Onnettomuuden vaaran torjunta ja pelastautuminen

Säädökset | Suuronnettomuus ja sen ehkäisy | Muu onnettomuuden vaara | Hälytys-, turvallisuus- ja pelastusvälineet ja -ohjeet | Lisää tietoa

Säädökset

Työturvallisuuslain (738/2002) 44 §:n mukaan jos työssä käsitellään tai työpaikalla säilytetään aineita, joista saattaa aiheutua suuronnettomuus tai työssä muutoin saattaa olla suuronnettomuuden vaara, työntekijöille on annettava tarpeellista opetusta ja ohjeet vaaran torjumisesta ja menettelytavoista onnettomuuden sattuessa. Tarvittaessa on järjestettävä harjoituksia. Ko. pykälän 2 momentin mukaan työ on muutenkin järjestettävä siten, että tulipalon, räjähdyksen, hukkumisen tai muun onnettomuuden vaara on mahdollisimman vähäinen.

Valtioneuvoston päätöstä työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (922/1999) sovelletaan työntekijöiden suojelemiseksi työpaikalla, jossa käsiteltävät, syntyvät, siirrettävät tai varastoitavat aineet voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran huomioon ottaen niiden ominaisuudet, määrän ja käsittelytavan sekä työskentelypaikkojen ja vaaraa aiheuttavien yksiköiden sijainnin. Tämä päätös ei koske kuljetuksia tiellä, rautatiellä, aluksessa tai ilma-aluksessa. Rajoitetusti päätöstä sovelletaan puolustusvoimiin.

Työturvallisuuslain (738/2002) 45 § velvoittaa työpaikka varustettavaksi työolosuhteiden niin edellyttäessä tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumislaitteilla ja -välineillä. Työntekijöille on annettava ohjeet em. välineiden ja laitteiden käytöstä sekä toimenpiteistä tulipalon sattuessa.

Muita säädöksiä vaaratilanteista ja niihin varautumisesta on pelastustoimesta, vaarallisista aineista ja kemikaaleista annetussa lainsäädännössä.

Pelastuslain (379/2011) 14 § edellyttää omatoimiseen varautumiseen rakennuksen omistajaa ja haltijaa, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajaa, virastoa, laitosta ja muuta yhteisöä asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.

Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja sekä lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) 16 § sisältää määräyksiä työpaikan paloturvallisuudesta ja pelastaurtumisesta hätätilanteessa. 17 §:ssä on määräyksiä työntekijöille annettavista suojelu- ja pelastautumisohjeista.

Suuronnettomuus ja sen ehkäisy

Suuronnettomuudella tarkoitetaan esimerkiksi suurta kemiallisen aineen päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta vastaavaa tapahtumaa, joka johtuu toiminnan aikana hallitsemattomiksi muuttuneista oloista ja joka johtaa välittömästi vaikuttavaan tai viivästyneeseen työntekijöitä uhkaavaan vaaraan. Suuronnettomuuden vaara voi esiintyä muun muassa ydinvoimaloissa, räjähdysaineteollisuudessa sekä palo- että räjähdysvaarallisten tai terveydelle vaarallisten kemikaalien valmistuksessa, valmistuksessa, kuljetuksessa, käytössä tai varastoinnissa.

Työnantajan on jatkuvasti kaikessa työpaikalla tapahtuvassa toiminnassa huolehdittava tarpeellisista toimenpiteistä suuronnettomuusvaaran ehkäisemiseksi ja siitä aiheutuvien seurauksien rajoittamiseksi. Tehtäessä työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n tarkoittamaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia on sitä tehdessä arvioitava myös suuronnettomuuden vaara työpaikalla. Lisäksi tulee erityisesti varautua korjaus-, huolto- ja muutostöiden ja muiden vastaavien toimenpiteiden aiheuttamaan suuronnettomuusvaaraan.

Työnantajan on em. asiakirjoja laatiessaan ja ylläpitäessään käsiteltävä niihin sisältyviä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa. Työntekijän on tarkoin noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Työnantajan on annettava työntekijöille riittävästi opetusta ja ohjausta vaaran torjumisesta ja pelastautumissuunnitelman mukaisista oikeista menettelytavoista onnettomuuden varalta.

