Turvallisuusohjeet

Henkilökohtaiset suojaimet

Tapaturman tai sairastumisen vaara on pyrittävä poistamaan ensisijaisesti teknisillä suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, vasta lopuksi tulevat keinoina henkilönsuojainten käyttö.

Rakennustyössä tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ovat:
• suojakypärät,
• kuulonsuojaimet,
• silmiensuojaimet,
• kasvonsuojaimet,
• hengityksensuojaimet,
• käsiensuojaimet,
• suojajalkineet,
• putoamissuojaimet,
• varoitus- ja suojavaatetus.

Työntekijöille hankitaan riskienarviointien mukaan tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet. Samoin järjestetään suojainten huolto ja kunnossapito sekä valvotaan suojainten käyttöä.

Suojaimien hankinnassa on muistettava:
• hankitaan aina CE - merkittyjä ja kyseiseen työhön tarkoitettuja suojaimia,
• hankinnan yhteydessä otetaan huomioon tilaajien asettamat vaatimukset, esimerkiksi varoitusvaatteiden osalta.
• suojainten käyttöön annetaan riittävä opastus ja käyttöohjeet, annettu opastus dokumentoidaan,
• opastuksen yhteydessä työntekijöille annetaan tietoja niistä vaaroista, joista henkilönsuojain suojaa häntä,
• samoin työntekijöille annetaan ohjeet myös suojainten päivittäiseen huoltoon ja puhdistukseen.

Suojainten käyttöä valvotaan normaalin työn valvonnan yhteydessä. Suojainten käyttämättömyyteen on aina puututtava. Tilaajan antamat ohjeet ja käyttövelvoitteet otetaan huomioon valvonnassa. Samoin valvotaan, että suojaimet ovat käyttökunnossa ja ehjät.

Kemikaalien käyttö

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jonka kemikaalin myyjä on velvollinen antamaan. Kemikaalin hankinnan yhteydessä varmistetaan, että sen myyjältä saadaan kemikaalin käyttöturvallisuustiedote ja muut tarvittavat ohjeet.

Yrityksen käyttämien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet voidaan säilyttää omassa kansiossa kemikaaliluettelon kanssa tai yrityksen turvallisuuskansiossa. Työmaatasolla käyttöturvallisuustiedotteet säilytetään työmaan turvallisuuskansiossa.

Työntekijöillä annetaan heidän käyttämistään terveydelle vaarallisista kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteista annetaan tarvittaessa kopiot työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijöille annetaan kemikaaleista niiden käyttöturvallisuustiedotteiden, päällysmerkintöjen ja muiden käyttöohjeiden edellyttämää opastusta ja ohjausta. Tarvittaessa tulee varmistaa, että työntekijä on omaksunut annetut ohjeet. Annettu opastus dokumentoidaan tarvittaessa ja dokumentit säilytetään yrityksen turvallisuuskansiossa.

Koneiden ja laitteiden käyttö

Koneiden ja työvälineiden hankkiminen

Yrityksen on huolehdittava, että työssä käytetyt koneet ja laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia ja niitä koskevien turvallisuusvaatimusten mukaisia ja riittävän lujarakenteisia. Samoin pitää ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijöiden käyttöön annettavat työvälineet, kuten koneet ja laitteet, ovat suoritettavaan työhön sopivat.

Työvälineiden pitää olla myös sellaisia, että työntekijät voivat käyttää niitä heidän turvallisuutensa tai terveellisyytensä vaarantumatta. Kun valitaan työvälineitä työntekijöidensä käyttöön, tulee ottaa huomioon työn luonne ja työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työpaikan erityisolosuhteet sekä kyseisten työvälineiden käytöstä aiheutuvat vaarat. 

Jos ei ole täysin mahdollista varmistaa, että työntekijät voivat käyttää työvälineitä heidän turvallisuutensa vaarantumatta, pitää ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Tällöin kysymykseen voivat tulla erilaiset suojalaitteet, henkilökohtaiset suojaimet tai työskentelyrajoitukset sekä työntekijöiden opastaminen ja kouluttaminen vaaratilanteiden välttämiseksi. Tarvittaessa näiden ohjeiden on oltava kirjallisia.

