Näkyvä varoitusvaatetus

Säädökset ja normit | Työntekijän näkyminen ja tapaturmat | Näkyvät materiaalit | Näkyvän varoitusvaatteen suunnittelu ja valinta | Varoitusvaatteen kunnossapito ja huolto

Säädökset ja normit

Työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:n mukaan työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimilla.

Työnantajan tulee opastaa työntekijöitä henkilönsuojainten käytössä sekä järjestää suojainten huolto ja kunnossapito. Suojaimet huolletaan ja puhdistetaan valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Työntekijän tulee käyttää henkilönsuojaimia huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteista.

Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta

Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004) sisältää perusvelvoitteet, jotka kohdistuvat mm. henkilönsuojaimen valmistajaan, maahantuojaan tai käyttöön luovuttajaan.

On huomattava, että varoitusvaate on henkilönsuojain. Lain mukaan valmistajan tulee suunnitella ja valmistaa henkilönsuojain rakenteiltaan, varusteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaiseksi, että se soveltuu tarkoitettuun käyttöön eikä tällaisessa käytössä aiheuta tapaturman vaaraa eikä terveyden haittaa. Henkilönsuojaimen on oltava tehokas niitä vaaroja vastaan, joilta suojaamaan se on tarkoitettu.

Laissa määritellään, miten vaatimustenmukaisuus on osoitettava ennen suojaimen markkinoille saattamista. Tarkemmat suojainten rakenteelle asetettavat vaatimukset ovat valtioneuvoston päätöksessä henkilönsuojaimista (1406/1993).

Valtioneuvoston päätökset

Henkilönsuojainten turvallisuusvaatimukset EU:n henkilönsuojaindirektiivit on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksillä. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/93) käsittää henkilönsuojaimia, esimerkiksi suojavaatetusta, koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset ja valmistajilta vaadittavat toimenpiteet ennen suojaimen markkinoille saattamista.

ns. ilmoitetussa tarkastuslaitoksessa,
varustettava suomen- ja ruotsinkielisillä käyttöohjeilla ja
CE-merkittävä ennen markkinointia.

Suojavaatteessa, joka on tarkoitettu sellaisiin ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin, joissa käyttäjän täytyy näkyä tai erottua, on oltava yksi tai useampi valaiseva tai heijastava osa sijoitettuna tarkoituksenmukaisella tavalla. (VNp 1406/93, liite 1, kohta 2.13)

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/93) velvoittaa työnantajaa arvioimaan henkilönsuojaimien käytön tarpeellisuuden sekä soveltuvuuden käyttöön. Tapauskohtaisesti on harkittava, millaisia näkyviä varoitusvaatteita tarvitaan eri tehtävissä. Ratkaisu jää työpaikalla tehtäväksi.

Näkyvästä varoitusvaatetuksesta on mainittu erikseen myös toimialakohtaisissa säädöksissä, kuten

VNa alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004, 21 §)
VNa puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001, 12 §)
VNa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009, 71 §)

Standardit

Direktiivejä täydentävät Euroopan standardisoimisjärjestö CEN:in laatimat EN-standardit, jotka Suomessa vahvistetaan tunnuksella SFS-EN. Ne selkeyttävät myös lainsäädännön vaatimuksia ja antavat yksityiskohtaista tietoa henkilönsuojainten ominaisuuksista ja teknisistä vaatimuksista. Näkyvää varoitusvaatetusta koskevat standardit SFS-EN 340 ”Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset” ja SFS-EN 471 ”Näkyvä varoitusvaatetus ammattikäyttöön”.

Työntekijän näkyminen ja tapaturmat

Joka vuosi sattuu useita vakavia tapaturmia, joiden osasyynä on työntekijän huono havaittavuus. Tyypillistä on ajoneuvon tai työkoneen alle jääminen. Näitä tapaturmia voidaan ehkäistä näkyvän varoitusvaatetuksen käytöllä.

Vaarojen tunnistaminen ja poistaminen

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja poistettava ne. Milloin vaara- ja haittatekijöitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Turvallisuus- ja terveysmerkityksen arvioinnissa on hyvä käyttää apuna erilaisia systemaattisia menetelmiä kuten tarkastuslistoja ja riskinarviointimenetelmiä.

Ensisijaisesti pitää pyrkiä toimimaan niin, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään, vaarat poistetaan tai ainakin vaaroja rajoitetaan teknisillä toimenpiteillä. Usein hyvään ratkaisuun voidaan päästä myös työn organisoinnilla ja työmenetelmiä ja -tapoja muuttamalla. Ellei näin saavuteta riittävää turvallisuutta, on työnantajan hankittava työntekijälle tarvittavat henkilönsuojaimet, esimerkiksi näkyvä varoitusvaatetus tarpeen vaatiessa.

Vaarojen arvioinnin perusteella valitaan kuhunkin työhön ja tilanteeseen tarvittavat varoitusvaatteet ja määritellään varoitusvaatteeseen tarvittava suojausluokka ja -taso.

Tapaturmantorjunta

Havaittavuuden parantaminen
Heikko valaistus tai huonot sääolot vaikeuttavat usein työntekijän näkymistä. Havaitsemisessa auttavat riittävä valaistus tai kohdevalot, liikenne- tai varoitusvalojen käyttö ja töiden ajoittaminen valoisaan aikaan.

Työkoneiden rakenne tai koneen taakka voivat rajoittaa kuljettajan näkökenttää varsin voimakkaastikin. Näkemistä haittaavia esteitä kuten tavarapinoja on pyrittävä poistamaan erityisesti ovien läheisyydestä, kaarteista ja ahtailta liikenneväyliltä.

