På svenska

Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa

Kirjallisuutta:
• Uusi työsuojelun yhteistoiminta ja työturvallisuus
  Pertti Siiki, Edita 2006
• Uusi työsuojeluvastuuopas
  Harri Hietala, Keijo Kaivanto, Tapio Kuikko, Kauppakaari 2003
• Työsuojeluasioiden oikeuskäsittelyt (pdf-tiedosto 88 kb), Työsuojeluhallinto. Tilattavissa myös verkkokaupasta.

Verkkopalveluita
• Työturvallisuuskeskus - Työsuojeluvastuu

Työsuojeluvastuut

Työsuojeluvastuu

Työturvallisuuslain tavoitteena on suojella työntekijän turvallisuutta ja terveyttä sekä työkykyä ja ehkäistä terveyden haittojen syntymistä (esim. tapaturmat, ammattitaudit). Siinä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määritellään työnantajan ja muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden sekä työntekijöiden velvollisuudet.

Työnantajalla on yleinen varsin laaja huolehtimisvelvollisuus. Lisäksi on tarkennettuja haitta- ja vaaratekijäkohtaisia velvollisuuksia. Velvollisuuksia on rajattu siten, että epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa jäävät huolehtimisvelvollisuuden ja vastuun ulkopuolelle.

Työnantajan huolehtimisvelvollisuuden laajuutta arvioidaan sen mukaan, että työnantajan oletetaan alansa asiantuntijana olevan selvillä toimialalle ja työpaikalle ominaisista vaara- ja haittatekijöistä sekä niiden torjunnasta. Ellei asiantuntemusta ole, on sitä hankittava ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain työrikoksia koskevan 47 luvun mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikkomus on määritelty työturvallisuuslain 63 §:ssä.

Lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta. Oikeus voi myös tuomita rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menetetyksi valtiolle (konfiskaatio), esimerkiksi turvalaitteen hankkimatta jättämisestä syntynyt säästö.

Työturvallisuusrikos ja -rikkomus

Työturvallisuusrikos ja -rikkomus

Työturvallisuusrikos toteutuu silloin, jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. Työturvallisuusrikos on myös kysymyksessä silloin, jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessa työssä tai jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.

Työturvallisuusrikkomus

Työturvallisuusrikkomuksesta säädetään työturvallisuuslain 63 §:ssä. Työturvallisuusrikkomus on teko tai laiminlyönti, joka on työturvallisuuden kannalta vähäinen. Rikkomuksesta voidaan tuomita työnantaja, työnantajan edustaja tai muu työturvallisuuslaissa velvoitettu henkilö, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö lainsäädännössä säädetyt toimenpiteet.

Samoin tuomitaan henkilö, joka luvattomasti tai ilman pätevää syytä poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän.

Työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan sakkorangaistukseen, jonka yleensä määrää virallinen syyttäjä rangaistusmääräysmenettelyssä.

Työturvallisuusvastuun kohdentuminen

Työturvallisuusvastuu kohdistuu yleensä siihen työnantajaan, joka työ-, virka- ja niihin rinnastettavissa palvelussuhteessa teettää työtä tai se, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Vastuu voi kohdistua myös niihin, joiden alaisessa työssä sovelletaan työturvallisuuslakia, vaikka he eivät olekaan työtä suorittavan henkilön työnantajia. Vastuu voi kohdistua myös suunnittelijaan tai yhteisellä työpaikalla toimivaan itsenäiseen työnsuorittajaan.

Pienillä työpaikoilla, joilla yrittäjä itse henkilökohtaisesti valvoo ja johtaa alaistensa työtä, vastuu on hänen. Usein työnantaja on joku yhteisö, esimerkiksi osakeyhtiö. Näissä vastuu kuuluu sille, jolla on käytännön päätäntävalta asiassa. Usein työnantaja siirtää siirtää vastuuta ja päätäntävaltaa esimieskunnalle. Esimiekunta jakaantuu usein kolmeen ryhmään: ylin johto, keskijohto ja työnjohto.

