På svenska

Palautetta tästä sivusta

Syrjintä

Mikä on syrjintää?

Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kieltää syrjinnän työelämässä.

Lakia sovelletaan, kun on kyse
• työhönotosta,
• työoloista ja -ehdoista,
• henkilöstökoulutukseen pääsemisestä sekä
• uralla etenemisestä.

Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua
• iän,
• etnisen ja kansallisen alkuperän,
• kansalaisuuden,
• kielen,
• uskonnon,
• vakaumuksen,
• mielipiteen,
• terveydentilan,
• vammaisuuden,
• sukupuolisen suuntautumisen tai
• muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi varallisuutta, perhesuhteita tai asuinpaikkaa.

Laissa kielletystä syrjinnästä ei voi olla kyse, jos työnhakijaan tai työntekijään ei liity mikään edellä mainittu syrjintäperuste.

Syrjintä voi olla
• välitöntä, jolloin henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa. Esimerkiksi ulkomaalaiselle maksetaan pienempää palkkaa kuin suomalaisille työntekijöille.
• välillistä, jolloin tasapuoliselta näyttävä määräys, ohje tai käytäntö johtaa siihen, että henkilö joutuu epäedulliseen asemaan muihin nähden. Esimerkiksi työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa tai varusmiespalveluksen suorittamista, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.
• häirintää, kuten loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai nimittely, halventava tai nöyryyttävä käyttäytyminen.
• ohje tai käsky syrjiä jotakuta. Esimerkiksi työnantaja kieltää alaistaan palkkaamasta tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvaa henkilöä.

Jotta kyse olisi yhdenvertaisuuslaissa kielletystä syrjinnästä, työnhakija tai työntekijä on tullut asettaa epäedulliseen asemaan nimenomaan jollakin laissa säädetyllä perusteella (joko henkilön ominaisuuksiin liittyvä syy tai kansalaisvapauksien käyttöön liittyvä syy). Esimiehen tai muun työnantajan edustajan on täytynyt olla tietoinen syrjivästä perusteesta syrjivän päätöksen tehdessään.

Syrjintänä ei pidetä erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä ratkaiseva vaatimus (työstä johtuva hyväksyttävä ja painava syy). Esimerkiksi erilaisesta työstä maksetaan erilainen palkka. Myös positiivinen erityiskohtelu voi olla sallittua, jos tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen.

Syrjityn toimet

1. Keskustele työnantajan/esimiehen kanssa syrjinnäksi kokemastasi ratkaisusta tai käytöksestä. Pyydä kirjallisesti työnantajalta perustelut tämän tekemälle ratkaisulle tai, jos on kyse häirinnästä, pyydä työnantajaa puuttumaan tilanteeseen.
2. Mikäli työnantaja ei pysty perustelemaan syrjiväksi kokemaasi ratkaisua millään työstä johtuvalla seikalla tai työnantaja ei vastaa perusteluita koskevaan pyyntöösi, ja edelleen epäilet tulleesi syrjityksi jollakin laissa kielletyllä perusteella, voit ottaa yhteyttä ammattiliittoon tai aluehallintovirastoon asian selvittämiseksi.

Selvitys työsyrjintäasiassa (pdf-tiedosto 163 kt)

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitään ja työnhakijoitaan yhdenvertaisesti. Eriarvoiseen asemaan asettaminen on pyydettäessä pystyttävä perustelemaan.

Työnantaja ei saa ryhtyä mihinkään kielteisiin toimiin sen takia, että työntekijä on valittanut syrjinnästä tai ottanut yhteyttä viranomaisiin asian selvittämiseksi (vastatoimien kielto).

Hyvitys syrjinnästä

Syrjityllä on yhdenvertaisuuslain perusteella mahdollisuus saada työnantajalta loukkauksesta hyvitystä enintään 17 800 euroa. Hyvitystä on vaadittava tuomioistuimelta kahden vuoden kuluessa syrjivästä teosta. Työhönottotilanteissa kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. Hyvitykseen ei ole oikeutta, jos syrjintäperusteena on kieli tai yhdenvertaisuuslaissa mainittu ”muu henkilöön liittyvä syy”.

Rangaistussäännökset

Työsyrjintä on säädetty rangaistavaksi rikoslain 47 luvun 3 §:ssä. Rikoslain säännökset eroavat jonkin verran yhdenvertaisuuslain säännöksistä, lähinnä kuitenkin vain sanamuodoiltaan. Rikoslain tarkoittamasta työsyrjinnästä ei ole kyse, jos henkilöä syrjitään muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsyrjintärikoksesta ei myöskään ole kyse, jos syrjitty on ei-työsuhteinen harjoittelija.

Aluehallintovirastot valvovat

Yhdenvertaisuuslakia valvovat työsuojeluviranomaisena aluehallintovirastot, siltä osin kuin kyse on työelämästä. Työsuojeluviranomaisen valvonta työpaikoilla kohdistuu työnantajan toimintaan.

Työsyrjintää koskevan asian voi laittaa vireille aluehallintovirastossa kirjallisella selvityspyynnöllä, jonka perusteella työsuojeluviranomainen arvioi, voiko kyse olla yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä.

Tarvittaessa työsuojeluviranomainen ryhtyy selvittämään asiaa työnantajan kanssa yleensä kirjallisella menettelyllä. Selvitystyön valmistuttua harkitaan, onko tarvetta ohjata työnantajan toimintaa toimintaohjein tai kehotuksin, ja asiassa laaditaan tarkastuskertomus. Lisäksi työsuojeluviranomainen harkitsee, onko perusteltua aihetta epäillä, että työsyrjintärikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Mikäli näin on, työsuojeluviranomainen voi tehdä asiasta ilmoituksen poliisille.

Työntekijälle/työnhakijalle annetaan tarvittaessa ohjeita yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityskanteesta. Työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa viedä hyvityskanneasiaa tuomioistuimeen eikä se voi edustaa työntekijää asiassa.