Väkivallan uhan hallintaa jäsentäviä kysymyksiä

Nämä kysymykset on laadittu tukemaan työsuojelupiirin ja työmarkkinajärjestöjen esitteessä "Työpaikan väkivallan uhat ja niiden hallinta" kuvatun mallin käyttöä. Kysymykset ovat toisiaan täydentäviä ja osittain päällekkäisiä. Kysymyksistä kannattaa käyttää arvioitavan kohteen tilanteeseen parhaiten sopivia. Vastausten perusteella voidaan arvioida riittävätkö tehdyt toimet tai miltä osin voi olla kehitettävää.

Väkivaltavaarallisten toimialojen työpaikkojen väkivaltariskin arviointi

• Onko työpaikalla ollut asiakkaiden aiheuttamia väkivaltatapauksia tai uhkatilanteita?
• Onko muissa vastaavissa työpaikoissa ollut asiakkaiden aiheuttamia väkivaltatapauksia tai uhkatilanteita?
• Ovatko uhkatilanteet työpaikassa mahdollisia, vaikka niitä ei ole toistaiseksi ollut?
• Millaisista tilanteista voisi syntyä väkivallan uhkatilanne?
• Mitä töitä tai ammatteja väkivallan uhka voi koskea?
• Mitä seurauksia siitä voisi olla henkilökunnalle tai työpaikan toiminnalle (lievästi haitallisia/haitallisia/erittäin haitallisia)?

Arvioinnin perusteella voidaan hahmottaa

• Onko väkivallan uhkatilanteen syntyminen työpaikalla todennäköinen tai epätodennäköinen tai hyvin epätodennäköinen.
• Ovatko väkivallan uhkatilanteen seuraukset lievästi haitallisia, haitallisia tai erittäin haitallisia.

Jos väkivallan uhkatilanteiden syntyminen työpaikalla on jossain työssä tai työvaiheessa todennäköistä ja seuraukset haitallisia tai erittäin haitallisia, ainakin silloin työpaikan olisi syytä ryhtyä väkivallan uhan hallintatoimiin, joiden suunnittelun apuna voidaan käyttää seuraavia hallintaan liittyviä kysymyksiä.

Kysymyksiä uhkien hallinnan tueksi

1. Henkilöstön perehdyttäminen ja kouluttaminen

• Kiinnitetäänkö henkilövalinnoissa huomiota henkilön sopivuuteen väkivallan uhkaa sisältävään työhön?
• Käsitelläänkö työpaikalla väkivallan uhkaa uusien työntekijäiden tai uusiin tehtäviin siirtyvien henkilöiden perehdyttämisessä ja koulutuksessa?
• Miten työntekijän kokemus ja henkilökohtaiset valmiudet otetaan huomioon?
• Käsitelläänkö perehdyttämisessä ja koulutuksessa kaikki väkivallan uhan hallintaan vaikuttavat asiat?
• Onko perehdyttäjät nimetty?
• Hallitseeko perehdyttäjä tai kouluttaja työpaikan väkivallan uhan alaiset tilanteet ja tilanteiden hallintaan liittyvät järjestelyt?
• Tietääkö henkilökunta perehdytys- ja koulutusmenettelyt ja vastuuhenkilöt?
• Saako lisäkoulutusta tarvittaessa?
• Onko perehdyttämisessä ja kouluttamisessa tarvittava aineisto saatavilla?
• Miten varmistetaan, että uudet työntekijät ja uusiin tehtäviin siirtyvät henkilöt ovat saaneet riittävän perehdyttämisen ja koulutuksen ja ymmärtäneet sen?

2. Henkilöstön työssään tarvitsemat toimintatavat ja vuorovaikutustaidot

• Millaisia toimintatapoja työpaikalla tarvitaan väkivallan uhkatilanteiden hallitsemiseksi?
• Kuka päättää toimintavoista? Mikä on johdon osuus?
• Tarvitaanko toimintatapojen luomisessa ulkopuolista asiantuntemusta?
• Tarvitaanko työpaikalla kirjallisia toimintatapojen kuvauksia?
• Onko kokeiltu, että kaikkien toimintatapojen mukaisesti voidaan toimia?
• Voiko jokainen työpaikalla luottaa, että toimintatapoja noudatetaan?
• Ovatko työpaikan toimintatavat koko henkilöstön tiedossa?
• Millaiseen vuorovaikutukseen henkilökunnan tulee pyrkiä väkivallan uhkatilanteissa?
• Onko henkilökunnan osaaminen riittävää haluttuun vuorovaikutukseen pääsemiseksi?
• Onko tarvetta varautua erikseen uhkaavasti käyttäytyviin ns. tavallisiin asiakkaisiin/päihteiden käyttäjiin/rikollisiin?
• Onko tarvetta harjoitella toimintatapoja? Milloin?
• Miten varmistetaan, että ulkopuoliset eivät tarpeettomasti tiedä työpaikan toimintatavoista?
• Seurataanko toimintatapojen noudattamista? Miten puututaan toimintatapojen noudattamattomuuteen?