Koneen vastaanoton yhteydessä pitää huolehtia siitä, että koneen mukana tulevat tarpeelliset turvallisuusohjeet (tai käyttöohjeet). Muussa tapauksessa ne on itse laadittava. Työmaatasolla koneiden käyttö- ja turvallisuusohjeet säilytetään työmaan turvallisuuskansiossa. Yritystasolla voidaan koneiden käyttöohjeet säilyttää erillisessä kansiossa.

Käyttöönottotarkastukset

Työvälineiden käyttöpäätöksessä (VNp 856/1998) on erikseen mainituille työvälineille määrätty käyttöönottotarkastus ennen ensimmäistä käyttöönottoa.

Näitä ovat mm. nosturit, henkilönostimet, autonostimet, murskauslaitokset ja asfalttiasemat.

Määräaikaistarkastukset

Määräaikaistarkastukset ovat tietyin määräajoin suoritettavia tarkastuksia, joissa varmistetaan, että työvälineen kunto ja ominaisuudet eivät ole käytön ja kulumisen sekä sään ja muiden ulkoisten tekijöiden vuoksi heikentyneet ja että käytön turvallisuus ei ole näistä syistä vaarantunut.

Määräaikaistarkastuksia on erityisesti nostokalustolle ja nostolaitteille (VNp 856/1998).

Muut tarkastukset

Tarkastuksia on:
• pulttipistooleille,
• käsisammuttimille,
• painelaitteille.

Tarkastustoiminnan järjestäminen

Yritystasolla määritellään vastuuhenkilöt huolehtimaan edellä mainituista tarkastuksista.

Tarkastuspöytäkirjat säilytetään usein koneen mukana, tarkastuspöytäkirjoista voidaan ottaa kopiot myös yrityskohtaiseen turvallisuuskansioon.

Lisätietoja tarkastuksista on lomakepankin yhteenvetolistassa.
Rakennustyömaan tarkastukset, taulukko

Vahingon varalle

Toiminta työpaikkatapaturman jälkeen

Tapaturmasta laaditaan ilmoitus vakuutusyhtiölle sen käyttämän ilmoituslomakkeen avulla. Samalla selvitetään tapaturman syyt sekä mietitään toimenpiteitä, joilla vastaavat tapaturmat voidaan välttää tulevaisuudessa.

Vakavat tapaturmat

Työntekijälle sattuneesta vakavasta tapaturmasta on viipymättä ilmoitettava:
• työsuojelupiiriin,
• poliisille,
• tarvittaessa työntekijän omaisille.
  

Lisää tietoa vakavasta työtapaturmasta ja sen ilmoittamisesta

Toiminta muun vahingon jälkeen

Henkilönostotyössä sattuneesta nosturia, henkilönostokoria, sen kannatuslaitteita tai henkilönostokorin putoamista estävää turvalaitetta kohdanneesta nostotyön kannalta merkittävästä aineellisesta vauriosta on viipymättä tehtävä ilmoitus työsuojelupiiriin.

Yksintyöskentely

Jos työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, on työnantajan huolehdittava, että tämä haitta tai vaara vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen.

Työnantajan on:
• arvioitava yksintyöskentelyn vaarat,
• järjestettävä työolosuhteet niin, että yksintyöskentelyn vaarat ovat mahdollisimman pienet (suunnittelu, ohjeet, suojaimien hankinta, opastus),
• järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän kanssa (tarve harkittava tapauskohtaisesti),
• varmistettava avun hälyttämisen mahdollisuus,
• määriteltävä tilanteet, joissa yksintyöskentely ei ole mahdollista.

Lisää tietoa yksintyöskentelystä

Melu

Lähtökohtana on, että työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle ja tunnistettava melua aiheuttavat tekijät. Melutasolle on asetettu erilaisia arvoja päivittäiselle melualtistukselle sekä äänen huippupaineelle ja määritelty niitä vastaavat toimenpiteet. Päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 dB ja ylempi toiminta-arvo on 85 dB. Äänen huippupaineen alempi toiminta-arvo on 112 Pa ja ylempi toiminta-arvio 140 Pa.

Alemman toiminta-arvon ylittyessä:
• työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet,
• altistuneella on oikeus päästä kuulontutkimukseen.

