Tulosta
Lähetä linkki
Palautetta tästä sivustaTyöpaikan väkivallan uhat ja niiden hallinta
Työpaikan väkivallan uhalla tarkoitetaan ihmisten työssään kokemaa fyysisen väkivallan uhkaa, joka ilmenee esimerkiksi sanallisena tai aseellisena uhkauksena, huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä. Huumeiden käytön lisääntyminen sekä väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus vaikeuttavat uhkatilanteita.
Yhä useampi ihminen joutuu työssään väkivallan tai väkivallan uhan kohteeksi ja selvitysten mukaan se keskittyy ihmisten palvelua, ohjaamista ja vapauden rajoittamista sisältäviin työtehtäviin. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, myymälätyössä, hotelli- ja ravintolatyössä, liikennöinnissä, huoltoasematyössä, poliisi- ja vartiointityössä.
Joissain ammateissa kuten esimerkiksi poliisin ja vartijan työssä väkivallan uhka on aina tiedostettu ja uhat huomioidaan ammatillisessa koulutuksessa. Myös muilla väkivallan uhan alaisilla toimialoilla väkivaltatilanteisiin varautumisen tulee olla osa ammattitaitoa.
Väkivaltatilanteilla on merkittäviä vaikutuksia työntekijän hyvinvointiin, jaksamiseen ja työkykyyn, vaikka vain pieni osa näistä tilanteista aiheuttaa fyysisiä vammoja. väkivallan ja väkivallan uhan seurauksena voi syntyä henkistä väsymystä, pelkotiloja, avuttomuutta, kauhun tunteita ja työssä viihtymättömyyttä. Myös työhön sitoutuminen voi heikentyä, mikä puolestaan alentaa työn tuottavuutta.
Työtehtäviin, työympäristöön ja työn järjestelyihin liittyvät väkivaltavaarat on tunnistettava ja selvitettävä toimialoilla, joilla väkivallan uhka on ilmeinen. Todetut väkivallan uhkatilanteet poistetaan mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Jäljelle jäävien, hankalasti poistettavien vaarojen merkitys arvioidaan. Selvitys ja arviointi tehdään työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä tai myös osana työterveyshuollon työpaikkaselvitystä.
Väkivallan uhan alaisille työpaikoille laaditaan toimintamalli, joka sisäältää seuraavat asiat:
1. Vaaratilanteita varten laaditaan selkeät ja yksiselitteiset menettelytapaohjeet, joita jokaisen tulee noudattaa. Ohjeet tehdään ensisijaisesti koko henkilökunnalle ja tarvittaessa työpistekohtaisiksi. Ohjeissa selvitetään sekä normaali työskentelytapa että toiminta väkivallan uhkatilanteissa.
2. Henkilöstö perehdytetään ja opastetaan selviytymään vaaratilanteissa. tällöin henkilöstö tuntee mahdolliset vaaratilanteet ja -kohteet, väkivallan uhan ilmenemismuodot sekä osaa toimia uhkatilanteiden välttämiseksi ja selviytyä niissä. Tilanteisiin varautuminen vaatii kunnollista opastusta ja ennakoivaa harjoittelua.
3. Turvallisuusjärjestelyillä ja -laitteilla vähennetään ennalta väkivallan mahdollisuutta tai väkivaltatilanteen seurauksia sekä varmistetaan tarpeellinen yhteydenpito ja nopea avun hälyttäminen. työympäristön järjestelyissä otetaan huomioon esimerkiksi kaluste- ja laitesijoittelujen, näkyvyyden ja poistumisteiden vaikutus turvallisuuteen. Arvo-omaisuuden säilyttämistä asiakastiloissa on vältettävä.
4. Henkilökunnan näkyvällä läsnäololla voidaan ehkäistä häiriötilanteita. Yksintyöskentelyä tulisi välttää töissä, joissa väkivallan uhka on ilmeinen. Turvallisella työpaikalla henkilökohtaisen suojautumisen tarpeet on arvioitu ja samalla mietitty tavat turvalliseen poistumiseen työpisteestä.
5. Käytettävät turvallisuuslaitteet on valittava ja sijoitettava siten, että ne ovat työntekijän käytettävissä vaaratilanteissa. Turvallisuusjärjestelyjen ja avun saannin toimivuutta on hyvä kokeilla säännöllisesti. Yksintyöskentelyssä turvallisuusjärjestelyihin ja avun saantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
6. Työpaikalle luodaan jälkihoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vakavassa uhkatilanteessa olleille ryhmille tai henkilöille. Apuna jälkihoidossa käytetään työterveyshuoltoa ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.
7. Työpaikalle laaditaan seurantamenettely väkivallan uhkatilanteita ja sattuneita väkivaltatilanteita varten. Seurannalla saadaan tietoa sattuneista tapauksista, niiden luonteesta, vakavuudesta ja esiintyvyydestä. työntekijäiden tulee tehdä työnantajalle selvitys väkivallan uhkatilanteista. Seurannan avulla turvatoimia voidaan kohdentaa ja lisätä tarvittaessa.
Työ ja työpaikka eivät saa vaarantaa työntekijän fyysistä ja henkistä terveyttä. Ilmeinen väkivallan uhka on työturvallisuuslain (738/2002) vastaista. Vaadittavista toimenpiteistä on säädetty työturvallisuuslain 8, 10, 27 ja 29 pykälissä. väkivallan uhkaa on käsiteltävä myös työntekijäille lain 14 pykälän mukaan annettavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä työpaikalle lain 9 pykälän perusteella laadittavassa työsuojelun toimintaohjelmassa.
työturvallisuuslain 27 pykälän mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tällaista työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennalta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteiden vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.
Asiakastyön henkilöturvallisuus. Ellonen Erkki. työturvallisuuskeskus 2000.
Fyysinen väkivalta työssä ja väkivaltarikoksien hallinta kaupan alalla eli Kauris-menetelmä työväkivaltariskien kartoitukseen ja hallintaan. Saarela Kaija-Leena, Isotalus Nina. Työterveyslaitos 2000.
Toimi ennalta - ehkäise väkivaltaa. Muistilista työväkivallan hallinnan selvittämis- ja kehittämistyöhön hotelli- ja ravintola-alalle. työturvallisuuskeskus 2002.
Työ Terveys Turvallisuus-lehti 2002 - useissa numeroissa (www.ttl.fi).
työturvallisuuskeskus; www.tyoturva.fi
Työterveyslaitos; www.ttl.fi
Työsuojelun tietopankki: http://.osha.eu.int/
|
|
|||
|
|
| ||
Takaisin
