Ulkomaalaisten työnteko Suomessa


Ulkomaalaisten työntekoon liittyvästä valvonnasta

Mitä valvotaan?

Työsuojeluhallinnon ulkomaalaisvalvonta keskittyy etenkin Suomessa olevien ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden ja työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan. Tietämättömyyden tai heikon kielitaidon vuoksi ulkomaalaisen työntekijän mahdollisuudet hankkia tietoa Suomen työlainsäädännöstä tai toimintatavoista voivat olla rajalliset. Työsuojeluviranomainen ei hoida ulkomaisen työntekijän edunvalvontaa sen paremmin kuin suomalaisenkaan, mutta valvontatoimenpiteiden laatuun ja määrään vaikuttaa mahdollisen työsyrjintäepäilyn arviointi ja ulkomaisen työntekijän heikommat edellytykset hoitaa asiansa itse. Tällöin korostuu erityisesti hallinnon palveluperiaatteen ja neuvontavelvollisuuden merkitys.

Kaikille työsuojelun vastuualueille on sijoitettu ulkomaalaistarkastajat, jotka tekevät ulkomaalaisvalvontaa. Lisäksi vastuualueilla ulkomaista työvoimaa valvovat eri toimialatiimien tarkastajat.


Ketä ja miksi valvotaan?

Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työnantajan toimintaa. Valvonnan tarkoituksena on turvata työehtojen ja muun kohtelun suhteen yhdet, kaikille samanlaiset työmarkkinat. Kaikkia Suomessa työtä tekeviä koskevat samat työehdot.

Valvontaa suunnataan ulkomaalaisia työntekijöitä käyttäviin työnantajiin ja toimeksiantajiin sekä työn teettäjiin. Tarkastuksella arvioidaan ensisijaisesti sitä, miten työnantaja on täyttänyt ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät lakisääteiset velvollisuutensa.

Ulkomaalaisella työntekijällä tarkoitetaan ulkomaalaislaissa henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen.

Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeus Suomessa ja säilytysvelvollisuus

Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa perustuu EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, työntekijän voimassaolevaan oleskelulupaan tai siihen, ettei työntekijän oleskelulupaa tarvita. Ulkomaalaislaissa on säädetty tilanteista, jolloin ulkomaalaisen henkilön työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa joko rajoitetusti tai rajoittamattomasti. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä.


Työnteko-oikeuteen liittyvät työnantajan velvollisuudet (Ulkomaalaislaki 86 a §)

Työnantajan on varmistettava, että sen palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai ettei tämä sellaista tarvitse.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisen palvelussuhteen päättymisestä neljä vuotta.

Ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeuden perustelomake (doc-tiedosto)

Työnantajan työpaikalla säilytettävistä tiedoista tulee käydä ilmi ulkomaalaisen työntekijän henkilötiedot sekä se, perustuuko työntekijän työnteko-oikeus EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, voimassaolevaan työntekijän oleskelulupaan vai muuhun ulkomaalaislaissa säädettyyn työnteko-oikeuden perustavaan seikkaan.

Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen, tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (mm. pääasialliset työtehtävät, työn kesto ja luonne, palkka, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika). Ehdot on lueteltu oleskelulupahakemuksen liitelomakkeessa. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tämän velvollisuuden laiminlyöminen on myös ulkomaalaislain mukaan rangaistava teko.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana työnantajan yllä mainittuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään lukuun ottamatta tietojen säilyttämisvelvollisuutta. Asiasta tarkemmin kohdassa ”Toimeksiantajan velvollisuudet”.

Työnteko-oikeuteen liittyviä työnantajan velvollisuuksia laiminlyövä työnantaja voidaan tuomita rangaistukseen työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta tai luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä. Niistä tarkemmin kohdassa ”Työsuojeluviranomaisen valvontaan liittyviä keskeisiä rikosnimikkeitä”.

Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta

Työajan käsite

Työaikakirjanpidon sisältö

Työaikakirjanpidon laiminlyönti

Työajan tasoittumisjärjestelmä

Työajan tasoittumisjärjestelmä on laadittava, jos yrityksessä käytetään lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia keskimääräisiä säännöllisiä viikkotyöaikoja tai jaksotyöaikaa. Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi vähintään tasoittumisjakson kunkin viikon säännöllinen työaika.

Tasoittumisjärjestelmä on laadittava ennakolta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimäärään.

(Työaikalaki (605/1996) 34 §)

Työvuoroluettelo

Työnantaja on velvollinen laatimaan ennakolta työvuoroluettelon, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat.

Työvuoroluettelo on yleensä laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä ja saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

(Työaikalaki (605/1996) 35 §)

Palkkalaskelmat


Yleissitovan työehtosopimuksen noudattaminen (palkkamääräykset)

Vähimmäispalkka

Lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka

Lähetetylle työntekijälle tulee maksaa vähimmäispalkka, jona pidetään työsopimuslain tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen ja lähetettyjen vuokratyöntekijöiden osalta määräytyvää palkkaa. Jos edellä mainitun mukaisesti määräytyvä työehtosopimus ei tule työsuhteessa sovellettavaksi taikka muuta sopimusta tai käytäntöä ei ole, lähetetylle työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työnantajan ja työntekijän sopima työstä maksettava vastike alittaa sen olennaisesti. Toimeksiantajalla ei ole työnantajan vastuuta työntekijöitä kohtaan palkkaehdoista.

(Työsopimuslaki (55/2001) 2 luku 7, 9 ja 10 §)

Vuosilomakirjanpito

Lähetetyt työntekijät ja edustajan asettaminen

Mitä lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan?

Lähetetyistä työntekijöistä säädetään laissa lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Lain soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko työnantaja muusta EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja, kun:

  • työntekijä lähetetään yrityksen johdolla ja lukuun tehtävään työhön työnantajan ja Suomessa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla,
  • työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen
  • työntekijä lähetetään työhön toisen yrityksen käyttöön, ja työnantaja on tilapäistä työvoimaa välittävä tai työvoiman vuokrausta harjoittava yritys (vuokrattu lähetetty työntekijä).

Lakia lähetetyistä työntekijöistä ei sovelleta kauppamerenkulkua harjoittavien yritysten aluksilla työskentelevään henkilökuntaan.


Lähetettyjen työtekijöiden Suomessa työskentelyyn sovellettavien työehtoja ja -oloja koskevista säännöksistä ja määräyksistä

Lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettava laki määräytyy sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen (SopS 30/1999) mukaan.

Jos lähetetyn työntekijän työsopimukseen tulee sovellettavaksi vieraan valtion laki, lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaan tiettyjä Suomen lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin siltä osin kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin muuten sovellettavaksi tulevan lain säännökset. Nämä säännökset käyvät ilmi lähetyistä työntekijöistä annetun lain 2 §:stä. Sen, joka oikeudenkäynnissä vetoaa siihen, että lähetetyn työntekijän työsopimukseen on sovellettava vieraan valtion lakia, tulee esittää näyttöä sovellettavan lain sisällöstä.

Lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovelletaan lisäksi työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä:ssä tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa sekä työturvallisuutta koskevia määräyksiä.


Lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka

Lähetetylle työntekijälle tulee maksaa vähimmäispalkka, jona pidetään yleissitovan työehtosopimuksen perusteella määräytyvää vastiketta. Työehtosopimusten yleissitovuudesta löytyy lisää tietoa työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä.

Jos tämä työehtosopimus ei tule sovellettavaksi työsuhteessa, työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työnantajan ja työntekijän sopima työstä maksettava vastike alittaa sen olennaisesti.

Lähetetyn työntekijän työhön sovelletaan myös lähetyistä työntekijöistä annetun lain 2 §:n 5 momentin perusteella eräitä muissa laeissa mainittuja velvollisuuksia.