Jos altistuminen melulle vastaa ylempää toiminta-arvoa tai ylittää sen
• työnantajan on annettava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset suojaimet,
• työntekijän on käytettävä kuulonsuojaimia,
• alueet merkittävä ja rajattava asianmukaisesti sekä rajoitettava pääsy alueelle,
• laadittava meluntorjuntaohjelma, esimerkiksi osana työsuojelun toimintaohjelmaa.

Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 dB ja äänen huippupaineen raja-arvo 200 Pa. Tässä otetaan huomioon työntekijän kuulonsuojainten vaimentava vaikutus. Jos altistuminen ylittää raja-arvon, tulee työnantajan ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon.

Meluntorjuntaohjelma on muodoltaan vapaa asiakirja. Siinä on kuitenkin selvitettävä syyt raja-arvojen ylittymiseen ja asetettava tavoitteet siten, että melualtistusta vähennetään teknisin tai työjärjestelyyn liittyvin toimin.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, esimerkiksi:
• siirrytään hiljaisempiin työmenetelmiin,
• hankitaan vähämeluista työvälineitä,
• huolehditaan työvälineiden sekä laitteiden ja järjestelmien huollosta ja kunnossapidosta,
• työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelussa pyritään mahdollisimman alhaiseen melutasoon,
• opastetaan työntekijöitä työvälineiden käyttöön mahdollisimman alhaisella melutasolla,
• vähennetään melua teknisin keinoin, esim. vaimennetaan melulähteitä, koteloidaan koneita,
• rajoitetaan melualtistuksen kestoa ja voimakkuutta.
• suunnitellaan työ siten, että lepoajat huomioon ottaen melualtistus vähenee tai keskeytyy aika ajoin.

Lisää tietoa melusta ja sen torjunnasta

Tärinä

Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen tärinälle ja sen mukaisesti tunnistettava tärinää aiheuttavat tekijät. Kun työnantaja on tunnistanut tilanteen, jossa työntekijä altistuu tärinälle, eikä altistumista voi poistaa, työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle altistumisen taso.

Käsitärinäaltistuksen raja-arvo kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna on 5 m/s2 ja toiminta-arvo 2,5 m/s2. Kehotärinäaltistuksen raja-arvo kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna on 1,15 m/s2 ja toiminta-arvo vastaavasti 0,5 m/s2.

Jos työntekijän tärinäaltistus ylittää toiminta-arvon, työnantajan on laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma, jolla pyritään vähentämään tärinäaltistusta ja siihen liittyvät vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle. Tärinäntorjuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota samoihin asioihin tärinäaltistuksen suhteen kuin melualtistuksen ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Niiden lisäksi tulee huomioida, että annetaan tärinälle altistuvien työntekijöiden käyttöön kylmyydeltä ja kosteudelta suojaava vaatetus.

Lisää tietoa tärinästä ja sen torjunnasta

Valaistus

Työpaikalla tulee varmistaa riittävä yleis- ja työkohdevalaistus. Hyvä valaistus ei häikäise vaan auttaa yksityiskohtien erottamista. Sisätiloissa yleisvalaistuksen tulee olla noin 150-200 luksia. Loistelamppuja tarvitaan tällöin 10 W/lattianeliömetri.

Työmaalla pitää huolehtia myös työmaan yleisvalaistuksesta ja työkohteiden valaistuksesta. Tunneleissa ja kuiluissa pitää huolehtia myös varavalaistuksesta.

Tiealueella olevissa työkohteissa voidaan joutua huolehtimaan myös katuvalaistuksesta työn aikana.

Ilmastointi

Ilmastointi on sisäilman ja päästöjen hallintaa ilma- ja lämpötekniikkaa hyväksi käyttäen.

Ilmastoinnin osalta on huolehdittava:
• sen asianmukaisesta suunnittelusta,
• sen käytön hallinnasta (osattava käyttää laitteita),
• ilmastointilaitteiden huollosta ja kunnossapidosta,
• työkohteiden kohdepoistosta (maalaus, liuotinpesu, hitsaus, pölyävä puhdistustyö, kemikaalien käsittely, kuumia kaasuja tai höyryjä kehittävät laitteet).

Työmailla ilmastoinnin osalta on myös mietittävä työkoneiden ilmastointia kuumissa olosuhteissa tai olosuhteissa, joissa on ilmassa epäpuhtauksia.