Ulkomaalaisten työnteko Suomessa

Ulkomaalaisten työnteko Suomessa

Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä. Kaikkia Suomessa työtätekeviä koskevat samat työehdot.

    Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan:
  • Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman erityistä työlupaa. ETA-maihin kuuluvat EU-maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
  • Muiden maiden eli ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Lisää tietoa oleskeluluvan hakemisesta Maahanmuuttoviraston verkkopalvelussa.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on varmistettava, että sen palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai ettei tämä sellaista tarvitse.

Työnantajan työpaikalla säilytettävistä tiedoista tulee käydä ilmi ulkomaalaisen työntekijän henkilötiedot sekä se, perustuuko työntekijän työnteko-oikeus EU - tai ETA-maan kansalaisuuteen, voimassaolevaan työntekijän oleskelulupaan vai muuhun ulkomaalaislaissa säädettyyn työnteko-oikeuden perustavaan seikkaan.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa.

Tiedot voi kirjata esim. ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeuden peruste -lomakkeeseen (doc-tiedosto 43 kt).

Työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisen palvelussuhteen päättymisestä neljä vuotta. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen, voidaan tuomita rangaistukseen.

Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen, tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (mm. pääasialliset työtehtävät, työn kesto ja luonne, palkka, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika). Ehdot on lueteltu oleskelulupahakemuksen liitelomakkeessa. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tämän velvollisuuden laiminlyöminen on rangaistava teko.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana työnantajan yllä mainittuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään lukuun ottamatta tietojen säilyttämisvelvollisuutta.

Työskentelyolosuhteet

Työpaikkojen, joilla työskentelee ulkomaalaisia on työolosuhteiltaan täytettävä Suomen työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset. Työsuojelutarkastuksilla työpaikoilla, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä.

Valvonta

Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja valvotaan samalla tavalla kuin suomalaistenkin. Työsuojeluviranomaiset valvovat työturvallisuusmääräysten noudattamisen lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta ja heidän työsuhteidensa  vähimmäisehtojen toteutumista. Mikäli työsuhdevalvonnassa havaitaan, että ulkomaisen työntekijän työsuhteen ehdot eivät käytännössä vastaa sitä, mitä työvoimaviranomaiselle on esitetty ko. työntekijän työsuhteen keskeisinä ehtoina, työsuojeluviranomainen ilmoittaa asiasta työ- ja elinkeinotoimistolle sen toimenpiteitä varten. Asiasta tehdään tarvittaessa ilmoitus myös poliisille.

Lähetetyt työntekijät

Säädökset

Lähetetyistä työntekijöistä säädetään laissa lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työnantaja muusta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja, kun

- työntekijä lähetetään yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla,

- työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen, tai

- työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön, ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys (vuokrattu lähetetty työntekijä).

Lakia ei sovelleta kauppamerenkulkua harjoittavien yritysten aluksilla työskentelevään henkilökuntaan. Julkisen keskushallintoviranomaisen hankintasopimuksen perusteella tehtävään työhön sovelletaan ainoastaan lain 9 §:n säännöksiä toimivaltaisesta tuomioistuimesta.

Suomalaisen työn teettäjän on huolehdittava, että työntekijöitä lähettävä yritys asettaa Suomeen edustajan. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi alihankintasopimuksissa. Ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva edustaja voi hoitaa mm. yritykselle kuuluvia viranomaisasioita. Edustajalla ei ole työn teettämisessä työnantajavastuuta.

Työntekijöitä lähettävän yrityksen on asetettava edustaja, kun työntekijän työskentely Suomessa alkaa. Edustajan valtuutuksen on kestettävä vähintään 12 kuukautta Suomessa työskentelyn päättymisen jälkeen. Edustajaa ei tarvitse asettaa, jos työntekijän työskentely kestää enintään 14 päivää. Edustajalla tulee olla työnantajan ja työntekijän henkilötiedot, selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeudesta ja työehdoista. Työehdoista tarvitaan tietoja mm. työsopimuksen kestosta, työntekopaikasta, tehtävistä, sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkan määräytymisperusteista ja työajasta. Tiedot on säilytettävä kaksi vuotta. Lisäksi työnantajan edustajalla tai itse työnantajalla pitää olla hallussaan työaikakirjanpito Suomessa työskentelyn ajalta. Myös tiedot maksetuista palkoista on säilytettävä, jos työskentely Suomessa kestää yli 8 päivää.

Sovellettavat työehtoja ja -oloja koskevat säännökset ja määräykset

Jos lähetetyn työntekijän työsopimukseen tulee sovellettavaksi vieraan valtion laki, seuraavia Suomen lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin siltä osin kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin muuten sovellettavaksi tulevan lain säännökset:

1) työaikaan perustuvien korvausten ja korotetun palkan osalta työaikalain (605/ 1996) 22–25 §, 33 §:n 2 ja 3 momentti sekä leipomotyölain (302/1961) 5 §,

2) työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta työaikalain 6–14, 16–21 ja 26–32 § sekä 33 §:n 1 momentti,

3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen osalta vuosilomalain (162/2005) 5―19 §,

4) palkan määräytymisen ja asuntoedun osalta työsopimuslain 2 luvun 11 ja 12 § ja 13 luvun 5 §, sekä

5) perhevapaisiin liittyvän sääntelyn osalta työsopimuslain 4 luvun 2, 8 ja 9 §.

Lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovelletaan lisäksi työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa sekä työturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Lähetetylle työntekijälle tulee maksaa vähimmäispalkka, jona pidetään työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen perusteella määräytyvää vastiketta. Jos tämä työehtosopimus ei tule sovellettavaksi työsuhteessa, työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työnantajan ja työntekijän sopima työstä maksettava vastike alittaa sen olennaisesti.

Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexin verkkopalvelusta.

Lähetetyn työntekijän työhön sovelletaan myös työsopimuslain 1 luvun 9 §:ää, 2 luvun 2 §:ää ja 13 luvun 1 ja 2 §:ää sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 6, 7, 8, 8 a, 8 d, 9 ja 9 a §:ää, työturvallisuuslakia (738/2002), työterveyshuoltolakia (1383/2001) sekä nuorista työntekijöistä annettua lakia (998/1993).

Sen, joka oikeudenkäynnissä vetoaa siihen, että lähetetyn työntekijän työsopimukseen on sovellettava vieraan valtion lakia, tulee esittää näyttöä sovellettavan lain sisällöstä.

Vuokrattuja lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännökset

Vuokratun lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka määräytyy työsopimuslain 2 luvun 9 §:n mukaan. Jos mainitussa pykälässä tarkoitettua työehtosopimusta taikka muuta sopimusta tai käytäntöä ei ole, lähetetylle työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työnantajan ja työntekijän sopima työstä maksettava vastike alittaa sen olennaisesti.

Vuokratun lähetetyn työntekijän työsuhteessa sovelletaan työsopimuslain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen määräyksiä taikka mainitussa pykälässä tarkoitettua muuta sopimusta tai käytäntöä vuosilomasta, työajasta ja työturvallisuudesta.

Käyttäjäyrityksen on toimitettava lähetetyn työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

Valvonta

Lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia valvovat työsuojeluviranomaiset lukuun ottamatta tasa-arvolain säännцksiä, joita valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Työsuojeluviranomaiset neuvovat työnantajia ja työntekijöitä työsuhdeasioita ja työehtosopimuksia koskevissa kysymyksissä.


Viimeksi päivitetty: 10.03.2014
Tuotanto: Wysiwyg Oy