Lähetettyjen työntekijöiden edustajan asettamisesta huolehtiminen

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:n mukaan Suomeen työvoimaa lähettävällä ulkomaisella yrityksellä tulee olla Suomessa edustaja, ellei yrityksellä itsellään ole liikepaikkaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva edustaja voi hoitaa mm. yritykselle kuuluvia viranomaisasioita. Edustajalla ei ole työn teettämisessä työnantajavastuuta.

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaan työn teettäjän on huolehdittava, että työntekijöitä lähettävä yritys asettaa Suomeen edustajan. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi alihankintasopimuksissa. Edustajalla tulee olla kelpoisuus toimia lähettävän yrityksen puolesta tuomioistuimessa sekä vastaanottaa tämän puolesta haasteita ja muita viranomaisasiakirjoja. Edellä mainittuun liittyen edustajan osoitteen on oltava Suomessa, mutta kotipaikkavaatimusta ei ole asetettu. Edustaja on asetettava viimeistään lähetetyn työntekijän työskentelyn alkaessa, mikäli lähetettynä olo kestää yli 14 vuorokautta (yksi tai useampi peräkkäinen jakso). Edustajan valtuutuksen tulee kestää vähintään 12 kuukautta siitä, kun lähetetyn työntekijän työskentely Suomessa on päättynyt.

Edustajalla tulee olla lähetetyn työntekijän Suomessa työskentelyn alkaessa hallussaan työnantajan ja työntekijän henkilötiedot sekä selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeudesta ja työehdoista. Työehdoista tarvitaan tietoja mm. työsopimuksen kestosta, työntekopaikasta, tehtävistä, sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkan määräytymisperusteista ja työajasta. Tiedot on säilytettävä kaksi vuotta. Lisäksi työnantajan edustajalla tai itse työnantajalla pitää olla hallussaan työaikakirjanpito Suomessa työskentelyn ajalta. Myös tiedot maksetuista palkoista on säilytettävä, jos työskentely Suomessa kestää yli 8 päivää.

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain velvollisuuksia laiminlyövä työn teettäjä tai edustaja syyllistyy lähetyistä työntekijöistä annetun lain rikkomiseen.

Toimeksiantajan velvollisuudet (Ulkomaalaislaki 86 b §)

Ulkomaalaislain 86 b §:n perusteella ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana, työnantajan 72 §:ssä ja 86 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia sovelletaan Suomessa toimivaan pääurakoitsijaan tai pääteettäjään.

Edellä mainitun perusteella pääurakoitsija/pääteettäjä on velvollinen varmistautumaan siitä, että ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevilla ulkomaalaisilla työntekijöillä on työnteko-oikeus Suomessa. Käytännössä toimeksiantajan on pystyttävä osoittamaan ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteet työsuojelutarkastajalle, jos ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät edelleen Suomessa.  Toimeksiantajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta työnteko-oikeuden perustetta koskevien tietojen säilytykseen.

Lisäksi pääurakoitsijan/pääteettäjän tulee huolehtia sille ulkomaalaislain 72 §:stä ja 86 a §:n 1 ja 2 momenteista sille tulevista velvoitteista. 

Pääurakoitsija/pääteettäjä on myös lähetyistä työntekijöistä annetussa laissa tarkoitettu työn teettäjä, mikäli se tekee aliurakointia tai työvoiman vuokrausta koskevan sopimuksen ulkomaisen yrityksen kanssa. Tässä tapauksessa pääurakoitsija/pääteettäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että työntekijöistä lähettävä yritys asettaa edustaja Suomeen (katso tarkemmin alakohta ”Lähetetyt työntekijät ja edustajan asettaminen”).

Pääurakoitsijan/pääteettäjän tulee myös noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (katso tarkemmin kohdasta ”Tilaajavastuulaki ja sen valvonta”).

Työsuojeluviranomaisen valvontaan liittyviä keskeisiä rikosnimikkeitä

Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos sillä on todennäköisiä perusteita epäillä, että on syyllistytty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädettyyn tekoon.

Ulkomaisen työvoiman valvonnassa arvioidaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoja mahdollisen syrjinnän tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän näkökulmasta. Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden valvonnassa kohdataan tilanteita, joissa työnantaja on saattanut syyllistyä luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöön tai työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen.


