Työsuhdevalvonta

Työsuhdevalvonta

Työsuhdevalvonta on työnantajan ohjaamista työsuhdetta sääntelevien säädösten oikeaan soveltamiseen. Se voi olla viranomaisaloitteista tai asiakasaloitteista.

viranomaisohjauksen antaminen työnantajalle
tutkintapyyntöjen laatiminen asioissa, joissa epäillään rikotun valvottavaan säädökseen sisältyvää rangaistussäännöstä
työsuhdeneuvonta lähinnä puhelimitse tai henkilökohtaisena asiakaspalveluna välitettyä tietoa säädösten ja työehtosopimusten sisällöstä ja tulkinnasta

Työsuhdeasioita koskevia tarkastuksia tehdään käymällä työpaikalla työpaikkatarkastuksella tai perehtymällä toimitettuihin asiakirjoihin tai työnantajan käyttämässä tilitoimistossa.

Tarkastukseen sisältyy aina työnantajan ja työntekijöiden edustajien kuuleminen.

Työsuojeluviranomainen ei käsittele yksittäisen työnantajan eikä työntekijän edunvalvontaan liittyviä asioita, vaan niitä hoitavat esimerkiksi työntekijä- ja työnantajaliitot. Edunvalvonnaksi katsotaan mm. paikalliset ja liittotason neuvottelut työsuhdetta koskevan riidan ratkaisemiseksi tai kanteen ajaminen tuomioistuimessa.

Työehtosopimus

Työsuojeluviranomainen valvoo vain yleissitovien työehtosopimusten noudattamista ja vain niissä työsuhteissa, joissa työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta perustuu yksinomaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:ään, ei työehtosopimuslakiin. Sen mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Tuolloin työnantaja on aina työehtosopimukseen sitoutumaton.

Lisää aiheesta Työsuhdeasiat

Työsopimus ja työsopimuslain valvonta

Osana työsopimuslain valvontaa työsuojeluviranomaiset valvovat, että työsopimuksissa noudatetaan yleissitovien työehtosopimusten palkkaehtoja ja muita työehtoja minimitasona.

Työsopimukseen liittyvissä ongelmissa työsuojeluviranomainen ohjaa osapuolia hoitamaan asian ensisijassa keskenään ja järjestäytyneiden osapuolten kohdalla järjestöjensä avustuksella.

Työsuojeluviranomainen voi hankkia pyynnöstä tietoja työaika- ja palkkakirjanpidosta työnantajilta, jos nämä eivät ole toimittaneet niitä pyynnöistä huolimatta tietojen saantiin oikeutetulle asianosaiselle.

Työ- ja palkkatodistukset

Työtodistuksen ja palkkatodistuksen antamiseen liittyvässä asiassa työsuojeluviranomainen neuvoo työnantajaa ensin suullisesti. Asian jatkuessa työsuojeluviranomainen voi antaa työtodistuksen antamisesta kirjallisen kehotuksen. Jos työnantaja ei edelleenkään anna todistusta, viranomainen ilmoittaa asian poliisille esitutkintaa varten.

Lisää tietoa:

Työsopimus – Työtodistus

Toimintaohjeita ongelmatilanteisiin – Työtodistus

Palkkasaatavat

Palkkasaatavat ovat edunvalvonta-asia, jossa ei ole työsuojelun näkökulmasta valvontaintressiä alipalkkaus- ja syrjintätilanteita lukuun ottamatta. Palkkasaatavan suuruutta koskevan laskelman laatimiseen työsuojeluviranomainen ei osallistu. Työntekijöille selvitetään tarvittaessa palkan määräytymisperusteet.

Työsuojeluviranomainen voi antaa suullisia tai kirjallisia ohjeita osapuolille.

Maksuvaikeuksissa olevan työnantajan työntekijää neuvotaan ottamaan yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon tai työ- ja elinkeinokeskukseen.

Lisää tietoa Toimintaohjeita ongelmatilanteisiin – Palkkasaatava

Työsopimuksen päättäminen

Jos yksittäisen asiakkaan yhteydenoton perusteella näyttää siltä, että asiassa on menetelty lain mukaan, työsuojeluviranomainen kertoo sen asiakkaalle, eikä jatkotoimiin ryhdytä.

Jos taas syntyy epäilyä, että asiassa ei ole menetelty lain mukaan, työsuojeluviranomainen yleensä neuvoo asiakasta hankkimaan työnantajaltaan kirjallisen selvityksen työsuhteen päättämisen syistä. Työntekijän kanssa asian hoitamisesta sovittuaan työsuojeluviranomainen voi pyytää työnantajalta selvitystä työsuhteen päättämisestä ja antaa sen perusteella lausunnon osapuolille. Osapuolten lausumat voivat kuitenkin olla niin ristiriitaisia, että yksiselitteistä kantaa ei voida ottaa.

