Valtion aluehallinto on uudistunut 1.1.2010. Työsuojelupiirien tehtävät ovat siirtyneet aluehallintovirastoihin.
Lue lisää: http://www.avi.fi/fi/tyosuojelu/Sivut/default.aspx

Aluehallintovirasto
Työsuojelun vastuualueet

Ulkomaalaisten työnteko Suomessa

Ulkomaalaisten työnteko Suomessa | Työnantajan velvollisuudet | Työskentelyolosuhteet | Valvonta | Lähetetyt työntekijät

Ulkomaalaisten työnteko Suomessa

Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä. Kaikkia Suomessa työtätekeviä koskevat samat työehdot.

    Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan:
  • Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman erityistä työlupaa. ETA-maihin kuuluvat EU-maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
  • Muiden maiden eli ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Lisää tietoa oleskeluluvan hakemisesta työ- ja elinkeinotoimiston verkkopalvelussa.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai ettei tämä sellaista tarvitse.

Työnantajan työpaikalla säilytettävistä tiedoista tulee käydä ilmi ulkomaalaisen työntekijän henkilötiedot sekä se, perustuuko työntekijän työnteko-oikeus EU - tai ETA-maan kansalaisuuteen, voimassaolevaan työntekijän oleskelulupaan vai muuhun ulkomaalaislaissa säädettyyn työnteko-oikeuden perustavaan seikkaan.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa.

Tiedot voi kirjata esim. ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeuden peruste-lomakkeeseen (doc-tiedosto 43 kt).

Työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisen palvelussuhteen päättymisestä neljä vuotta. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen, voidaan tuomita rangaistukseen.

Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen taikka pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevan ulkomaalaisen, tulee viivytyksettä toimittaa työvoimatoimistolle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista mm. pääasialliset työtehtävät, työn kesto ja luonne, palkka, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika. Ehdot on lueteltu työ- ja elinkeinotoimistojen  oleskelulupahakemuksen liitelomakkeessa. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tämän velvollisuuden laiminlyöminen on rangaistava teko.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana työnantajan yllä mainittuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään lukuun ottamatta tietojen säilyttämisvelvollisuutta.

Työskentelyolosuhteet

Työpaikkojen, joilla työskentelee ulkomaalaisia on työolosuhteiltaan täytettävä Suomen työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset. Työsuojelutarkastuksilla työpaikoilla, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä.

Valvonta

Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja valvotaan samalla tavalla kuin suomalaistenkin. Työsuojeluviranomaiset valvovat työturvallisuusmääräysten noudattamisen lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta ja heidän työsuhteidensa  vähimmäisehtojen toteutumista. Mikäli työsuhdevalvonnassa havaitaan, että ulkomaisen työntekijän työsuhteen ehdot eivät käytännössä vastaa sitä, mitä työvoimaviranomaiselle on esitetty ko. työntekijän työsuhteen keskeisinä ehtoina, työsuojeluviranomainen ilmoittaa asiasta työ- ja elinkeinotoimistolle sen toimenpiteitä varten. Asiasta tehdään tarvittaessa ilmoitus myös poliisille.

Lähetetyt työntekijät

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja.

    Työntekijöiden lähettämisessä tulevat kyseeseen tilanteet, joissa
  • työntekijä lähetetään lähettävän yrityksen eli työntekijän työnantajayrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla
  • työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen
  • työvoiman vuokrausta tai välitystä harjoittava yritys lähettää työntekijän työhön toisen yrityksen käyttöön.

Suomalaisen työn teettäjän on huolehdittava, että työntekijöitä lähettävä yritys asettaa Suomeen edustajan. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi alihankintasopimuksissa. Ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva edustaja voi hoitaa mm. yritykselle kuuluvia viranomaisasioita. Edustajalla ei ole työn teettämisessä työnantajavastuuta.

Työntekijöitä lähettävän yrityksen on asetettava edustaja, kun työntekijän työskentely Suomessa alkaa. Edustajan valtuutuksen on kestettävä vähintään 12 kuukautta Suomessa työskentelyn päättymisen jälkeen. Edustajaa ei tarvitse asettaa, jos työntekijän työskentely kestää enintään 14 päivää. Edustajalla tulee olla työnantajan ja työntekijän henkilötiedot, selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeudesta ja työehdoista. Työehdoista tarvitaan tietoja mm. työsopimuksen kestosta, työntekopaikasta, tehtävistä, sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkan määräytymisperusteista ja työajasta. Tiedot on säilytettävä kaksi vuotta. Lisäksi työnantajan edustajalla tai itse työnantajalla pitää olla hallussaan työaikakirjanpito Suomessa työskentelyn ajalta. Myös tiedot maksetuista palkoista on säilytettävä, jos työskentely Suomessa kestää yli 8 päivää.

Lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista säädetään laissa lähetetyistä työntekijöistä. Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työnantaja muusta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Suomeen lähetetyn työntekijän työsopimukseen on sovellettava tiettyjä Suomen lain säännöksiä ja määräyksiä siltä osin kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin työntekijään muutoin sovellettavaksi tulevat säännökset.

Lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa säädetään vähimmäispalkasta. Lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkana pidetään työsopimuslaissa tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen perusteella määräytyvää vastiketta. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexin verkkopalvelusta.

Lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia valvovat työsuojeluviranomaiset lukuun ottamatta tasa-arvolain säännöksiä, joita valvoo tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Työsuojeluviranomaiset neuvovat työnantajia ja työntekijöitä työsuhdeasioita ja työehtosopimuksia koskevissa kysymyksissä.

 


Tuotanto: Wysiwyg Oy