Työsyrjintä/kiskonnantapainen työsyrjintä (Rikoslain 47 luvun 3 § ja 3 a §)

Työsyrjinnän tunnusmerkkeihin kuuluu, että työnantaja asettaa työntekijän epäsuotuisampaan asemaan esimerkiksi kielen, kansalaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän takia. Epäsuotuisa asema tarkoittaa, että työnantaja tai tämän edustaja on teoillaan tai laiminlyönneillään aiheuttanut sen, että työntekijä on jonkin edun, velvollisuuden, toimenpiteen tms. suhteen joutunut objektiivisesti arvioiden epäedullisempaan asemaan muihin häneen verrattaviin työntekijöihin taikka vastaavassa asiassa työmarkkinoilla yleisesti hyväksyttyyn ja tavanomaiseen menettelyyn nähden, eikä erilaiselle kohtelulle ole hyväksyttävää perustetta.

Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

Työsyrjintä tai kiskonnantapainen työsyrjintä ilmenee usein liian alhaisena palkkana ja epäasiallisina työaikoina.


Ihmiskauppa (Rikoslain 25 luvun 3 §)

Työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa tutkia ihmiskauppaepäilyä rikosasiana, vaan asian tutkinta kuuluu poliisille. Monissa työsuojeluviranomaisen havaitsemissa kiskonnantapaiseen työsyrjintään mahdollisesti liittyvissä tapauksissa voi olla kytköksiä ihmiskauppaan.

Ihmiskauppaa on mm. pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. Työperäisessä ihmiskaupassa kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelunäkökohdat täysin huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa.

Työsuojeluviranomainen voi ohjata työpaikkatarkastuksilla tai muutoin ilmi tulleet mahdolliset ihmiskaupan uhrit ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Mahdollisen ihmiskaupan uhrin tilanne pyritään selvittää kiireellisenä siten, että asia saatetaan auttamisjärjestelmään heti, kun epäillyltä uhrilta on saatu tarvittavat tiedot. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta esityksen auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää aina uhrin suostumusta.


Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö (Rikoslain 47 luvun 6 a §)

Rikoslain 47 luvun 6 a §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaalaisen, jolla ei ole työntekijän oleskelulupaa tai muuta työntekoon Suomessa oikeuttavaa lupaa, syyllistyy luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöön.

Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tuomitaan myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä taikka heidän edustajansa, joka laiminlyö varmistautua siitä, että sen ulkomaiselle yritykselle antamassa urakointi- tai aliurakointityössä taikka ulkomaisen yrityksen sen käyttöön asettamana vuokratyövoimana työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä on työntekijän oleskelulupa tai muu työntekoon Suomessa oikeuttava lupa.


Työnantajan ulkomaalaisrikkomus (Ulkomaalaislain 186 §)

Ulkomaalaislain 186 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja syyllistyy työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen seuraavissa tapauksissa:
  1. pitäessään tahallaan tai huolimattomuudesta palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen,
  2. antaessaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista taikka
  3. laiminlyö tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ulkomaalaislain 86 a §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle ulkomaalaislain 72 §:ssä tarkoitettu selvitys ja vakuutus sekä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus

Muita ulkomaalaisvalvontaan liittyviä rikosnimikkeitä

  • Ulkomaalaisrikkomus (Ulkomaalaislain 185 §)
  • Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain rikkominen (Laki lähetetyistä työntekijöistä 9 a §)
  • Työaikarikkomus (Työaikalaki 42 §)
  • Työaikasuojelurikos (Rikoslaki 47 luvun 2 §)
  • Työterveyspalvelujen laiminlyönti (Työterveyshuoltolaki 23 § 2 momentti)

Muita viranomaisia

In To Finland (KELAn ja verohallinnon palvelupiste)

Maahanmuuttovirasto


Viimeksi päivitetty: 30.04.2014
Tuotanto: Wysiwyg Oy