Tulosta
Lähetä linkki
Palautetta tästä sivustaPerhepoliittiset vapaat
Perhevapaat
Työntekijällä on työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:n mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän voi saada sairausvakuutuslain (1224/2004) 9. luvussa määriteltyjä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Näistä vapaista käytetään nimitystä perhevapaat.
Työntekijällä on subjektiivinen oikeus perhevapaisiin edellyttäen kuitenkin ilmoitusaikojen noudattamista. Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä tapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.
Työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 8 §:n mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta mm. äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen ajalta. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexin verkkopalvelussa.
Äitiysvapaa
Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää (muut kalenteripäivät kuin sunnuntait ja pyhäpäivät). Äitiysvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja päättyy 75 arkipäivää lasketun synnytysajan jälkeen.
Työntekijä voi halutessaan aloittaa äitiysvapaan jo aikaisemmin, aikaisintaan kuitenkin 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan alkua varhennettaessakin sen kesto on aina 105 arkipäivää.
Ilmoitusaika on 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Muutokselle on määritelty kuukauden ilmoitusaika, aloittamisen aikaistamisessa ei ilmoitusaikaa.
Mahdollinen palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan ja äitiysvapaa oikeuttaa vuosilomaan.
Työtä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana. Työn ja työolosuhteiden tulee olla sellaiset, että niistä ei aiheudu vaaraa äidille tai syntyvälle lapselle. Työnteon pitää perustua työnantajan ja työntekijän yhteisymmärrykseen työn tekemisestä. Neljä viikkoa äitisyvapaasta on kuitenkin pakollista äitiysvapaata, sillä työsopimuslaki kieltää työnteon kahden viikon ajalta ennen laskettua aikaa ja kahden viikon ajalta synnytyksen jälkeen.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Erityisäitiysraha
Raskaana oleva voi saada erityisäitiysrahaa, jos hänen raskautensa aikana hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden eikä se ei ole vältettävissä työssä eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä raskauden ajaksi.
Lisätietoa työoloista raskauden aikana Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa.
Erityisäitiysrahaa saa saman verran kuin äitiysrahaa eikä se vähennä varsinaista äitiysrahaa. Sitä maksetaan siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa. Jos työolot tehdään turvallisiksi tai työsuhde päättyy, lakkaa myös erityisäitiysraha.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Isyysvapaa
Isä voi saada 1.1.2013 alkaen isyysvapaan ajalta maksettavaa isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivältä eli noin 9 viikolta. Isän on mahdollista pitää 1-18 arkipäivää vapaata ja saada isyysrahaa samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen tai halutessaan isän on mahdollista pitää kaikki 54 arkipäivää vapaata äitiys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä. Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Vuoden 2013 alusta isyysvapaan voi pitää aiempaa myöhemmin. Vapaan tulee olla pidettynä lapsen täyttäessä kaksi vuotta. Mikäli perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi, isä ei menetä vapaitaan.
Isyysvapaan pitämisestä tulee ilmoittaa työnantajalle 2 kuukautta ennen vapaan alkua tai viimeistään kuukautta ennen, jos vapaata pidetään enintään 12 arkipäivää. Muutos syntymän yhteydessä ilmoitusaikaa noudattamatta.
Isyysvapaalta ei makseta palkkaa, ellei esim. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Isyysvapaa oikeuttaa vuosilomaan.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Vanhempainvapaa
Lapsen äiti tai isä voi pitää vanhempainvapaata välittömästi äitiysvapaan jälkeen 158 arkipäivää. Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia, on pidennys 60 arkipäivää kutakin lasta kohti.
Vanhemmat voivat käyttää vanhempainvapaata vuorotellen, jolloin kumpikin voi pitää sitä enintään kaksi jaksoa, joiden pituus on vähintään 12 arkipäivää.
Vanhempainvapaa on yleensä palkaton, mutta sen ajalta kertyy vuosilomaa.
Vanhempainvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Sitä voidaan muuttaa perustellusta syystä ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Osittainen vanhempainvapaa
Osittaista vanhempainvapaata voi pitää, jos lapsen äiti ja isä sopivat työnantajiensa kanssa osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella siten, että kummankin työaika ja palkka ovat 40-60 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön työajasta ja palkasta.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta suostua osa-aikatyöjärjestelyyn, vaan laki edellyttää asiassa työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahden kuukauden jaksoksi kerrallaan.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Hoitovapaa
Alle 3-vuotiaan vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan lasta palkattomalle hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta siihen saakka kun lapsi täyttää 3 vuotta. Ottolapsen osalta vähintään 2 vuotta adoptoinnista, enintään koulun alkuun.
Hoitovapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista.
Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi useammista ja lyhyemmistä jaksoista.
Hoitovapaa on palkaton eikä oikeuta vuosilomaan.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Osittainen hoitovapaa
Mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen työsuhteen jatkuttua yhteen 6 kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana, molemmat vanhemmat ansiotyössä. Työaika on 6 tuntia/vrk ja 30 tuntia/viikko, ellei toisin sovita.
Pyydettävä 2 kuukautta ennen vapaan alkua, keskeyttämisestä ja muutoksesta sovittava, ellei sovita oikeus keskeyttää perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.
Työnantajalla on oikeus kieltäytyä vapaan antamisesta, jos järjestelyistä aiheutuu merkittävää haittaa.
Jos työnantaja ei myönnä työntekijälle osittaista hoitovapaata, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta selvitys kieltäytymisen perusteista (työsopimuslaki (55/2001) 4.luku 4 §). Jos työntekijä ei pyynnöstään huolimatta saa selvitystä, voi hän ilmoittaa siitä työsuojeluviranomaiselle.
Osittaista hoitovapaata voi saada koulun toisen lukuvuoden (heinäkuun) loppuun, tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Tilapäinen hoitovapaa
Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, kumpi tahansa vanhempi voi jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle (Työsopimuslaki 4. luku 6 §). Vapaa voi kestää enintään 4 työpäivää.
Ilmoitus työnantajalle on toimitettava mahdollisimman pian, pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys.
Hoitovapaa on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
Mahdollinen palkka ja oikeus vuosilomaan määräytyvät työehtosopimuksen mukaan.
Lisää tietoa Kelan verkkopalvelussa.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä on yleensä palkaton.
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.
Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