Työkoneen kuljettajan on oltava selvillä alueella olevista työntekijöistä ja heidän liikkumisestaan. Tämä on erityisen tärkeää peruutettaessa. Yhteydenpidon apuna voidaan käyttää esimerkiksi radiopuhelinta tai matkapuhelinta.

Tarkempi havaittavuus helpottaa erottamaan työntekijän muusta työympäristöstä. Työntekijän näkyvä varoitusvaatetus on tässä apuna.

Työpaikan sisäinen liikenne
Työpaikoilla järjestetään omat kulkuväylänsä jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle sekä ajoneuvo- ja työkoneliikenteelle. Liikennettä ja kulkuväyliä suunniteltaessa on otettava huomioon työkoneiden vaara- ja vaikutusalueet sekä hyvät havaintomahdollisuudet sekä se, että liikennettä varten varataan riittävästi tilaa. Työt kannattaa järjestää muutenkin niin, että työntekijät joutuvat työskentelemään työkoneiden liikkumisalueella mahdollisimman harvoin.

Työnopastus
Huolellinen työnopastus parantaa työntekijöiden turvallisuutta. Työnopastuksen yhteydessä työntekijöille on annettava riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Uusille työntekijöille opetetaan turvalliset työtavat. Myös kokeneille työntekijöille on hyvä aika ajoin muistuttaa työn vaaroista, sillä ajan mittaan vaaroihin turtuu helposti. Työntekijöiden tarkkaavaisuus ja esim. näkemiseen liittyvät seikat tulee ottaa aina uudelleen esiin.

Näkyvä varoitusvaatetus

Näkyvä varoitusvaatetus täydentää huonossa valaistuksessa osaltaan tapaturman torjuntaa. Varoitusvaatteen merkitys korostuu töissä, joissa työntekijää ei voida täysin suojata esimerkiksi työkoneilta ja ajoneuvoliikenteeltä.

ajoneuvon tai työkoneen opastus
liikenteenohjaus
peruutuksen opastus
tietyöt, joissa on päälleajon vaara
puhtaanapito ja jätehuolto
vesiväylien rakennus ja kunnossapito
varastotyöt työkoneen työskentelyalueella
työmaakoneiden läheisyydessä työskentely
maanalaiset rakennus- ja räjäytystyöt
ajoneuvoliikenteen seassa tehtävät työt
työt rautateillä, satamissa ja lentokentillä
palo-, pelastus-, ja poliisitoimen kenttätehtävät
talonrakennus
puunkorjuu

Näkyvä vaatetus sekä heijastimet ja heijastinnauhat parantavat työntekijöiden turvallisuutta myös työmatkoilla.

Näkyvät materiaalit

Näkyvässä varoitusvaatteessa voi olla ns. fluoresoivaa ja heijastavaa tai yhdistettyä materiaalia.

Fluoresoiva materiaali on kalvoa tai kangasta, joka on käsitelty fluoresoivalla pigmentillä. Se lisää näkyvyyttä päivällä ja hämärässä sekä sumussa ja sateessa, mutta ei heijasta keinovalossa tai pimeällä. Tämän vuoksi pimeällä siitä ei ole hyötyä.

Heijastava materiaali (esimerkiksi heijastin, heijastinnauha) ei ole itsevalaisevaa, vaan se tarvitsee valonsäteen heijastaakseen. Heijastuksen voi havaita vain valonlähteen välittömässä läheisyydessä. Heijastin näkyy parhaiten kapeassa valokeilassa.

Yhdistetyssä materiaalissa on sekä fluoresoivan että heijastavan materiaalin ominaisuudet. Tällaisen materiaalin vaikutus korostuu hämärässä.

Näkyvän varoitusvaatteen suunnittelu ja valinta

Näkyvältä varoitusvaatetukselta edellytetään, että siihen pukeutunut työntekijä voidaan havaita turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteena voidaan käyttää takkia ja housuja, haalaria, liiviä tai valjaita.

Eri tilanteissa tarvitaan erilaista näkyvyyttä ja vaatteen väritystä. Varoitusvaatteen valinnassa on otettava huomioon vaatteen tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi työasennot, työn likaisuus ja sää. Lisäksi on muistettava muu suojauksen tarve, esimerkiksi palosuojaus.

Näkyvänä suojavaatteena työasun päälle puettava erillinen varoitusliivi tai -valjaat ovat usein taloudellinen ja järkevä ratkaisu. Näkyvää liiviä ei yleensä tarvitse pestä usein, koska se ei likaannu niin herkästi kuin muu suojavaate. Kun heijastusteho heikentyy, näkyvän liivin voi vaihtaa uuteen.

Tarkempaa tietoa näkyvän varoitusvaatteen suunnittelusta ja valinnasta julkaisussa Näkyvä varoitusvaatetus luvussa 4.

Varoitusvaatteen kunnossapito ja huolto

Työnantajan on huolehdittava varoitusvaatteen huollosta ja kunnossapidosta. Heijastavien materiaalien riittävää heijastavuutta on tarkkailtava varoitusvaatteen käytön aikana. On huomattava, että heijastavat materiaalit voivat kulua käytössä ja menettää heijastustehonsa ennen varoitusvaatteen loppuunkulumista.

Auringonvalo haalistaa varoitusvaatteen väriä. Haalistuminen huonontaa vaatteen havaittavuutta, koska vaatteen heijastusteho pienenee. Fluoresoivan varoitusvaatteen käyttöä auringossa tulisi välttää heijastustehon alenemisen vuoksi.

Aiemman standardin mukaan valmistajan tuli ilmoittaa varoitusvaatteelle sallittujen pesukertojen määrä. Uudistetusta standardista tämä vaatimus on poistettu.