Tulosta
Lähetä linkki
Palautetta tästä sivustaTyötohtori
 |
Tohtori Asko Aalto on usean vuoden ajan kirjoittanut työsuojeluhallinnon henkilökuntalehteen artikkeleita työlääketieteestä. |
Niin pieniä ja niin pahoja? (huhtikuu 2012)
Nanomateriaalit ovat ajankohtaisia työhygieenisen tutkimuksen kohteita. Joidenkin mielestä jo pieni koko sinänsä voi tehdä hiukkaset terveydelle vaaralliseksi. Niiden terveydellinen merkitys on kuitenkin edelleen epäselvä, mutta ennaltavarautumisen periaatteen (precautionary principle) hengessä EU:ssakin halutaan varautua niiden käsittelyn ohjeistamiseen.
Vettä jo toisessa polvessa (maaliskuu 2012)
Putkiliikkeen auton kyljen slogan toi mieleen työperäiset polvivaivat. Niihinkin voi liittyä nesteen kertymistä polven rakenteisiin. Tapaturmien lisäksi työperäisiä vaivoja voivat aiheuttaa polven nivelrikko, polven seudun limapussin tulehdukset tai mahdollisesti polven nivelkierukkarepeämät.
Kolmiolääkkeiden käytöstä työssä
Kolmiolääke voi vaikuttaa työntekijän havainnointi- ja työkykyyn – joko kielteisesti tai myönteisesti. Esimerkiksi epilepsiaa sairastavat joutuvat yleensä jatkuvasti syömään varoituskolmiolla varustettuja lääkkeitä. Kolmiolääke voi asianmukaisesti käytettynä parantaa sitä käyttävän henkilön autonajokykyä (Huttunen M, 2008). Vakava masennus tai psykoottiset oireet todennäköisesti heikentävät autonajokykyä enemmän kuin niiden hoitoon käytetyt lääkkeet.
Kemikaalit työpaikan riskiviestinnässä
Riskiviestintä on sanana ilmaantunut kielenkäyttöön työpaikkakemikaaleistakin puhuttaessa, vaikka valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) säätääkin vain työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta.
Virkamiehen työstä (elokuu 2011)
Vuosia sitten päätin kirjoittaa joskus virkamiehen työterveydestä. En ole siihen kuitenkaan pystynyt. Loppujen lopuksi kirjallisuushaullakaan ei kovin paljon tieteellistä tutkimusta löytynyt, poikkeuksena suomalaisten Mika Kivimäen ja Jussi Vahteran useat Whitehall- tutkimukset, joissa aineistona olivat brittivirkamiehet.
Salakavala pellettihäkä (toukokuu 2011)
Taitaa olla pari vuotta siitä, kun työsuojeluosastolta tiedotimme pellettivarastoihin ja pellettikuljetuksiin liittyvästä häkämyrkytysvaarasta. Tällöinhän oli aiempien Rotterdamin ja Helsingborgin pellettikuljetusten laivakuolemien jatkeeksi sattunut Suomessa vuosina 2007 ja 2008 kaksi kuolemaan johtanutta pellettivarastomyrkytystä, joiden aiheuttajaksi osoittautui myös häkäkaasu. Kotimaisista tapauksista teki tutkimukset Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, joka on julkaissut niistä molemmista tutkimusraportin (YTOT 2/08 ja YTOT 3/08).
Mikrobien vaaraluokitusmuutoksista (helmikuu 2011)
Vuoden 2011 alusta tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010). Sillä kumottiin aiempi samanniminen ministeriön päätös (229/1998). Luokituksella on merkitystä työpaikan riskinhallintatoimien valinnassa.
Säädös perustuu EU:n direktiiviin (nykyään 2000/54/EY), johon kuitenkin kansallisesti tehtiin joitain Kansanterveyslaitoksen esittämiä muutoksia ja lisäyksiä säädöstä 1990-luvulla maassamme transponoitaessa. Säädöksen kansalliseksi ajantasaistamiseksi Kansanterveyslaitos teki joku vuosi sitten uuden ehdotuksen nimikkeiden ja niiden luokitusten muutoksista ja lisäyksistä. Näiden ehdotusten pohjalta on nyt säädökseen lisätty 27 nimikettä luokituksineen sekä muutettu 12 nimikettä tai luokitusta. Uudessa luettelossa on lähes 400 mikrobin vaaraluokitus (luokat 2, 3 ja 4), joista enin osa on bakteereille ja viruksille ja neljännes loisille ja sienille.
