Etusivu  >  Työsuojelutoiminta työpaikalla  >  Turvallisuusjohtaminen

Turvallisuusjohtaminen

Säädöksiä

Työturvallisuuslaki (738/2002) ei va adi turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Sen 10 § 1 mom. kuitenkin edellyttää että työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja tyolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Siten se sisältää useita hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluvia osa-alueita. Lisäksi esim. rakennustyön säädöksissä on hankkeen organisointiin, työn suunnitteluun sekä työmaan valvontaan liittyviä säädöksiä, jotka ovat yhdenmukaisia turvallisuusjohtamisen periaatteiden kanssa. Työnantaja on velvollinen selvittämäänja kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Työturvallisuuslaki säätelee turvallisuuden järjestelmällistä hallintaa yleisellä tasolla. Työnantaja voi kuitenkin valita työpaikalle parhaiten sopivat tavat ja keinot, joilla se toteuttaa turvallisuuden hallinnan tavoitteita.

Laissa määritellyt toiminnankeskeiset elementit ovat:
• työsuojelun toimintaohjelma, joka voidaan ymmärtää joko yleisluontoisena tai yksityiskohtaisena toimintaohjelmana
• haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen sekä niiden poistaminen tai merkityksen arviointi, eli riskien arviointi
• työntekijöille annettava opetus ja ohjaus
• työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu
• riskien arvioinnin ajan tasalla pitäminen ja toimintaohjelman päivittäminen

Varsinaisia turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia esitetään vain asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista(59/1999) sekä asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (750/2006). Lisäksi asetus laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja aluksen turvalliseen käyttöön liittyvistä johtamisjärjestelyistä (66/1996) edellyttää merenkulussa aluksissa turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöä.

Lisäksi on muitakin kuin työsuojelusäädöksiä, joissa velvoitetaan yrityksiä tapaturmien ja onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn järjestelmällisin tavoittein, toimintasuunnitelmin ja -ohjelmin.

Työterveyshuolto tukee työpaikan turvallisuustyötä. Se tekee työpaikkaselvityksiä ja tarkkailee työntekijöiden terveydentilaa.

Työterveyshuollon rooli turvallisuusjohtamisessa on yhteistyökumppani sekä tiedontuottajan ja -jakajan rooli.

Määritelmiä

Turvallisuuskulttuuri heijastaa organisaation perusarvoja, normeja, olettamuksia ja odotuksia, jotka sisältyvät yrityksen toimintaperiaatteisiin.

Turvallisuuden hallinta on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi. Se pitää sisällään kaikki ne menettelytavat ja toiminnat, joilla hyvään kokonaisturvallisuuteen päästään. Toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön koko henkilöstön kanssa.

Johtamisjärjestelmä on henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoinen yhdistelmä. Sen osien välillä on organisoituavuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamista ja niiden merkityksen arvioimista työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden parantaminen.

Riskienhallinta on osa turvallisuusjohtamista. Se on järjestelmällistä työtä toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi.Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea organisaatiossa tehtävää toimintaa riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Käytännön työelämässä riskienhallintaon turvallisuusjohtamisen työväline.

Turvallisuusjohtaminen

Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan.

Hyvän turvallisuusjohtamisen lähtökohtia on useita. Koko johdon tulee olla sitoutunut tällaiseen ajatteluun, jotta se saa vastakaikua henkilöstöltä. Vasta henkilöstön sitoutuminen varmistaa sen, että turvallisuusjohtamisajattelu ja sen kautta tulevat toiminnot kehittävät turvallisuuskulttuuria.

Turvallisuusjohtamisen yksi keskeinen työkalu on riskien arviointi. Sen avulla arvioidaan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Turvallisuusjohtaminen varmistaa myös työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivoinnin.

Turvallisuuskulttuuri, yrityksen tapa toimia turvallisuuden suhteen, vaikuttaa turvallisuusjohtamiseen. Turvallisuustyön pitäisi olla osa jokaisen esimiehen ja työntekijän normaalia työnkuvaa. Työsuojelun asiantuntijat tukevat linjaorganisaation turvallisuustyötä.

