Palkkasaatava

Palkkalaskelma

Työnantajan on palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelma (tai tilinauha) on välttämätön apuväline silloin kun selvitetään palkan laskemisessa mahdollisesti tapahtuneita laskuvirheitä tai muita erehdyksiä.
Palkkalaskelmalomake (pdf-tiedosto 15 kt).

Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa työntekijän tulee viipymättä huomauttaa tästä.

Palkkalaskelman antamatta jättäminen pyynnöstä huolimatta on rangaistava teko (työsopimuslaki (55/2001) 13 luku 11 § 2 mom.).

Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.

Apuna voi käyttää palkkasaatavailmoituslomakkeita:
Palkkasaatavailmoitus työsuhteen aikana ja palkkasaatavailmoitus työsuhteen päättymisen jälkeen.

Palkkasaatavan hakeminen

Jos työnantaja ei maksa palkkasaatavaa, työntekijäliittoon kuuluvan työntekijän tulee ottaa yhteys työpaikkansa luottamushenkilöön tai suoraan ammattiliittoonsa.

Liittoon kuulumaton työntekijä voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ottamalla yhteys asianajotoimistoon tai oikeusaputoimistoon. Työsuojeluviranomainen ei voi viedä työntekijän palkkasaatava-asioita tuomioistuimeen.

Työnantajan maksukyvyttömyys ja palkkaturvahakemus

Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, hänen tulee viipymättä ottaa yhteys kotipaikkansa työ- ja elinkeinotoimistoon palkkaturvahakemuksen tekemiseksi. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä. Työsuojeluviranomainen ei hoida palkkaturva-asioita. Tietoa palkkaturvasta työ- ja elinkeinotoimistojen verkkopalvelussa.

Palkkasaatavien vanheneminen

Peruspalkka vanhenee 5 vuodessa. Ylityökorvaukset vanhenevat ylityön tekemistä seuranneen ja vuosilomapalkka lomaa seuranneen toisen kalenterivuoden päättyessä.

Työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

Odotuspäivien palkka

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, määräytyy viivästyskorko korkolain mukaan.

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu, joten työsuhteesta johtuneet saatavat on maksettava työsuhteen lakatessa. Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai laskuvirheeseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.

Palkan kuittaaminen

Jos työnantajalla on määrältään selvä ja riidaton vastasaaminen työntekijältä, esimerkiksi työntekijä on velkaa tietyn summan, työnantaja saa kuitata sitä työntekijän palkanmaksussa. Kerrallaan saa kuitata enintään yhden kolmanneksen kulloisestakin nettopalkasta.

Työnantaja ei saa kuitata palkkaa, jos hänen vastasaamisensa ei ole selvä ja riidaton. Näin on esimerkiksi silloin jos työnantaja vaatii työntekijältä vahingonkorvausta. Jos työntekijä on työssään aiheuttanut työnantajalle vahinkoa, työntekijän siitä maksettava määrä arvioidaan vahingonkorvaussäännösten perusteella tuomioistuimessa, elleivät osapuolet sovi korvauksesta keskenään.

Lisää tietoa

Verkkopalveluja
• Työ- ja elinkeinotoimistot - Palkkaturva