På svenska

Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa

Työsuhdeasiat

Mitä työsuhdeasiat ovat?

Työsuhdeasiat ovat työsuhteen ehtoja koskevien lainsäännösten ja sopimusmääräysten sekä näihin perustuvien toimenpiteiden ja työkäytäntöjen kokonaisuus. Keskeisimmät työsuhdesäännökset sisältyvät työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Sopimuksista tärkeimmät ovat työsopimus ja työehtosopimus. Vaikutuksiltaan laajin on yleissitova työehtosopimus. Se määrää vähimmäisehdot toimialan kaikissa työsuhteissa.

Työsuhdevalvonnan tarkoitus

Keskeisenä periaatteena työsuhdetta koskevassa lainsäädännössä on työsuhteen heikomman osapuolen työntekijän - vähimmäisetujen turvaaminen. Työsuhdevalvonnan tarkoituksena on turvata työntekijäin työnteon ehtojen vähimmäistaso, tasapuolinen kohtelu ja työsuhdeturva, ehkäistä yrityksiä hankkimasta kilpailuetua vähimmäisehtoja rikkomalla sekä tukea erityisesti pienyritysten omaa työsuojelutoimintaa työsuhdeasiain hallinnan parantamiseksi. Työsuhdetta säätelevien lakien valvonta on määrätty työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.

Työsuhdeasioiden hallinta luo tuloksellisen työsuorituksen perustan. Työsuhteen peruselementit ovat keskinäinen vastuu ja luottamus. Vastuu työsuhteessa on sitoutumista toimimaan niin kuin on sovittu ja ohjattu. Luottamus sopimuskumppaniin syntyy sopimusehtojen ja lupausten pitämisestä. Hallinnan perusedellytyksiä työpaikalla ovat sopimusehtojen huolellinen suunnittelu ja niihin perehdyttäminen, vastuualueiden ja valtuuksien määrittely sekä itsenäisen toimintatavan, ammatillisen työotteen ja yhteistyön opettaminen. Tuloksellista yhteistyötä tukee työntekijöiden omia ratkaisuja painottava työn johtamistapa, jossa esimiehen ohjausote on kyselevä, kuunteleva, vastuullistava ja tunnustusta antava.

Työsuhteen ehtojen laiminlyönnit aiheuttavat epäluottamuksen, joka alentaa motivaatio- ja suoritustasoa ja voi johtaa ristiriitoihin, vastuuttomaan käyttäytymiseen ja työn tuloksen huononemiseen. Jos työnantaja ei toteuta työntekijän oikeuksia, heikkenevät työntekijän sitoutuminen, työn laatu ja tuloksellisuus. Jos työntekijä laiminlyö toimintavelvollisuuksiaan, työnantaja menettää luottamuksensa ja työsuhteen jatkuminen vaarantuu.

Yleissitovan työehtosopimuksen kaksi valvojaa

Suomessa on kaksi rinnakkain toimivaa, oikeusvaikutuksiltaan erilaista työehtosopimuksen noudattamisjärjestelmää:

    Työehtosopimusten noudattamisjärjestelmät 
  • työehtosopimukseen sidottuja työsuhteen osapuolia   oikeuttava ja velvoittava, työehtosopimuslakiin (1946/436) perustuva   järjestelmä sekä  
  • työehtosopimukseen sitoutumattomia työnantajia   velvoittava työsopimuslain (2001/55) 2 luvun 7 §:ään perustuva yleissitovien   työehtosopimusten järjestelmä.

Yleissitovien työehtosopimusten valvonta on yhtäältä sen solmineilla työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä ja toisaalta työsuojeluviranomaisilla; kummallakin on oma valvontakenttänsä. Tämä jakaantuu seuraavasti:

    Työehtosopimusten valvonta 
  • Yhdistykset valvovat kaikkien solmimiensa   työehtosopimusten noudattamista työehtosopimuslaissa tarkoitetussa   työehtosopimuksen normaalisoveltamispiirissä. Tuolloin työnantaja on aina   työehtosopimukseen sidottu sen solmineen työnantajain yhdistyksen   jäsenenä.  
  • Työsuojeluviranomainen valvoo vain yleissitovien   työehtosopimusten noudattamista ja vain niissä työsuhteissa, joissa   työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta perustuu yksinomaan   työsopimuslain 2 luvun 7 §:ään, ei työehtosopimuslakiin. Tuolloin työnantaja   on aina työehtosopimukseen sitoutumaton.

