Aatoksia akronyymeistä (joulukuu 2009)

Äskeisessä eurooppalaisen työsuojeluviraston asiantuntijaryhmän kokouksessa belgialainen jäsen käytti puheenvuoron, jossa väitti kuuluvansa akronyymejä vastustavaan yhdistykseen, ja halusi virastonkin kiinnittävän asiaan huomiota julkaisuissaan. Hänelle ei ollut selvää, mitä CMR- aineilla tarkoitetaan.

Akronyymit eivät ole kemikaaleja, joista yleensä tälle palstalle olen kirjoittanut, vaan määritelmän mukaan lyhenteitä ja kirjainsanoja, jotka muodostuvat useiden sanojen alkukirjaimista, kuten Abloy, Valmet tai Etyk.

Työsuojeluhallinnossa ensimmäisessä viransijaisuudessani kesällä 1979 toimiessani törmäsin aluksi akronyymiin TVATM, terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmään. Työhöni kuului järjestelmän edellyttämien käyttöturvallisuustiedotteiden (ktt) käsittely Työsuojeluhallituksen (TSH) työhygienian toimistossa (THT).

Nykyään eurooppalaislähtöisen  TVATM - järjestelmän tilalle on tullut maailmanlaajuinen luokittelu- ja merkintäjärjestelmä (GHS), englannin kieli, asetukset  REACH ja CLP. Viime mainittu asetus, joka korvaa historiallista vaarallisten aineiden luetteloa ja sen edeltäjää myrkkyluetteloa,  luettelee kemikaalit suomenkielisessäkin versiossa englanninkielisinä.  Luulisi tämän vaikeuttavan säädöksen arkikäyttöä työsuojelussa? Sama eurooppalainen vaikutus on jo aiemmin näkynyt kosmetiikkatuotteiden pakkaustiedoissa. Katsokaapa vaikka kylpyhuoneenne kosmetiikan pakkausselosteita, ja toteatte aineosat kirjoitetuiksi  vain englanninkielellä -  EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaisesti.

Nykyään puuhastelen enemmän haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien (HTP) asioiden kanssa kemian työsuojeluneuvottelukunnan ( KETSU)  näitä arvoja käsittelevässä jaoksessa. Nämä työilma-arvothan tulivat entisten enimmäispitoisuusarvojen (EPA)  tilalle 1980-luvun alussa.  Joidenkin mielestä akronyymiä tulisi taas muuttaa, koska nykyään HTP merkitsee myös henkilöstötilinpäätöstä. EPA- ja HTP- arvot ovat alun perin perustuneet amerikkalaisen hygieenikkojärjestön (ACGIH)  asettamiin raja-arvoihin. Nykyään EU:n tieteellinen raja-arvokomitea ( SCOEL) valmistelee ehdotuksia yhteiseurooppalaisiksi työilmaraja-arvoiksi (IOELV). Muita EU:n järjestelmien kautta tulevia työilma-raja-arvoja ovat REACH: iin liittyvät DNEL- ja DMEL- arvot, jotka ovat kemikaalien valmistajien arvioita haitattomista kemikaalipitoisuuksista.

HTP- arvot ilmoitetaan usein yksikkönä ppm. Joskus olen luennolla joutunut selittämään, että se ei ole todellakaan paikallispuhelumaksun lyhenne vaan ilmoittaa miljoonasosan pitoisuuden eli parts per million työilmassa. Luettelossa esiintyvät gravimetriset raja-arvot, esim. milligrammaa ainetta  kuutiometrissä ilmaa, mg/m3, ovat helpommin ymmärrettävissä.

Työsuojelupiirien saamissa ammattitauti-ilmoituksissa, jotka toimitetaan myös Työterveyslaitokselle vuositilaston TPSR: n valmistelemiseksi,  saattaa diagnooseissakin olla akronyymejä. RKO ei tosiaan ole meidän toimintakentässämme Radion Kamariorkesteri, vaan rannekanavaoireyhtymä. Kyseessä on ranteen alueella esiintyvä radiushermon pinnetila, ei siis TULE- sairaus, jonka oireita ovat pistelyt, puutumiset ja kipuilut öisin kolmessa keskimmäisessä sormessa.

Ammattitautilain mukaan työperäinen rannekanavaoireyhtymä korvataan ammattitautina, jos se on aiheutunut  työssä, joka on sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä. Rannekanavaoireyhtymä on uusia 2000- luvun alkupuolen ammattitautinimikkeitä. Niin työsuojelupiirien saamissa ammattitauti-ilmoituksissa kuin vakuutusyhtiöille tehdyissä ammattitautilausunnoissa on viime aikoina havaittavissa miespuolisten työntekijöiden osuuden kasvu tätä ammattitautia sairastaessa. Perinteisesti on ajateltu, että naisilla on erinäisistä hormonaalisista ym. syistä suurempi riski kärsiä rannekanavan ahtaumasta, mutta työperäisissä tapauksissa selvä käänne miesvoittoisuuteen on tapahtunut vuoden 2007 ammattitautitilastoissa. Muutoksen syystä on esitetty joitain teorioita, joita en tässä yhteydessä lähde käsittelemään.

COPD on keuhkoahtaumatauti, jota pidetään työperäisenä tautina astmaa merkittävämpänä, ja RADS astmaa muistuttava tautitila, jonka saattaa hankkia vaikka vuotavasta tankkiautosta vuotoa tukittaessa happohöyryjä hengitellessä. ODTS on orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä, jota ilmoitetaan ammattitautina esimerkiksi maataloudessa tai kosteusvauriorakennuksissa työskennelleiltä.

Ammattitauti-ilmoituksissa on myös kemiallinen aiheuttaja usein ilmoitettu akronyyminä, kuten eräät akrylaatit (EGDMA, HEMA, HPDA jne.), kumikemikaaleista tiuramit (TMTM; TMTD, TETD, PTD jne.) tai isosyanaatit (HDI, MDI, TDI jne.). Syynä lienee pitkien kemiallisten nimien käytön hankaluus. Ja onhan meidän HTP- luetteloommekin päässyt muutamia kemikaaleja akronyyminimillään (moottoripolttoaineiden lisäaine MTBE, pulverimaalien TGIC sekä aiemmin merkitykselliset DDT ja PCB).

Alussa mainitut CMR- aineet ovat syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia ja lisääntymisterveydelle vaarallisia kemikaaleja. Syöpävaaralliset kemikaalit työnantaja ilmoittaa vuosittain ASA- rekisteriin. Yksittäisten kemikaalien syöpävaarallisuutta arvioi EU:n lisäksi mm. Maailman terveysjärjestön, (WHO) alainen syöväntutkimuslaitos, IARC, Ranskan Lyonissa. WHO: ta läheisempi YK:n alajärjestö työsuojeluhallinnolle on ILO, jonka monet yleissopimukset ovat vaikuttaneet kansalliseen työturvallisuus- ja –terveyslainsäädäntöön myös meidän maassamme.

Akronyymeillä on varmaan paikkansa, mutta ymmärtääkseni julkaisuissa hyvä tapa edellyttää, että akronyymit ensimmäistä kertaa esiintyessään avataan luettavaksi myös koko nimellään ainakin asiaa vähemmän tuntevien lukijoiden ymmärtämisen helpottamiseksi.