Esikoista ammattiallergiaa (joulukuu 2010)
Huomaan aiemminkin kirjoittaneeni tällä palstalla koristekasveista ammattitautien aiheuttajana (Ts-nyt 9/2002). Kyllä aika menee - tempus fugit, kuten ehkä latinistimme Veijo sanoisi. Kasvien aiheuttamia ammattitauteja ilmoitetaan entiseen tapaan, viimeisinä julkaistuina tilastovuosina noin kolmekymmentä vuodessa. Näistä kaksi kolmasosaa on ihotauteja ja yksi kolmasosa hengitystieallergioita. Allergisia ihottumia on vuosittain ollut kymmenkunta, nokkosrokkoa viisi, astmaa neljä ja allergista nuhaa kolme tapausta keskimäärin. Yleisimmin niitä on ollut puutarhureilla ja seuraavaksi eniten kukkakauppiailla ja kukansitojilla. Tyypillisiä aiheuttajia ovat olleet tulppaanit ja krysanteemit.
Pinteessä työstä (lokakuu 2010)
Hermopinteen voi aiheuttaa ahtaus hermon kulkureitillä, jolloin kyse on paikallisesta hermovauriosta. Seurauksena voi olla esimerkiksi tuntopuutoksia, liikerajoituksia, lihasheikkoutta tai särkyä. Diagnoosin teossa tärkeänä apuna ovat hermojen johtumisnopeuksien hidastumisen paljastavat sähköiset tutkimukset, ns. ENMG- tutkimukset.
Tanssitautien moninaisuudesta (elokuu 2010)
Lavatanssikauden lähetessä loppuaan voi vaikkapa pohtia kaikkia mahdollisia tanssitauteja. Liikuntamuotona tanssi lienee vanhimpia, jäljet johtavat konkreettisesti kauas kivikaudelle. Eräistä Espanjan luolista on löydetty luolamaalausten rinnalla vähemmän tunnettuja kulttipatsaita, joiden ympärillä lattiapintaan on painunut selvä askelten vana. Tanssin kulttialkuperään viittaavat myös ensimmäiset kirjalliset tiedot (Eija-Leena Wuolio, Liikunnan varhaishistoriaa).
Tulivuorenpurkaukset työterveyskysymyksenä (kesäkuu 2010)
Otsikon aihe saattaa kuulostaa kaukaa haetulta. Onhan ajankohtainen Islannin purkaus kaukana maastamme eikä sen purkamista pölyistä tai kaasuista ole maaperällämme havaintoja.
Historiassa on kuitenkin dokumentoitu laajalti vaikuttanut Islannin Laki- tulivuoren vuoden 1783 purkaus, joka saastutti ilmaa usean kuukauden ajan Englannissa, Skandinaviassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa Saksassa ja Italiassa varjostaen kuuta ja aurinkoa ja aiheutti terveyshaittoina silmätulehduksia, astmaa, hengitystieärsytystä, keuhkoputkitulehdusta, kurkkukipua, keuhkon laajenemaa ja päänsärkyä. Näin ollen voi olla ymmärrettävää, että viranomaisverkostossa olemme pohjoismaisten työsuojelulääkärien kesken olleet kiinnostuneita, mitä työperäisiä terveysvaikutuksia purkauksista voisi olla.
Pandemian työsuojelu – näin se meni (maaliskuu 2010)
H1N1 – viruksen aiheuttaman pandemian nyt laannuttua - ainakin tilapäisesti - on paikallaan pikku välitilinpäätös. Ministeriössä käydään läpi tapahtumien kulkua, tehtyjä toimenpiteitä, opetuksia.
