Tulosta
Lähetä linkki
Palautetta tästä sivustaTyösuojeluhallinnon työolosuhdemittarit
Työsuojeluhallinnon työolosuhdemittarit
Vuosina 2000–2005 toteutetuissa hankkeissa työsuojeluhallinnolle laadittiin useasta eri menetelmästä koostuva työolosuhdemittaristo työsuojelun vaikuttavuuden mittaamiseksi ja kehittämiseksi.
Tavoitteena oli laatia kentällä helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain, työsuojelun vastuualueittain ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille. Niiden tuli mitata kolmea työsuojeluhallinnon painopistealuetta; työtapaturmien torjunta, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä henkinen hyvinvointi työssä.
Työpaikkojen johto on kiinnostunut oman työpaikan tasosta ja muiden työpaikkojen vertailutiedosta. Johtoa motivoi paitsi lain noudattaminen sinänsä, myös sijoittuminen keskiarvoa paremmaksi tai jopa parhaiden joukkoon. Merkittävä työolosuhdemittareiden etu on, että työpaikkojen johto voi ottaa ne omaan käyttöön johtamisen välineeksi. Näin on tapahtunut jo laajasti pisimpään käytössä olleiden TR-mittarin ja Elmerin kohdalla.
Työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyshaittojen syntytekijät voi jakaa karkeasti kahteen lohkoon kuvan 1 mukaisesti. Lähimpänä terveyshaittojen syntyä ovat välittömät työoloissa ja työskentelytavoissa olevat tekijät. Näitä ovat fyysinen työympäristö, työvälineet ja -menetelmät, henkilöstön työtavat ja psykososiaalinen työympäristö.
Toiseen taaempana olevaan lohkoon kuuluu työpaikan turvallisuusjohtaminen, eli linjajohdon ja koko organisaation toiminta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Johdolla ei juuri ole keinoja välittömästi estää tapaturmia ja muita terveyshaittoja. Sen on tyydyttävä toimenpiteisiin, joilla kontrolloidaan ensimmäiseen lohkoon kuuluvia työympäristöä ja ihmisten käyttäytymistä.
Suurin osa hallinnon työolosuhdemittareista mittaa välittömästi tapaturmiin ja muihin terveyshaittoihin vaikuttavan ensimmäisen lohkon asioita. Turvallisuusjohtamista mittaava menetelmä, Halmeri, kehitettiin vasta vuosina 2004-2005.
Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit
Työolosuhdemittareiden esittely
TR-Mittari
TR-mittari on talonrakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmä. Menetelmässä havainnoidaan koko työmaa tehden tukkimiehenkirjanpidolla kunnossa/korjattavaa –havaintoja kuudesta keskeisestä tapaturmiin vaikuttavasta asiasta.
Menetelmä on otettu käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Tulosten on todettu ennustavan hyvin tapaturmien esiintymistä työmaalla. Se on yleisesti myös työmaiden käytössä viikoittaisen työsuojelutarkastuksen menetelmänä. TR-mittaria käytetään myös yritysten välisen kilpailun välineenä.
TR-Mittari 2010 (Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa pdf-tiedosto, 49 kt)
MVR-Mittari
MVR-mittari on TR-mittaria vastaava maa- ja vesirakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmä.
MVR-Mittari (pdf-tiedosto, 41 kt)
Elmeri+ Havainnointi
Elmeri+ Havainnoinnissa tarkastaja havainnoi edustavan otoksen työpaikan työpisteistä/alueista. Havainnoitavia asioita on 14 ja kullekin on laadittu tarkat kunnossa/ei-kunnossa – kriteerit. Tuloksena saadaan kokonaisindeksi ja halutut osaindeksit. Elmeri+ Havainnointi sopii parhaiten fyysisen ja etukäteen rajattavissa olevalla paikalla tehtävän työn turvallisuuden mittaamiseen. Huonommin se sopii henkisen työn ja laajalla alueella liikkuvan työn, kuten erilaisten hälytystehtävien, turvallisuuden mittaamiseen.
Elmeri+ -indeksin on metalliteollisuudessa todettu korreloivan merkittävästi työpaikan tapaturmalukujen kanssa. Hyvä indeksi ennustaa pientä tapaturmien ja niissä menetettyjen työtuntien määrää. Teknologiateollisuuden kilpailussa havaittiin myös Elmeri+ -indeksin paraneminen olevan yhteydessä tapaturmalukujen samanaikaiseen alenemiseen.