3. Ohjeet vaaratilanteita varten

• Mitä tilanteita ja töitä varten tarvitaan omat ohjeet?
• Tarvitaanko kirjalliset ohjeet?
• Kuka allekirjoittaa ohjeet?
• Onko ohjeissa käsitelty henkilökunnan pätevyyttä, työympäristöä ja työn järjestelyjä?
• Ovatko ohjeet yksiselitteisiä henkilöstön turvallisuuden suojelun ja toisaalta omaisuuden suojelun osalta?
• Missä ohjeita säilytetään?
• Ovatko ohjeet henkilöstön tiedossa?
• Onko ohjeista tarpeen antaa koulutusta?
• Seurataanko ohjeiden noudattamista?
• Voiko ohjeiden noudattamiseen luottaa?
• Miten varmistetaan, että ulkopuoliset eivät tarpeettomasti tied? ohjeista?
• Miten ohjeet pidetään ajan tasalla?
• Milloin ohjeet on tarpeen päivittää?

4. Työympäristön järjestelyt

• Voiko työympäristö vaikuttaa väkivallan uhkatilanteiden syntymiseen? Miten?
• Mitä tilajärjestelyt vaikuttavat väkivallan uhkaan?
• Mitä kalustus vaikuttaa väkivallan uhkaan?
• Onko työntekijä muun henkilökunnan/muiden asiakkaiden nähtävissä?
• Tarvitaanko asiakkaiden seurantaa?
• Onko tarvetta erottaa asiakastilat muista tiloista?
• Minne asiakas pääsee ilman henkilökuntaa?
• Onko varastaminen tehty vaikeaksi?
• Pystyykö työntekijä poistumaan paikalta vaaratilanteessa?
• Tarvitaanko hälytyslaitteita?
• Kuka vastaa hälytyslaitteiden toimintakunnosta?
• Onko käytössä henkilökunnan keskeisiä yhteydenpitovälineitä?
• Onko yhteydenpitovälineiden käyttö ohjeistettu ja opeteltu?
• Miten työympäristössä havaituista puutteista ilmoitetaan ja kuka vastaa työympäristön muuttamisesta?
• Arvioidaanko väkivallan uhan riskejä työympäristöä muutettaessa?

5. Työjärjestelyt

• Miten henkilökunnan yhteistyö ja yhteydenpito on järjestetty väkivallan uhan alaisissa töissä?
• Onko määritelty missä töissä tarvitaan useampia henkilöitä?
• Miten yksintyöskentelijät saavat tarvittaessa apua?
• Voiko henkilökuntaa vaikuttaa väkivallan uhan alaisten töiden suunnitteluun ja järjestelyyn?
• Onko rahan käsittely ohjeistettu?
• Onko hälytyslaitteiden käytöstä ohjeet?
• Tarvitaanko henkilökohtaisia turvavälineitä, osataanko niitä käyttää?
• Onko turvavälineiden käytöstä ohjeet?
• Arvioidaanko väkivallan uhan riskejä työjärjestelyjä muutettaessa?

6. Väkivallan tai vakavan uhkatilanteen kohteeksi joutuneiden jälkihoito

• Onko työpaikalla jälkihoidon mahdollisuus?
• Keneltä jälkihoitoa saa?
• Onko jälkihoito työntekijäiden tiedossa?
• Kenelle jälkihoitoa tarjotaan?
• Tarjotaanko jälkihoitoa väkivallan tai vakavan uhkatilanteen kohteeksi joutuneille?
• Seurataanko jälkihoitoon osallistumista ja henkilökunnan selviytymistä väkivalta- ja uhkatilanteiden jälkeen?

7. Väkivallan uhkatilanteiden ja sattuneiden väkivaltatilanteiden seuranta

• Pitääkö väkivallan uhkatilanteista ja sattuneista väkivaltatilanteista ilmoittaa työnantajalle?
• Kirjataanko väkivaltatilanteet?
• Saavatko ilmoituksia tehneet työntekijät ilmoituksestaan myönteistä palautetta?
• Seurataanko, että annettuja ohjeita noudatetaan?
• Miten seurannasta saatua tietoa hyödynnetään?
• Hyödynnetäänkö työterveyshuollolle kertynyttä tietoa peloista ja epävarmuudesta?
• Muutetaanko toimintatapoja tai työympäristöä tahi työjärjestelyjä seurannasta saadun tiedon perusteella?
• Miten työpaikan organisaation eri osat käsittelevät seurantatietoja?
• Seurataanko alan turvallisuuskehitystä?