminen ja huolehtiminen rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta. Pelkästään tämän tehtävänsä perusteella HY ei ole ollut työturvallisuuslain 52 §:ssä tarkoitetun rakennushanketta johtavan tai valvovan muun henkilön asemassa eikä asiassa ole edes väitetty, että HA olisi antanut HY:lle tehtäväksi johtaa ja valvoa rakennushanketta tai että HY olisi tosiasiallisesti näin tehnyt.

Vammantuottamus

HA on alempien oikeuksien toteamin tavoin ollut tietoinen rakennustyömaalla olevasta aukosta ja voinut havaita sen vaarallisuuden, mutta on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi, vaikka se olisi työmaan turvallisuudesta vastaavana rakennuttajana ollut hänen velvollisuutensa. HA on tällä huolimattomuudellaan aiheuttanut PJ:lle alempien oikeuksien toteamat ruumiinvammat, joita ei ole pidettävä vähäisinä. HA on siten syyllistynyt vammantuottamukseen.

HY ei ole tehtävänsä perusteella ollut sellaisessa vastuuasemassa, jonka johdosta hän olisi ollut erityisesti velvollinen huolehtimaan rakennustyömaan turvallisuudesta. Asiassa ei ole esitetty myöskään muuta perustetta sille, että HY:n olisi tullut huolehtia aukon aiheuttaman vaaran poistamisesta. Sen vuoksi syyte HY:tä vastaan vammantuottamuksesta on hylättävä.

Opetus

Yhteisen rakennustyömaan laissa oleva määritelmä on kirjoitettu niin, että se on tulkinnanvarainen. Kuitenkin työmaalla työskentely eri toimijoiden kesken yhtä aikaa tai peräkkäin täyttää vakiintuneen käytännön mukaan tämän määritelmän. Tältä pohjalta omakotityömaataan johtanut ja siellä itsekin työskennellyt HA talon omistajana oli vastuussa työturvallisuudesta ja myös vahingosta. Sen sijaan rakennustyön ns. vastaava työnjohtaja ei ollut tässä tehtävässä vastuussa työturvallisuudesta.

Asian ratkaissut käräjäoikeus ja hovioikeus sekä korkeimman oikeuden esittelijä pitivät myös vastaavaa työnjohtajaa syyllisenä tapahtumaan. Vielä jälkeenpäinkin voi pohtia, oliko linja oikea. Kannattaa lukea perustelut kokonaan.

Reino Kanerva