Valvontalaki - Viranomaisen valvontamenettely

Valvonta

Valvonta tarkoittaa kaikkia työsuojeluviranomaisen toimenpiteitä, joilla viranomainen huolehtii siitä, että säädöksiä noudatetaan. Työsuojeluviranomaisia ovat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ja markkinavalvonnassa myös sosiaali- ja terveysministeriö. Valvonnan osana työsuojeluviranomainen myös edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa esimerkiksi antamalla ohjeita lainsäädännön soveltamisesta ja tuomalla esiin hyviä käytäntöjä yhteistoiminnan järjestämisestä.

Keskeisimmät säännökset ovat uudessa työsuojelun valvontalaissa. Valvontatehtävässään viranomainen noudattaa myös hallintolakia, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia, kielilakeja ja muita säädöksiä.

Työsuojeluviranomaisen oikeudet

Työsuojeluviranomainen ja tarkastaja käyttävät oikeuksiaan vain työsuojeluvalvonnan tarpeisiin ja sen edellyttämässä laajuudessa. Tarkastaja käyttää oikeuksiaan työpaikoilla ja muualla tekemiensä tarkastusten yhteydessä. Tarkastaja osoittaa pyydettäessä valtuutensa tarkastuksen tekemiseen.

Tarkastajalla on oikeus päästä paikkaan, jossa tehdään työtä tai jossa perustellusti otaksutaan tehtävän työtä. Myös muihin laissa säädettyihin valvontakohteisiin on pääsyoikeus. Lisäksi tarkastajalla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjoja ja selvityksiä työn ja työympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työyhteisön tilaan liittyvistä asioista.

Tarkastajalla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyspalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus ja muita työterveyshuoltoon läheisesti liittyviä selvityksiä.

Tarkastajalla on oikeus keskustella työpaikassa työskentelevän tai muun siellä olevan henkilön kanssa kahden kesken tai todistajien läsnä ollessa ja saada häneltä valvontatehtäväänsä varten tarpeellisia tietoja.

Työsuojeluviranomaisella ja tarkastajalla on oikeus erikseen suoritettavaa selvitystä tai tutkimusta varten ottaa näyte työpaikalla käytettävästä raaka- ja tarveaineesta sekä näyte työpaikalla valmistetusta tai siellä käytössä olevasta tuotteesta.

Tarkastajalla on oikeus suorittaa työpaikalla työhygieenisiä mittauksia. Kuvaamiseen on oikeus joko työnantajan luvalla tai kun siihen on valvonnan kannalta perusteltua syytä.

Työsuojelutarkastusten tekeminen

Työsuojelutarkastuksia tehdään niin usein ja tehokkaasti kuin valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tarpeellista. Työsuojelutarkastusten tekemisestä huolehtivat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti.

Jotta työpaikalla voitaisiin valmistautua tarkastukseen ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset työnantajan ja työntekijöiden edustajat ovat läsnä, tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen työnantajalle. Joskus valvonta edellyttää, että tarkastus tehdään ennalta ilmoittamatta.

Jos tarkastus tai muu toimenpide tehdään työsuojeluviranomaisen saaman ilmoituksen johdosta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta on pidettävä salassa, jollei ilmoittaja anna lupaa. Lisäksi henkilöllisyyden ilmoittamisen tulee olla valvonnan kannalta tarpeellista.

Valvontalaissa on erikseen säännös tarkastusten suuntaamisesta vaarallisille työpaikoille ja niiden tekemisestä eri vuorokauden aikoina samoin kuin tarkastuksen tekemisestä työpaikalta tulleen ilmoituksen perusteella. Tarkastus on tehtävä, jos siihen on ilmoituksen nojalla perusteltua syytä. Viranomainen voi kuitenkin harkita, että muukin toimenpide kuin tarkastus on riittävä.

Kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tarkastus voidaan tehdä, jos se on välttämätöntä työntekijää uhkaavan hengenvaaran tai olennaisen terveyden vaaran tai haitan estämiseksi. Kotirauhan piiriin kuuluu henkilön varsinainen asunto, mutta kotirauhan suoja ulottuu myös muihin asumiseen käytettyihin tiloihin. Maalaistaloissa navetan tai muun talousrakennuksen ei katsota olevan kotirauhan piirissä.

Tarkastuskertomus

Tarkastaja laatii tarkastuksesta kirjallisen tarkastuskertomuksen, johon kirjataan tarkastuksen kulku ja tarkastuksen edellyttämät toimenpiteet. Myös eriävät käsitykset tarkastuksen kohteena olevista seikoista kirjataan.

Tarkastaja voi tarkastuskertomuksessa antaa myös suositusluonteisia neuvoja työsuojelun edistämiseksi sekä toimintaohjeita ja kehotuksia. Suosituksilla tarkoitetaan neuvoja hyvistä toimintatavoista ja käytännöistä tilanteissa, joissa kysymys ei ole lain vähimmäisvaatimukseen pääsemisestä.

Tarkastuskertomus annetaan tiedoksi työnantajalle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle. Jos työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on sopivalla, työpaikalla yleisesti tietojenannossa noudatettavalla tavalla tiedotettava tarkastuskertomuksesta.

Asiantuntijan käyttö

Joskus työsuojeluvalvonnassa tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa. Apu saattaa olla tarpeen esimerkiksi työpaikalla tai tuotteessa olevan seikan säännöstenmukaisuuden selvittämiseksi. Laki antaa oikeuden asiantuntijan käyttöön ja samalla säätää asiantuntijan toimivallan perusteet. Työsuojeluviranomainen valitsee asiantuntijan ja maksaa sen käytöstä aiheutuvat kulut. Asiantuntija voi olla yksityinen henkilö tai asiantuntijalaitos. Asiantuntijatehtävä voidaan teettää myös työpaikan ulkopuolella (esimerkiksi tutkimuslaitoksessa).

Asiantuntijan esteellisyyteen ja menettelytapoihin sovelletaan hallintolakia. Asiantuntijan tulee olla tehtävässään riippumaton. Kotirauhan piiriin kuuluviin työpaikkoihin asiantuntija pääsee vain tarkastajan mukana avustamaan tarkastajaa.