Yhdistykset valvojina

Yhdistyksillä on työehtosopimukseen sidottuja osapuolia koskevassa työehtosopimusvalvonnassaan käytössä mm. paikalliset ja liittotason neuvottelut erimielisyysasioiden ratkaisemiseksi. Niiden avulla ratkaistaan useimmat tavanomaiset työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat. Viimekädessä erimielisyys työehtosopimuksen rikkomisesta, soveltamisesta tai tulkinnasta voidaan yhdistyksen toimesta saattaa ratkaistavaksi työtuomioistuimessa. Rikkonut osapuoli voidaan tuomita työehtosopimuslaissa säädettyyn hyvityssakkoon.

Työsuojeluviranomainen valvojana

Yhdistysten työehtosopimuksen valvontavaltuudet eivät ulotu sitoutumattomaan työnantajaan. Tuolloin ei sovelleta työehtosopimuslakia eikä työehtosopimuksesta johdu sitoutumattomalle työnantajalle velvollisuuksia suhteessa työehtosopimuksen solmijayhdistyksiin. Tästä seuraa, että erimielisyysasioissa ei käydä paikallisia neuvotteluja eikä riitaa voi saattaa liittojen välillä ja työtuomioistuimessa ratkaistavaksi. Näistä syistä työsuojeluviranomaisen valvonta poikkeaa olennaisesti yhdistysten valvonnasta ja on vain ohjeiden ja neuvojen antamista työsuhteen osapuolille yleissitovan työehtosopimuksen palkka- ja muista vähimmäisehdoista. Jos sitoutumaton työnantaja ei noudata yleissitovaa työehtosopimusta eikä viranomaisen ohjetta, yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvat edut ja suoritukset voidaan viime kädessä hakea yleisessä tuomioistuimessa nostettavalla kanteella. Kannetta ajaa työntekijä, ei työsuojeluviranomainen.

Edunvalvonnan ja viranomaisvalvonnan ero

Alan työnantajain ja työntekijäin yhdistykset valvovat jäsentensä etuja ja oikeuksia työsuhteissa. Esimerkiksi järjestäytyneen työntekijän ammattiliitto hoitaa hänen puolestaan ne edunvalvonta-asiat, jotka koskevat hänen palkka- ym. ehtojaan ja muita työehtosopimuksessa määrättyjä oikeuksiaan. Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen ehtoja säätelevien työsuojelusäännösten noudattamista, mutta ei toimi työsuhteen osapuolten edunvalvontatehtävissä. 

    Edunvalvontaan kuuluu mm. 
  • jäsenten työehtosopimukseen, työsopimukseen ja   työsuhdelainsäädäntöön perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittely   (esim. saatavien laskeminen)  
  • paikalliset ja liittotason neuvottelut työsuhde-erimielisyyksien ratkaisemiseksi  
  • suoritus- ja korvauskanteiden ajaminen yleisissä   tuomioistuimissa ja työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevien   vahvistuskanteiden ajaminen työtuomioistuimessa.
    Viranomaisvalvontaan kuuluu mm.  
  • ohjeiden ja neuvojen antaminen työsuhteen   osapuolille työsuhdeoikeuksien ja  velvollisuuksien perusteista (esim. mihin   säännöksiin palkkasaaminen perustuu ja miten se tulee laskea)  
  • ohjeet osapuolille siitä, miten heidän tulee menetellä rikkomuksen oikaisemiseksi  
  • tutkintapyynnöt ja syyteilmoitukset työrikosasioissa  
  • ongelmia ennalta ehkäisevä neuvonta ja koulutus.

Lue lisää


Viimeksi päivitetty: 08.12.2011
Tuotanto: Wysiwyg Oy