Turvallisuusjohtamisen keskeiset elementit

Hyvälle turvallisuusjohtamiselle on olemassa selkeät lähtökohdat: turvallisuuspolitiikan luominen, toimintavelvoitteiden ja -valtuuksien määrittäminen, riskien arviointi, mittaaminen, seuranta ja dokumentointi, osaamisen varmistaminen sekä tiedottaminen. Turvallisuusjohtaminen vaatii myös toimivan palautejärjestelmän, jonka avulla työpaikka pystyy järjestelmällisesti varmistamaan omien käytäntöjensä jatkuvan parantamisen.

Työnantajalla tulee aina olla turvallisuuspolitiikka tai -periaatteet, jotka määrittelevät yleiset turvallisuuden päämäärät. Politiikassa ilmenee johdonkannanotto turvallisuustyön merkityksestä. Lisäksi henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteet ja -tavat on määritelty.

Turvallisuusjohtamisen keskeiset elementit organisoinnin osalta ovat toimintajärjestelmien, toimintavastuiden ja -velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi. Käytännön toiminnan tulee olla osa työn tekemistä.

Hyvä nykytilanteen kartoitus, joka kattaa riskien ja toiminnan arvioinnin, antaa perustan turvallisuustyölle. Nykytilanteen selvitykseen ja riskienarviointiin on valittavissa erilaisia työkaluja. Tehtyjen toimenpiteiden toteutumista pitää seurata ja turvallisuuden arvioimiseksi pitää valita sopivia mittareita. Osaaminen, oikeat asenteet ja motivaatio tarvitaan myös turvallisuuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Johtamisen tueksi tarvitaan monipuolista tiedottamista näistä asioista.

Taulukossa ovat mukana työsuojelun kannalta turvallisuusjohtamisen keskeisimmät tekijät:

Turvallisuusjohtaminen työpaikalla

Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden kehittämistä. Se vaikuttaa myönteisesti mm. henkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen sekä onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseen.

Turvallisuusjohtamista voi toteuttaa monella eri tavalla. Siihen vaikuttaa yrityksen tapa toimia. Tarvitaan kuitenkin turvallisuusjohtamisen periaatteet, jotta toiminta olisi järjestelmällistä. Ne voivat olla itse laadittuja tai käytäntöjä on luotu esimerkiksi turvallisuusjohtamisen standardien avulla.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat lainsäädännön edellyttämiä asiantuntijoita ja yhteistoimintahenkilöitä työpaikalla.

Tuloksia saavutetaan toteuttamalla turvallisuusjohtamista käytännön teoissa. Turvallisuusjohtaminen ei ole vain turvallisuushenkilöstön vastuulla vaan osa jokaisen perustehtäviä. Johdon sitoutuminen näkyy työpaikalla esimerkiksi johdon kierroksina sekä turvallisuusasioiden mukana olona kaikissa kokouksissa ja palavereissa. Turvallisuusjohtamisen perustyökalut, kuten riskien arviointi sekä toiminnan seuranta ja tarkkailu, ovat itsestään selvä osa työpaikan toimintaa.

Kohti turvallisuuden jatkuvaa parantamista

Yrityksen turvallisuustoiminnan keskeisenä ajatuksena on turvallisuustoiminnan kokonaisvaltainen ja jatkuva parantaminen. Se on sekä järjestelmien toimivuuden parantamista että olosuhteiden ja ihmisten hyvinvoinnin parantamista.

Yritys voi halutessaan käyttää apuna useita erilaisia valmiita malleja turvallisuusjohtamismenettelyjensä luomiseksi.Tällaisia ovat:

OHSAS 18001:fi
OHSAS 18002:fi
ILO/OSH-MS
BS 8800:fi

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, TUKES ja Työturvallisuuskeskus ja yliopistot ovat julkaisseet useita turvallisuusjohtamista ja sen tuloksia kuvaavia julkaisuja.