Valvontalaki - Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työnantaja tekee aloitteen työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja menettelytavoista.

Valvontalaissa säädetystä yhteistoiminnasta voidaan sopia toisinkin. Osasta asioita voidaan sopia vain valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella. Osasta asioita voidaan sopia myös  paikallisesti. Paikallisen sopimuksen on turvattava työntekijöille vähintään laissa säädettyjen osallistumismahdollisuuksien tasoiset mahdollisuudet työsuojelun yhteistoimintaan.

Mistä ei voida sopia?

Sopimuksella ei voida poistaa työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeutta saada koulutusta, työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöoikeutta valtuutetun tehtävän hoitamiseen eikä työnantajan velvollisuutta korvata työsuojeluvaltuutetulle valtuutetun tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansion menetys.

Sopimuksella ei voida rajoittaa työsuojeluvaltuutetun oikeutta tiedon saantiin eikä oikeutta keskeyttää vaarallinen työ. Sopimuksella ei myöskään voida rajoittaa työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa.

Paikallisella sopimuksella ei voida rajoittaa työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaa, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeutta saada koulutusta, työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä eikä työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaamista. Paikallisella sopimuksella ei myöskään voida rajoittaa työsuojelutoimikunnan jäsenten ajankäyttöä eikä korvauksia eikä työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan toimitiloja koskevia oikeuksia.

Työsuojeluvaltuutetun ja toimikunnan toimikaudesta voidaan yleisesti sopia valtakunnallisilla sopimuksilla. Paikallisesti voidaan sopia työsuojelutoimikunnan toimikaudesta ja valtuutetun kahta kalenterivuotta lyhyemmästä toimikaudesta. Paikallisesti voidaan valtuutetun kahden kalenterivuoden toimikautta pidentää vain työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä, ja vain perustellusta syystä ja korkeintaan neljäksi kalenterivuodeksi.

Työturvallisuuslaissakin on säädetty työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta. Sen mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Sitä sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joita työsuojelun valvontalain säännökset eivät koske. Jos yhteistoiminta on järjestetty valvontalain säännösten mukaisesti, se täyttää myös työturvallisuuslaissa säädetyt vaatimukset.

Työpaikka

Valvontalaissa on yhteistoimintaa varten työpaikan määritelmä. Työpaikalla tarkoitetaan yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Siihen vaikuttavat työpaikalla tehtävä työ, toiminnan laajuus ja eri toimipisteissä olevien työntekijöiden määrä. Yhteistoimintatyöpaikka voi koostua yhdestä tai useammasta toimipisteestä tai toimintayksiköstä. Yhteistoimintaa varten työpaikka määritellään siten, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Valvontalain tarkoittamia työsuojelun yhteistoiminnan osapuolia ovat henkilökohtaisissa asioissaan työntekijä ja hänen lähiesimiehensä sekä työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö. Valvontalain mukaan työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat ne asiat, joilla voi olla vaikutusta työntekijän turvallisuuteen, terveyteen tai työkykyyn. Yhteistoiminta-asia voi koskea niin työtä, työympäristöä kuin työyhteisöäkin. Tarkasteltavana voi olla vallitseva tilanne tai sen muutos. Se voi välittömästi vaikuttaa työntekijään tai yleisesti työntekijöiden terveyteen tai turvallisuuteen. Kysymys voi olla toimintatavoista, työn järjestelyistä, selvityksistä, suunnitelmista, tavoitteista, ohjelmista ja tilasto- tai seurantatiedoista. Lisäksi esimerkiksi työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa on erityisiä säännöksiä yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista.

Yhteistoiminta-asioita käsitellään yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. Käsiteltyjen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta kuuluvat myös yhteistoimintaan.

Yhteistoiminta-asioiden käsittely

Yksittäisen työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään työntekijän ja työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen kesken. Työsuojeluvaltuutettu voi omasta aloitteestaan tai työntekijän taikka esimiehen aloitteesta osallistua asian käsittelyyn.

Laajakantoiset asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole perustettu, asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä toimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi. Aloitteen tekijällä on oikeus saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelupäällikkö

Jokaisella työpaikalla on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Työnantaja voi hoitaa ne itse. Muussa tapauksessa hänen on nimettävä työsuojelupäällikkö niitä hoitamaan.

Työsuojelupäällikkö on työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojeluasiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäälliköllä tulee olla työpaikan olojen edellyttämä pätevyys ja perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin. Valvontalaki edellyttää, että työsuojelupäälliköllä on asianmukaiset edellytykset yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta

Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita omat valtuutettunsa.

Työntekijät järjestävät vaalin, jolla työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan. Valtuutettu voidaan valita sopuvaalilla, jos menettelystä ja valittavista henkilöistä ollaan yksimielisiä. Työsuojeluvaltuutetun toimikauden pituus on kaksi vuotta, ellei ennen valintaa toisin sovita.

Vaalin järjestäjät sopivat vaalin ajasta ja paikasta työnantajan kanssa. Työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua vaaliin. Vaali ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle.