Harjoituksia järjestämällä on selvitettävä ja varmistettava suunnitelmien, valmiuksien, koulutuksen, ohjeiden ja organisaation asianmukaisuutta ja toimivuutta käytännössä.

Työnantajan velvoitteista toiminnanharjoittajana ryhtyä toimenpiteisiin kemikaalien aiheuttaman suuronnettomuusvaaran ehkäisemiseksi, laatia toimintaperiaateasiakirja, turvallisuusselvitys tai sisäinen pelastussuunnitelma säädetään laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005).

Muiden kuin työnantajan velvollisuuksista suuronnettomuusvaaran torjumiseksi säädetään mm. työturvallisuuslain (738/2002) 7. luvussa , kemikaalilaissa (744/1989) ja pelastuslaissa (379/2011) sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä.

Muu onnettomuuden vaara

Suuronnettomuuden vaaran lisäksi työnantajan on huomioitava myös muut onnettomuuden vaaraa aiheuttavat tekijät, kuten tulipalon, räjähdyksen tai hukkumisen vaara. Eri vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseen, torjuntaan ja torjuntatoimien valintaan vaikuttavat esimerkiksi työn luonne, työssä käytettävien raaka-aineiden syttymis- ja räjähdysvaara, koneiden, laitteiden ja muiden työvälineiden käytössä esiintyvä syttymisvaara, sähkölaitteiden ja staattisen sähkön aiheuttama vaara sekä työolot. Myös esimerkiksi vaarallisten aineiden säilytyksen, tavaroiden varastoinnin ja jätteiden käsittelyn järjestämisellä on vaikutusta eri vaaratilanteiden syntyyn ja ehkäisemiseen.

Työpaikka ja työ tulee järjestää siten, että tulipalon tai muun onnettomuuden vaara on mahdollisimman vähäinen. Työjätteet ja muut työn kannalta tarpeettomat aineet, jotka voivat syttyä, on poistettava. Tulipalossa tai muussa vastaavassa vaaratilanteessa työntekijöiden on voitava poistua kaikista työpisteistä nopeasti ja mahdollisimman turvallisesti. Rakennusten uloskäytävien ja kulkureittien niille on johdettava ulos tai turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan eikä niillä saa olla liuku- tai pyöröovia. Ovien tulee olla työn keston tai ihmisten muun työpaikalla olon ajan tarvittaessa molemmilta suunnilta avattavissa.Tarvittaessa uloskäytäville ja niille johtaville kulkureiteille on järjestettävä asianmukainen varavalaistus.

Hälytys-, turvallisuus- ja pelastusvälineet ja -ohjeet

Työpaikka on työolosuhteiden niin edellyttäessä varustettava tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus-, hengenpelastus- ja pelastautumislaitteilla ja -välineillä. Tarvittaessa uloskäytäville ja niille johtaville kulkureiteille on järjestettävä asianmukainen varavalaistus.Työpaikassa, jossa on veden varaan joutumisen johdosta hengen tai terveyden vaara, tulee sopivassa paikassa olla aina saatavissa pelastautumisvälineet.

Hälytyslaitteiden tarpeellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon työn luonteen lisäksi myös esimerkiksi työpaikan koko ja siellä työskentelevien henkilöiden määrä. Vaaralta suojaamisessa tulee kyseeseen usein myös suojavaatetus tai erilaiset henkilönsuojaimet, joista säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:ssä.

Työntekijöille on annettava tarpeelliset tiedot tulipalon varalta, kuten ohjeet tulenkäsittelystä työpaikalla, palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavista työmenetelmistä sekä erilaisten helposti syttyvien aineiden käsittelystä ja säilytyksestä. Lisäksi on annettava ohjeita tuuletuslaitteiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä palon sattuessa, hätäilmoituksesta, palokunnan hälyttämisestä, palo-ovien sulkemisesta ja nopeasta poistumisesta tarvittaessa ja muista tulipalon varalta tai sen sattuessa kullakin työpaikalla vallitsevien olosuhteiden mukaan varteen otettavista toimenpiteistä. Ohjeet on tarkoituksenmukaista pitää työntekijöiden nähtävänä työpaikalla. Harjoituksia järjestämällä voidaan varmistua ohjeiden toimivuudesta ja riittävyydestä.