Työsuojeluviranomainen ei ratkaise irtisanomisriitoja. Se voi korkeintaan kertoa oman näkemyksensä irtisanomissuojan tulkinnasta kysytyssä tapauksessa niiden tosiasiatietojen perusteella, jotka sille toimitetaan. Asia voidaan viime kädessä ratkaista niin, että työntekijä nostaa työnantajaa vastaan korvauskanteen yleisessä tuomioistuimessa.

Työsuojeluviranomaisen tehtäviin ei kuulu irtisanomisriitojen todisteiden hankkiminen eikä myöskään näyttökysymysten arviointi asiassa.

Lisää tietoa Työsopimus – Työsuhteen päättäminen

Työaikakirjanpito, ylityöt

Yleinen toimenpide on työaikakirjanpidon jäljennöksen pyytäminen työnantajalta ja ohjeiden antaminen sen pohjalta. Tämän menettelyn sijasta voidaan tehdä työaikalain noudattamista koskeva tarkastus, jonka perusteella työnantajalle annetaan asianmukaiset ohjeet.

Epäiltyjen työaikarikkomusten tai työaikasuojelurikosten yhteydessä työsuojeluviranomainen harkitsee, ilmoitetaanko asia poliisille.

Ylityökorvauksien laskeminen ei kuulu työsuojeluviranomaisen tehtäviin. Ohjeita laskemista varten annetaan tarvittaessa osapuolille.

Lisää tietoa Työsuhdeasiat - Työaikakirjanpito

Vuosiloma, vuosilomapalkka ja -korvaus

Yleisimmät työsuojeluviranomaisen valvontatoimenpiteet ovat puhelimessa annettavat neuvot lomapalkasta ja lomakorvauksista.

Lomapalkka- ja lomakorvaussaatavien laskeminen ei kuulu työsuojeluviranomaiselle. Viranomainen antaa ohjeita ja neuvoja tarvittaessa molemmille osapuolille.

Epäillyissä rikkomuksissa työsuojeluviranomainen tekee tarkastuksen tai selvityksen ja tarvittaessa ilmoittaa asian poliisille esitutkintaa varten.

Lisää tietoa Työsuhdeasiat - Vuosiloma

Työsyrjintä

Työsopimuslaki kieltää syrjinnän ja edellyttää tasapuolista kohtelua. Sen mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työsyrjintä on työrikos ja siihen voi syyllistyä työnantaja tai hänen edustajansa. Syrjintää voi esiintyä esimerkiksi työhönotossa, palkkauksessa, irtisanomisessa, lomautuksessa tai työoloissa.

Syrjityn tulee keskustella työnantajan/esimiehen kanssa syrjinnäksi kokemastaan ratkaisusta tai käytöksestä. Selvitystä voi pyytää kirjallisesti. Mikäli työnantaja ei pysty perustelemaan syrjiväksi koettua ratkaisua millään työstä johtuvalla seikalla tai työnantaja ei vastaa perusteluita koskevaan pyyntöön, voi ottaa yhteyttä ammattiliittoon tai alueen työsuojeluviranomaiseen asian selvittämiseksi.

Työsyrjintää koskevan asian voi laittaa vireille työsuojeluviranomaisessa kirjallisella selvityspyynnöllä, jonka perusteella työsuojeluviranomainen arvioi, voiko kyse olla yhdenvertaisuuslain tai työsopimuslain tarkoittamasta syrjinnästä.

Tarvittaessa työsuojeluviranomainen ryhtyy selvittämään asiaa työnantajan kanssa yleensä kirjallisella menettelyllä. Selvitystyön valmistuttua harkitaan, onko tarvetta ohjata työnantajan toimintaa toimintaohjein tai kehotuksin, ja asiassa laaditaan tarkastuskertomus. Lisäksi työsuojeluviranomainen harkitsee, onko perusteltua aihetta epäillä, että työsyrjintärikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Mikäli näin on, työsuojeluviranomainen voi tehdä asiasta ilmoituksen poliisille.

Työntekijälle/työnhakijalle annetaan tarvittaessa ohjeita yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityskanteesta. Työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa viedä hyvityskanneasiaa tuomioistuimeen eikä se voi edustaa työntekijää asiassa.

Lisää tietoa Työsuhdeasiat - Yhdenvertaisuus työssä, syrjintä

Toimintaohjeita ongelmatilanteisiin - Syrjintä

Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu

Häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua (kiusaamista) koskevat yhteydenotot sijoittuvat työsuhdeasioiden ja työolosuhdeasioiden rajapintaan. Työsuojeluviranomainen ohjaa ensisijaisesti asiakasta viemään häirinnän työnantajan tietoon, jolloin hän on toimintavelvollinen asiassa.

Tasa-arvolain 10 §:n mukaan syrjitty voi pyytää selvitystä työnantajaltaan.

Lisää tietoa Toimintaohjeita ongelmatilanteisiin - Häirintä ja huono kohtelu