Tarvittaessa työnantajan on annettava työpaikalla tietoa oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Työnantaja ei saa vaikeuttaa vaalin järjestämistä. Jos vaalin järjestämisestä on epätietoisuutta, työsuojelutarkastaja antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Tarvittaessa tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin järjestämiseksi.

Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä. Tarvittaessa on annettava erikseen luettelo toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä. Vaalia varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön myös hallinnassaan olevia tiloja.

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin. Hän osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde voi päättyä tai hän voi erota työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa. Tällöin varavaltuutettu tulee jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen sijaansa työsuojeluvaltuutetuksi.

Työsuojeluvaltuutetulla voi olla tilapäinen este hoitaa tehtäviään. Tällöin varavaltuutettu hoitaa välttämättömät työsuojeluvaltuutetun tehtävät, joita ei voida siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä.

Välttämättömiä työsuojeluvaltuutetun tehtäviä valtuutetun esteen aikana hoitaessaan varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tietoa ja koulutusta
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten. Siihen kuuluu oikeus saada nähtäväkseen työsuojelua koskevia asiakirjoja ja luetteloita, joita työnantajan kuuluu pitää tai joita työnantajalla on hallussaan. Valtuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Valtuutetulla on oikeus saada asiakirjoista myös tehtävänsä hoidossa tarpeellisia jäljennöksiä.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Työnantaja sekä työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu käsittelevät koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä valtuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttaminen tapahtuu työaikana, jollei toisin ole sovittu.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työnantaja vapauttaa työsuojeluvaltuutetun säännöllisistä tehtävistään hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Vapautus koskee kohtuullista aikaa, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Pätevä syy voi tilapäisesti olla vapautuksen esteenä. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo seikoista, jotka otetaan huomioon valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutettu vapautuu työtehtävistään niin, että valtuutetun tehtävien hoitaminen on tosiasiallisesti mahdollista. Työsuojeluvaltuutetulle annettu vapautus otetaan huomioon töiden järjestelyssä.

Jos työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työsuojeluvaltuutettu on vapautettava vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana. Tämä vähimmäissäännös koskee sitä työsuojeluvaltuutettua, joka edustaa suurimman haitan tai vaaran alaisena työskentelevää ryhmää. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä voidaan sopia toisinkin valtakunnallisella sopimuksella.

Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys korvataan

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen, joka aiheutuu työsuojeluvaltuutetulle työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä. Myös välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä työantaja maksaa hänelle korvauksen.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu.

Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta säädetään työsopimuslaissa.

Työsuojelutoimikunta

Työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikkaan, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen toimikausi on kaksi vuotta. Työnantaja ja työpaikan työntekijät ovat edustettuina työsuojelutoimikunnassa. Työnantaja tekee aloitteen toimikunnan perustamisesta. Myös työsuojelutoimikunnasta tai sen tehtävien hoitamisesta muulla tavalla voidaan sopia laissa säädetyn sopimisoikeuden mukaisesti.

Työsuojelutoimikunnassa on tarpeen mukaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä. Neljännes edustaa työnantajaa. Puolet jäsenistä edustaa sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on niistä suurempi. Neljännes edustaa pienempää ryhmää. Asiasta voidaan sopia toisinkin.

Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelutoimikuntaan. Yhden työnantajan edustajan tulee olla henkilö, jonka tehtäviin työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin.

Työsuojeluvaltuutetut ovat asemansa perusteella työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöiden edustajat valitaan vaalilla, noudattaen samaa menettelyä, kuin työsuojeluvaltuutetun vaalissa noudatetaan.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.

Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevat soveltuvin osin työsuojeluvaltuutetun vastaavia oikeuksia koskevat säännökset.

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan tilat

Työnantaja osoittaa hallinnassaan olevista tiloista työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. Valtuutettu saa myös käyttää työpaikan toimisto- ja viestivälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.

Yhteinen työsuojeluvaltuutettu

Jos samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu. Yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustaa heitä työsuojelun yhteistoiminnassa kaikkien työpaikalla työskentelevien työnantajien kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

Työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien yhteistoiminnasta yhteisellä työpaikalla samoin kuin yhteisten vaarojen tapauksessa säädetään työturvallisuuslaissa.

Yhteistoimintahenkilöt ovat salassapitovelvollisia

Yhteistoimintatehtävää hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa salassa pidettävät tiedot. Ne pidetään salassa myös sen jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta yhteistoimintatehtävää. Tietoja ei saa julkaista, jos se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa, ei ole antanut suostumustaan niiden luovuttamiseen.

Salassa pidettäviä ovat työnantajan taloudellista asemaa, liike- tai ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavia turvajärjestelyjä koskevat tiedot, joiden leviäminen voi vahingoittaa työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Salassa pidettäviä ovat myös yksityisen henkilön taloudellista asemaa tai häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot.


Viimeksi päivitetty: 21.01.2010
Tuotanto: Wysiwyg Oy