Henkilönsuojaimet

Henkilönsuojainten valinta ja käyttö työpaikalla

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä edellyttää, että suojaimet hankitaan työpaikalla tehtävän arvioinnin perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, ne työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät, joita työpaikalla esiintyy ja joiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi henkilönsuojaimia tarvitaan. Lisäksi tulee huomioida ergonomian vaatimukset ja työntekijän ominaisuudet ja terveydentila.

Työpaikalla esiintyvien vaarojen kartoitus ja niiden riskien arviointi, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi henkilösuojainten käyttö on tarpeen
Henkilösuojaimilta vaadittavien suojausominaisuuksien määrittely
Niiden vaarojen arviointi, joita itse suojaimesta voi aiheutua
Suojainten ominaisuuksien vertailu huomioiden käyttötarkoitus ja käyttötilanne sekä työntekijän terveydentila

Riskien arviointi

Työnantaja kartoittaa työpaikalla esiintyvät vaarat ja arvioi tapaturma- tai sairastumisriskit. Tämä voidaan tehdä yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja apuna voidaan myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. työterveyshuollon henkilöstöä. Riskien arviointi voi myös sisältyä työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen tai muuhun työpaikan olosuhteita koskevaan selvitykseen.

Lähtökohtana riskien arvioinnissa on yleinen tietämys kyseisellä toimialalla tai vastaavassa työssä havaituista vaaroista. Tapaturma- ja ammattitautitilastot sekä kemiallisten ja fysikaalisten riskien osalta työhygieeniset mittaukset ja terveydelliset raja-arvot antavat tarpeellista lisätietoa.

fysikaaliset vaarat, joita ovat lämpötilan, sähkön, säteilyn tai melun aiheuttamat vaarat
kemialliset vaarat, joita voi esiintyä aerosoleina, kaasuina, höyryinä tai nestemäisinä aineina
biologiset tekijät, joita ovat mm. haitalliset bakteerit, virukset tai sienet.

Riskien arviointi tulee suorittaa kunkin työntekijän työpisteestä, ja se on uusittava aina, kun työolosuhteet tai menetelmät muuttuvat. Työnantajan tulee myös merkitä turvamerkein sellaiset työtilat, joissa riskinarvioinnin perusteella suojaimia tulee käyttää.

Suojaimestakin voi aiheutua vaaroja, jotka tulee riskinarvioinnissa huomioida. Vaaraa voivat aiheuttaa esimerkiksi kuulosuojaimet, jotka estävät varoitusäänen kuulemisen tai silmäsuojaimet, jotka rajoittavat näkökenttää. Suojakäsineet saattavat lisätä tartuntaotteen kömpelyyttä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Suojain voi myös aiheuttaa allergiaa. Luonnonkumi ja nahassa oleva kromi ovat herkistäviä materiaaleja.

Valinta

Vaadittavien suojausominaisuuksien selvittämiseksi tulee määrittää tai arvioida vaaran suuruus (esim. vaarallisen kemikaalin pitoisuus työilmassa, melutaso) sekä mihin haittavaikutus kohdistuu. Tarvittavia ominaisuuksia verrataan saatavilla oleviin ominaisuuksiin. Myyntipäällyksien ja suojainten merkinnöistä ja käyttöohjeista tulee käydä selkeästi ilmi, millaisia vaaroja vastaan suojain on tarkoitettu. Myyjiltä voidaan myös pyytää tarjouksia kyseiseen työtilanteeseen sopivista suojaimista. Valittaessa suojainta tulisi ottaa myös huomioon työntekijän ominaisuudet ja käyttömukavuuteen ja ergonomiaan liittyvät seikat.

Yksittäisten suojainten rakenteellisesta suojakyvystä vastaa valmistaja. Käytettäessä eri suojaimista koottuja yhdistelmäsuojaimia valmistaja vastaa vain niiden yhdistelmien suojatehosta, jotka mainitaan käyttöohjeessa. Mikäli työpaikalla käytetään muita suojainyhdistelmiä, se tapahtuu työnantajan vastuulla.

Vaatimustenmukaisuus

Työpaikalle hankittavien suojainten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksessä henkilönsuojaimista annetut rakenteelliset vaatimukset ja olla CE-merkittyjä. Yksinkertaisimmat suojaimet on varustettu pelkällä CE-merkillä. Tällaisia ovat esim. ammattikäyttöön tarkoitetut astianpesu- ja siivouskäsineet. Monien suojavälineiden esimerkiksi kypärien sekä kuulon- ja silmiensuojainten tulee olla lisäksi tyyppitarkastettuja ja joissain tapauksia tuotannon valvottua, tällöin merkinnässä on myös numeroita esim. CE 0121. Suojaimista on valmiina tai valmisteilla yli 200 eurooppalaista standardia (tunnus EN). Standardinmukaisessa tuotteessa on CE-merkinnän lisäksi muitakin merkintöjä, esim. käyttötarkoitusta tai testauksia ilmaisevat kuvatunnukset, valmistaja, valmistusajankohta, suojainmalli, suojausluokka ja EN-standardin numero. Vaatimuksenmukaisessa suojaimessa on oltava käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Käyttöohjeessa on mm. selitettävä suojaimessa olevat standardinmukaiset merkinnät ja oltava ohjeet käytöstä huollosta ja tietoa saatavilla olevista varaosista.

Hankintakustannukset

Työturvallisuuslain mukainen pääsääntö on, että työnantaja vastaa suojainten hankintakustannuksista sekä niiden huollosta, korjauksesta ja uusimisesta. Vakiintuneena käytäntönä on kuitenkin eräissä tapauksissa ollut, että alakohtaisesti tai työmaakohtaisesti on sovittu henkilösuojainten hankintakustannusten jakamisesta. Kustannuksiin osallistumista koskeva sopimus voi kuitenkin koskea vain sellaisia suojaimia, joita työntekijä voi käyttää muualla kuin työpaikalla.

Käyttö

Työnantajan on määriteltävä suojainten käyttötilanteet. On selvitettävä mm. käyttöjakson pituus ja työhön liittyvät rasitustekijät sekä altistuksen toistuvuus. Joidenkin hengityssuojainten paino, hengitysvastus ja jopa psyykkinen rasitus suojainta käytettäessä saattavat vaatia erityistoimenpiteitä, kuten työtä helpottavien apuvälineiden käyttöä tai työn tauottamista. Elpymistauot voivat myös olla tarpeen työskenneltäessä tiiviissä suojavaatetuksessa, kuten kemikaalinsuojapuvuissa tai lämmönsuojapuvuissa. Työnantajan tulee hankkia suojaimet ja huolehtia niiden kunnossapidosta, huollosta ja uusimisesta. Hänellä on myös velvollisuus valvoa, että niitä käytetään. Hänen tulee myös kertoa työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö häntä suojaa ja antaa opetusta ja ohjausta suojaimen käytössä.

Työntekijän velvollisuus on käyttää hänelle annettua henkilönsuojainta ja hoitaa sitä huolellisesti sekä ilmoittaa välittömästi työnantajalle suojaimissa olevista vioista ja puutteista.