På svenska

Palautetta tästä sivusta

Lisää tietoa

Verkkopalveluja
• Työterveyslaitos - Tapaturmien ehkäisy
• Työturvallisuuskeskus - Työtapaturmat

Työtapaturma, ammattitauti

Säädökset

Työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmä perustuu tapaturmavakuutuslakiin (608/1948) ja ammattitautilakiin (1343/1988). Työnantaja on velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työntekijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutusyhtiöstä, valtion työntekijöille sattuneet tapaturmat korvaa Valtiokonttori. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen antamaan turvaan oikeutettuja ovat pääsääntöisesti kaikki työ- ja virkasuhteessa työtä tekevät henkilöt.

Työtapaturma

Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 4 §:n mukaan tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaamatonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Äkillisyys tarkoittaa tapahtuman yhtäkkisyyttä ja nopeutta ja ennalta arvaamattomuus tarkoittaa, että tapaturma sattuu työntekijän tahtomatta eli se on odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Ulkoisella tekijällä tarkoitetaan vahingoittuneesta riippumatonta seikkaa, joka aiheuttaa vahingon, esimerkiksi kadun liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva esine tai käteen osuva terävä esine.

Tapaturman tulee sattua joko työssä - eli työtä tehdessä - tai työstä johtuvissa olosuhteissa (työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin, työntekijän ollessa työnantajan asioilla). Myös työntekijälle hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä sattunut tapaturma korvataan. Tapaturmana korvataan niin ikään pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutunut vamma tai sairaus.

Työtapaturmana korvataan myös vamma, joka on syntynyt lyhyenä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja jota ei korvata ammattitautina. Tällainen vamma on esimerkiksi työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen.

Ammattitauti

Ammattitautilain (1343/1988) 1 §:n mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä. Ammattitautiasetuksessa on luettelo yleisimmistä ammattitaudeiksi katsottavista sairauksista ja niitä aiheuttavista tekijöistä eli altisteista. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu asetuksessa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.

Työnantajan velvollisuudet työtapaturman satuttua

Ilmoitusvelvollisuus

Työtapaturmasta, jonka seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma on tehtävä viipymättä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, poliisille ja vakuutusyhtiölle. Vaikealaatuinen vamma on sellainen joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja. Tarkempi kuvaus vakavasta työtapaturmasta ja ilmoitusmenettelystä.

Sähkötapaturmasta tehdään ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) sähkötapaturmailmoituslomakkeella.

Tapaturmatutkimus

Työpaikalla tulee tehdä tapaturmasta tutkimus. Sen tekemisestä on ohjeita työturvallisuuskeskuksen verkkopalvelussa Työturvallisuus -Työtapaturmat - Tapaturmien tutkiminen. Vakavimmissa tapauksissa työyhteisölle tulee järjestää jälkipuintia (debriefing). Sillä pyritään lieventämään tilanteen vaikutusta ja auttamaan henkilöstöä toipumaan tilanteesta.

Vakuutustodistus

Työnantajan tulee toimittaa vakuutustodistus hoitolaitokseen mikäli mahdollista jo loukkaantuneen mukana. Vakuutustodistuslomakkeita löytyy vakuutuslaitosten verkkopalveluista.

Tapaturmailmoitus

Tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön tulee tehdä jokaisesta tapaturmasta, josta voidaan olettaa vakuutusyhtiön joutuvan suorittamaan korvausta. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Huolellinen ja täsmällinen ilmoitus takaa mahdollisimman nopean korvauksen maksamisen.

Tapaturmailmoituslomakkeita saa vakuutusyhtiöistä ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton verkkopalvelusta.

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus todettuaan ammattitaudin

Jos lääkäri perustellusti epäilee ammattitautilaissa (1343/1988) tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä tehtävä salassapitosäännösten estämättä asiasta ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoituslomake löytyy mm. Suomi.fi-verkkopalvelusta pdf-tiedostona ja Word-tiedostona.

Loukkaantuneen toimenpiteet (Lähde: TVL)

Jos sinulle sattuu työtapaturma tai epäilet saaneesi ammattitaudin, ilmoita siitä heti työnantajallesi tai lähimmälle esimiehellesi. Häneltä saat vakuutustodistuksen, jolla saat vammaasi tai sairauteesi hoitoa maksutta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Jos vakuutustodistus ei ole mukanasi, joudut itse maksamaan hoidon ja lääkkeet. Tällöin korvataan maksamasi kulut kuitteja vastaan vakuutuslaitoksesta.

Korvauksen haku käynnistyy kun työnantajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturmailmoituksen. Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten. Varmista, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Hoitava lääkäri lähettää tarvittavan lääkärintodistuksen suoraan vakuutuslaitokseen.

MIkäli työnantaja ei tee tapaturmailmoitusta, voit itse saattaa korvausasian vireille. Tee vakuutuslaitokselle kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi henkilötietosi, työnantajan nimi ja osoite sekä missä, milloin ja miten tapaturma sattui. Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutuslaitokseen, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen. Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululla. Jos et saa selville oikean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa tapaturmavakuutuslaitokseen. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii korvausasiankäsittelystä.

Tapaturma- ja ammattitautikorvaukset ja muutoksenhaku (Lähde: TVL)

Tapaturmasta tai ammattitaudista voi seurauksista riippuen saada erilaisia korvauksia:

• tapaturmavakuutus korvaa työtapaturmasta aiheutuneet tarpeelliset sairaanhoito-, lääke- ja matkakulut sekä apuneuvot ilman omavastuuta
• tapaturmavakuutuksen päivärahaa maksetaan ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, korkeintaan yhden vuoden ajan
• jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua tapaturmasta, vahingoittuneelle maksetaan tapaturmaeläkettä
• haittarahaa maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta jää pysyvä yleinen haitta. Haittarahaa maksetaan aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.
• vahingoittuneelle korvataan tarpeen mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvä lääkinnällinen kuntoutus sekä työ- ja ansiokykyyn liittyvä ammatillinen kuntoutus
• perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäisille lapsille sekä opiskeleville alle 25-vuotiaille lapsille.

Vakuutuslaitoksen on annettava korvausasiassa päätös viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa saatuaan asian ratkaisuun tarvittavat selvitykset.

Joka tuntee kärsineensä vääryyttä korvauksissa, on otettava ensin yhteys vakuutuslaitokseen, joka hoitaa korvausasiaa. Jos asia ei vakuutuslaitoksessa selviä, korvauspäätöksestä voi valittaa tapaturmalautakuntaan. Valitusaika on 30 vuorokautta siitä, kun on saatu tieto vakuutuslaitoksen päätöksestä. Valitus tehdään aina kirjallisena ja sen voi laatia vapaamuotoisesti ilman asianajajan apua. Valitusasian käsittely on maksutonta.

Lisää korvauksista, niiden hakemisesta, käsittelystä ja muutoksenhausta Tapaturmavakuutuslaitosten liiton julkaisussa Jos sinulle sattuu työtapaturma (pdf-tiedosto, 230 kt).