Aatoksia akronyymeistä (joulukuu 2009)
Äskeisessä eurooppalaisen työsuojeluviraston asiantuntijaryhmän kokouksessa belgialainen jäsen käytti puheenvuoron, jossa väitti kuuluvansa akronyymejä vastustavaan yhdistykseen, ja halusi virastonkin kiinnittävän asiaan huomiota julkaisuissaan. Hänelle ei ollut selvää, mitä CMR- aineilla tarkoitetaan.
Akronyymit eivät ole kemikaaleja, joista yleensä tälle palstalle olen kirjoittanut, vaan määritelmän mukaan lyhenteitä ja kirjainsanoja, jotka muodostuvat useiden sanojen alkukirjaimista, kuten Abloy, Valmet tai Etyk.
Taustoja uusiin HTP-arvoihin (marraskuu 2009)
Elokuun alusta 2009 on voimassa ollut uusi luettelo HTP-arvoista. Muutettujen ja uusien työilma-arvojen lisäksi luetteloon sisältyy uusia biologisten näytteiden viiteraja-arvoja. Uutuutena kirjasessa on poikkeavien työaikojen huomioon ottaminen työilman vertailuarvoissa.
Vaarallisia välituotteita (marraskuu 2008)
Valmistettaessa monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä kemiallista synteesiä käyttäen syntyy usein lukuisia, reaktiivisia kemiallisia ryhmiä sisältäviä välituotteita. Tyypillisiä lopputuotteita ovat lääkeaineet, torjunta-aineet ja väriaineet.
Uusia laboratoriotyön vaaroja (lokakuu 2008)
Laboratorioita on tunnetusti monenlaisia, ja niiden työperäisten vaarojen kirjo luonnollisesti on niissä tehtävästä työstä riippuvaisia.
Omia varhaiskokemuksiani laboratoriotyöstä sain keskikouluikäisenä omasta ’kellarilaboratoriostani’ ja lukiolaisena mm. terästehtaan metallurgian laboratorion kesätöistäni. Molemmissa törmäsin riskitekijöistä mm. asbestiin.
Ahtain palkein (toukokuu 2008)
Keuhkoahtaumatauti on maailmanlaajuisesti neljänneksi tärkein kuolinsyy. Ruotsissa se on sydänverisuonisairauksien ja syövän jälkeen yleisin miesten kuolinsyy.
Se on hitaasti etenevä ja pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma, jonka oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä kolmesta sairauden osatekijästä, krooninen keuhkoputkitulehdus, keuhkolaajentuma tai pienten ilmateiden ahtauma, on eniten heikentynyt. Esimerkiksi astmasta se eroaa siinä, että hengitysteiden ahtauma on yleensä palautumaton, vain vähän astmalääkkeillä korjaantuva olotila.
Hormonit työssään (maaliskuu 2008)
Joku aika sitten kerrottiin lastentautien ammattilehdessä kuudentoista kuukauden ikäisestä pojasta, jolle oli ilmaantunut ennenaikaisesti häpykarvoitus ja pippelikin oli kasvanut. Syyksi selvisi tarkoitukseton altistuminen miespuoliselle sukupuolihormonille, kun lapsi nukkui samassa vuoteessa vanhempiensa kanssa, ja isä oli käyttänyt testosteronihormonigeeliä olkapäihinsä, rintakehään ja selkään masennuksen tuoman alentuneen sukupuolivietin korjaamiseksi (Clinical Pediatrics, 2007).
Varastopunkeistakin työsulku? (tammikuu 2008)
Sulku on vanhassa lääketieteellisessä sanastossamme merkinnyt astmaa eli sitä tilaa, jossa keuhkoputket supistuvat aiheuttaen uloshengityksen vaikeutumista. Nuhaa taas on nimitetty nenäntukoksi tai sierainten tukkeemukseksi. Molempia voi aiheutua myös työympäristöstä, siis työsulkuakin. Ammattitautitilastoissa vuonna 2005 yleisimmät astman aiheuttajat olivat homesienet, jauhot ja eläinten epiteeli, mutta myös kosmeettiset aineet ja punkit. Allergisen nuhan aiheuttajista punkit olivat kolmanneksi yleisimpiä jauhopölyn ja eläinepiteelin jälkeen.