Ylin johto tarkoittaa toimitusjohtajaa ja suoraan hänen alaisuudessaan olevia johtajia. Ylimmän johdon tehtävät työsuojelun kannalta ovat: esimieskunnan valinta, yleisten työsuojeluun liittyvien määräysten antaminen, yleinen valvonta ja aineellisten edellytysten varmistaminen

Keskijohdolla tarkoitetaan osastopäälliköitä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Keskijohdon tehtävät työsuojelun kannalta ovat: työturvallisuusohjeiden laatiminen, laitteiden hankinta ja valvonta, välittömän työturvallisuusvalvonnan organisointi ja työturvallisuustietouden välittäminen.

Työnjohdolla tarkoitetaan niitä esimiehiä, jotka välittömästi valvovat ja johtavat työntekijöitä. Työnjohdolle kuuluvat yleensä vain ne tehtävät, jotka voi hoitaa sellainen esimies, joka päivittäin liikkuu työpaikoilla ja jakaa työtehtäviä. Työnjohdon työsuojelutehtävät jakautuvat valvottaviin asioihin ja alaisille työntekijöille opetettaviin asioihin. Valvonta kohdistuu mm. työoloihin, laiteisiin, työtapoihin ja henkilöiden toimintaan ja yleiseen järjestykseen, poistaa havaitut vaarakohdat tai suojata työntekijät, opettaa alaisia siten, että he suorittavat työnsä turvallisesti ja huolehtia siitä, että työn suorittaa henkilö, jolla on riittävä koulutus työn suorittamiseksi turvallisesti.

Vastuukysymykset rakennushankkeessa

Rakennushankkeessa kaikkien osapuolten, rakennuttajan, suunnittelijan, päätoteuttajan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan, tulee huolehtia omista velvoitteestaan ja tarvittaessa vieläpä toimia yhteistyössä velvoitteiden toimeenpanossa. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei muuta muiden toimijoiden vastuuta.

Rakentamisessa kullakin toimijalla, päätoteuttajalla, työnantajalla, rakennuttajalla ja suunnittelijalla on työturvallisuuslaissa ja rakennustyötä koskevassa asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien vastapainona rikosoikeudellinen vastuu, mikäli he laiminlyövät tehtäviään.

Laiminlyönnistä voidaan nämä tahot tai heidän edustajansa tuomita rikoslain 47 luvun mukaisesti rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Työturvallisuuslain mukaan rakennuttaja taikka näiden edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä säädetyn selvityksen tai suunnitelman tekemisen on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon. Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslaissa. Eräs rakennuttajan lakisääteinen edustaja on turvallisuuskoordinaattori, joka voidaan tuomita rangaistukseen hänelle rakennuttajan edustajana kuuluvien velvollisuuksien laiminlyömisestä.

Rikosoikeudelliseen vastuuseen saattaa liittyä vahingonkorvausvastuu, mikäli laiminlyönnillä on aiheutettu jollekulle vahingonkorvauslain mukaan korvattavaa vahinkoa.

 

Työntekijän velvollisuudet ja vastuu

Vaikka ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla, on työntekijälläkin velvollisuuksia työsuojeluasioissa.

Työntekijän velvollisuuksia ovat:
• oltava yhteistoiminnassa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi työpaikalla
• vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua
• noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä
• noudatettava saamansa opastuksen ja ohjeiden mukaisesti turvallisuus- ja suojeluohjeita (koneet, laitteet, kemikaalien käsittely), jottei työstä aiheudu vaaraa itselle eikä muille työntekijöille 
• noudatettava järjestystä ja siisteyttä
• käytettävä tapaturman tai terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojavälineitä ja -laitteita
• poistettava mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet
• ilmoitettava suojavälineissä, koneissa, laitteissa tai työvälineissä olevista puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle
• käytettävä sellaista vaatetusta, ettei siitä aiheudu tapaturmanvaaraa
• oltava poistamatta tai turmelematta tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitettua laitetta tai ohje- tai varoitusmerkintää
• osallistuttava työterveyshuoltolain perusteella työkyvyn arvioimiseksi tehtäviin terveystarkastuksiin sekä ennen työsuhteen alkamista että työsuhteen aikana
• jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Takaisin