Työsuojeluhallinto ja -valvonta

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä

1.2.2006 voimaantullut valvontalaki tehostaa viranomaisvalvontaa ja varmistaa työntekijöiden osallistumismahdollisuudet työsuojeluasioiden yhteistoimintaan. Laki kumosi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain sekä sen nojalla annetut valvonta-asetukset.
Laista tarkemmin kohdassa Valvonta- ja yhteistoimintalaki.

Organisaatio

1.1.2010 alkaen työsuojelupiirien toiminta siirtyi uusiin aluehallintovirastoihin joihin muodostettiin työsuojeluvastuualueet. Näiden lisäksi työturvallisuuteen liittyvää valvontaa tekevät monet muutkin viranomaiset kuten esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto, säteilyturvakeskus ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Markkinavalvonta

Suomalainen tuoteturvallisuuslainsäädäntö on yhdenmukaistettu EU-lainsäädännön kanssa ja siten koneita, sähkölaitteita, suojaimia, räjähteitä, aerosoleja, kaasulaitteita, kemikaaleja ja yksinkertaisia painesäiliöitä koskevat vaatimukset ja määräykset ovat samanlaiset kaikissa EU-maissa. Lähtökohtana on, että tuotteet eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, ympäristölle tai omaisuudelle.Ensisijainen vastuu tuotteiden turvallisuudesta on valmistajilla ja maahantuojilla. Viranomaisten valvonnan  (markkinavalvonta) tarkoituksena on varmistaa, että määräyksiä noudatetaan eikä vaarallisia tai turvallisuudeltaan puutteellisia tuotteita ole markkinoilla. Tarvittaessa vaaralliset tuotteet poistetaan markkinoilta.
Tuotteiden turvallisuutta koskevat vaatimukset on kirjattu EU:n direktiiveihin, jotka on pantu voimaan Suomen omassa lainsäädännössä. Samaa tuotetta voi koskea useampikin direktiivi. Määräysten valvontavastuu on jaettu Suomessa eri viranomaisille kunkin toimialan mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 julkaistiin tammikuussa 2011.

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta
• kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti
• vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
• tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä
• antaa tarvittavan turvan ja palvelut.

Strategian tavoitteena on nostaa sosiaalinen kestävyys taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle.

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia (STM:n julkaisuja 2011:1)

Kolme päälinjausta

Strategisia päälinjauksia ovat:

1. Hyvinvoinnille vahva perusta
• Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa
• Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla
• Elämän eri osa-alueet tasapainoon
• Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 

2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
• Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
• Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi
• Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat
• Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus

3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta
• Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
• Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

Strategian tavoitteet voidaan saavuttaa vain hallinnonalojen rajat ylittävällä yhteistyöllä. Pohjan toimivalle yhteistyölle luovat asioiden avoin valmistelu ja tiivis vuorovaikutus.

Linjaukset ohjaavat käytännön työtä

Strategiset linjaukset näkyvät käytännössä erilaisissa toimintaohjelmissa, hankkeissa ja suosituksissa:
Vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Työsuojelua koskevista säädös- ja muista hankkeista löytyy lisätietoa:
Valmisteltavat säännökset
EU:n työsuojelun säädösvalmistelu
Valvontahankkeet 2011

Strategia tukee myös toiminta- ja taloussuunnittelua, talousarvion laadintaa sekä tulosohjausta ja johtamista hallinnonalan virastoissa.

Miten sosiaalista kestävyyttä mitataan?

Strategian toimeenpanon tueksi on julkaistu muistio, jossa tarkastellaan sosiaalisen kestävyyden käsitettä sekä sosiaalisen kestävyyden mittaamista.

Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen (STM:n raportteja ja muistioita 2011:1)

Lue lisää