Elmeri+ Havainnointi (pdf-tiedosto, 83 kt)
Näppärä
Näppärä on havainnointi- ja haastattelumenetelmä, jolla voidaan tunnistaa näyttöpäätetyön ergonomiset puutteet ja vaarat työntekijän terveydelle. Arvioitavat asiat koskevat työpisteen sijoitusta ja järjestystä, työympäristön valaistusta, sisäilmastoa ja melua, työasentoa, laitteita ja kalusteita sekä työnopastusta. Tulosten perusteella lasketaan indeksi, joka on kunnossa olevien kohtien osuus kaikista arvioiduista kohdista.
Näppärä-mittari Havainnointi- ja haastatteluohjeet (pdf-tiedosto, 117 kt)
Valmeri Haastattelu
VALMERI Haastattelussa tarkastaja haastattelee erikseen vähintään yhtä työnantajan edustajaa ja yhtä työntekijöiden edustajaa. Kysyttäviä asioita on 21 ja kullekin on laadittu tarkastajaa varten tarkat kunnossa/ei-kunnossa kriteerit. Tuloksena saadaan kokonaisindeksi ja painoalojen mukaiset 3 osaindeksiä. Kysymykset keskittyvät työolosuhteiden nykytilaan. Haastattelun on todettu soveltuvan kaikille toimialoille. Soveltamisohjetta voi olla tarpeen räätälöidä joillakin toimialoilla, kuten liikkuvissa ja hälytysluonteisissa tehtävissä.
Valmeri Haastattelu Ohje ja haastattelulomake (pdf-tiedosto, 122 kt)
Valmeri Kysely
VALMERI Kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen. Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä). Tuloksena saadaan kokonaisindeksi ja painoalojen mukaiset 3 osaindeksiä. Kysely soveltuu kaikille toimialoille. Liikkuviin ja hälytysluonteisiin töihin saattaa olla tarpeen muokata/täydentää fyysistä työympäristöä koskevia kysymyksiä.
Ohje - Valmerikysely (pdf-tiedosto, 39 kt) ja Lomake Valmerikysely (pdf-tiedosto, 22 kt)
Halmeri-tarkastus
Halmeri-menetelmä on tehty työturvallisuuslain mukaisten turvallisuusjohtamismenettelyjen valvontaa varten. Menetelmä kattaa pääpiirteet työturvallisuuslain sisältämistä seikoista. Sitä ei ole tarkoitettu pykäläkohtaisen valvonnan välineeksi, vaan antamaan kokonaiskuva työpaikan työsuojelun hallinnan tilasta toistettavan menetelmän avulla.
Työpaikkatarkastuksissa tarkastaja ratkaisee menetelmässä kuvattujen osa-alueiden kunnossa olon tai korjaamistarpeen. Kunnossa olevista osioista muodostuu indeksi, jonka avulla työpaikkojen turvallisuuden hallintaa ja sen kehittymistä voidaan vertailla. Lainvastaisista tilanteista työpaikalle annetaan indeksin lisäksi neuvot tai kehotukset perinteiseen tapaan.
Työpaikkatarkastuksista työsuojelun vastuualueet keräävät aineistoa hallinnon olosuhdetietokantaan, jota voidaan käyttää joko hallinnon suuntautumisen apuvälineenä tai työpaikkojen omaehtoisen aktivoimisen välineenä julkaisemalla esim. verkkosivulla vuosittain toimialakohtaisia yhteenvetoja.
Halmeri-valvontakysely (itsearviointi)
Työpaikan vastattavaksi postitettavaa valvontakyselyä voidaan käyttää
- työpaikkatarkastusta edeltävänä tiedonhankintamenettelynä ja työpaikan ohjaamisena tarkastuksella käsiteltäviin asioihin
- työpaikkojen turvallisuuden hallinnan tasojen luokitteluun osana alueen ympäristöanalyysia ja toiminnan priorisointiin
- työpaikan oman toiminnan aktivoijana, kun työpaikalla nähdään lista kiinnostavista asioista
Työpaikat voivat käyttää Halmeri-menetelmiä tai niiden osia itsenäisestikin työpaikan oman toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työvälineenä.
Halmeri-koulutusten yhteydessä laadittiin pienelle työpaikalle sopivampi tiivistetty versio. Sitä voi käyttää noin 50 henkeä pienemmällä työpaikalla, etenkin työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämisen ollessa vielä alkuvaiheessa. Myös suppeata versiota voi käyttää sekä tarkastuksella että työpaikan itsearviointiin.
Halmeri tarkastuksen ohje ja tarkastuslomake (pdf-tiedosto, 116 kt)
Halmeri-itsearviointilomake (doc-tiedosto, 177 kt)
Pienhalmeri-itsearviointilomake (doc-tiedosto, 122 kt)
