Työsuojelun yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen torjunnassa

Yleistä

1.9.2006 tuli voimaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) muutos. Lakiin lisättiin 5 a luku, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksien määrää yhteisillä työpaikoilla. Strategisina päämäärinä ovat työsuojelun tehokkuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen torjunnassa selkeyttämällä ja lisäämällä eri työntekijäryhmien edustajien osallistumismahdollisuuksia yhteistoiminta-asioiden käsittelyssä. Tämä koskee erityisesti työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti- ja ajankäyttöoikeuksia.

Samalla kumottiin lain 42 §, joka koski yhteisen työsuojeluvaltuutetun valintaa.

Sisältö

43 a § Yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla

Pykälä on yleissäännös yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudesta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta yhteistoiminta-asiat käsiteltäisiin 27 §:n mukaisesti. Säännös vastaa sisällöltään työantajan velvoitteita tavallisella työpaikalla.

43 b § Sopimisoikeus

Lain 24 §:ssä säädetään sopimisoikeuden rajoituksista. Siinä viitataan lain 29 §:ään sekä 32—37 §:ään, joista viimeksi mainituissa säädetään muun muassa työsuojeluvaltuutetun oikeudesta tiedon saantiin ja koulutukseen, oikeudesta saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi, työsuojeluvaltuutetun tehtävien työaikana hoitamisesta johtuvien ansion menetyksen korvaamisesta, oikeudesta keskeyttää vaarallinen työ ja työsuojeluvaltuutetun irtisanomisoikeudesta.

Näitä rajoituksia on sovellettava myös sovittaessa yhteistoiminnasta yhteisellä työpaikalla ja yhteisellä rakennustyömaalla. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät käsittävät siten oman työnantajansa työntekijöiden edustamisesta johtuvien tehtävien lisäksi tehtäviä, jotka kohdistuvat koko yhteiseen työpaikkaan. Työsuojeluvaltuutetulla on tällöin oikeus erityisesti sellaiseen tiedonsaantiin, koulutukseen, säännöllisestä työtehtävistä annettavaan vapautukseen ja ansion menetyksen korvaamiseen, joka olisivat tarpeen työturvallisuuslain 51 §:stä johtuvien lisätehtävien hoitamiseksi.

Paikallisella sopimuksella ei siten voi rajoittaa sitä, että työntekijät valitsevat yhteiselle rakennustyömaalle työmaakohtaisen työsuojeluvaltuutetun, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja huolehtii työsuojeluvaltuutetun mahdollisuudesta saada koulutusta myös näitä tehtäviä varten ja että työpaikan yhteisyydestä johtuvat tehtävät otetaan huomioon sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytössä että ansionmenetyksen korvaamisessa. Vastaavasti valtakunnallisella sopimuksella ei voida poistaa työsuojeluvaltuutetun koulutusta, ajankäyttöä eikä ansionmenetyksen korvaamista koskevia oikeuksia työpaikan yhteisyydestä johtuvien asioiden osalta. Sopimuksella ei voida myöskään rajoittaa sitä, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa olevalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus laissa säädettyjen tietojen saantiin myös siltä osin kuin on kysymys työpaikan yhteisyydestä johtuvista asioista.

Pykälän 2 momentin mukaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu toimii työsuojeluvaltuutettuna työturvallisuuslain 51 §:stä johtuvissa asioissa eikä tätä oikeutta voida rajoittaa paikallisella sopimuksella. 3 momentin mukaan ei sopimuksella voida poiketa yhteisen työpaikan työturvallisuuslaissa säädetyistä määritelmistä. Yhteinen työpaikka on määritelty työturvallisuuslain 49 §:ssä.

43 c § Yhteistoiminnan osapuolet yhteisellä työpaikalla

Pykälän 1 momentin mukaan työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla yhteistoiminnan osapuolina ovat työturvallisuuslain 51 §:stä johtuvissa työsuojelun valvontalain 26 §:n mukaisissa yhteistoiminta-asioissa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tämän edustaja ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu.

Pykälän 2 momentin mukaan työturvallisuuslain 52 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä eri työnantajien palveluksessa olevilla työntekijöillä on oikeus valita yhteinen työmaakohtainen työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojelun yhteistoiminnassa kyseisen työmaan kaikkien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

43 d § Yhteinen työsuojelupäällikkö

Tapauksessa jossa työnantajat eivät ole nimenneet yhteistä työsuojelupäällikköä, työsuojelupäällikön tehtävistä huolehtii pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja. Säännöksellä selkeytetään yhteisellä työpaikalla työsuojelun valvontalain 28 §:ssä tarkoitettuja työnantajaa edustavaa yhteistoimintahenkilöä koskevia säännöksiä.

43 e § Työsuojeluvaltuutetun oikeudet yhteisellä työpaikalla

Yhteisellä työpaikalla työsuojeluvaltuutetun oikeudet vastaavat lain 31—35 §:ssä tarkoitettuja tavallisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun oikeuksia. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa olevalla työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin 36 §:ssä säädetty oikeus keskeyttää ainoastaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa olevan työntekijän työ. Työturvallisuuslain 6 luvun mukaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja vastaa mainitun lain 51 §:ssä tarkoitettujen seikkojen yhteensovittamisesta työpaikalla. Tämän lisäksi kaikki työpaikalla toimivat työnantajat ja itsenäiset työsuorittajat vastaavat toimintojen yhteensovittamisesta ja siitä, ettei heidän toiminnastaan aiheudu vaaraa yhteisellä työpaikalla työskenteleville. Työturvallisuuslaissa säädetty pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että pääurakoitsija käyttää määräysvaltaa yhteisellä työpaikalla häneen sopimussuhteessa oleviin muihin työnantajiin ja itsenäisiin työnsuorittajiin nähden. Vastuu työsuojelusta on siis työnantajalla.

Työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus yhteisellä työpaikalla yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi seurata ja selvittää yleisen turvallisuuden toteutumista työpaikalla suhteessa kaikkiin yhteisen työpaikan toimijoihin: työnantajiin, työntekijöihin ja itsenäisiin työnsuorittajiin. Tässä ominaisuudessaan hän voi ilmoittaa työnantajalleen havaitsemistaan puutteellisuuksista ja laiminlyönneistä. Tämän jälkeen työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin lainvastaisen asiantilan korjaamiseksi. Seuraamisella ja selvittämisellä tarkoitetaan valtuutetun oma-aloitteista ja itsenäistä oikeutta kysellä, keskustella ja saada selvityksiä asioista, joista säädetään työturvallisuuslain 51 §:ssä.

Yhteisen rakennustyömaan työsuojeluvaltuutetun oikeudet vastaavat tavallisella työpaikalla olevan työsuojeluvaltuutetun työsuojelun valvontalain 29—37 §:ssä tarkoitettuja oikeuksia.

43 f § Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevan työsuojeluvaltuutetun kulkuoikeudet yhteisellä työpaikalla

Ulkopuolisen työnantajan työsuojeluvaltuutetulla on valtuutetun tehtävien hoitamiseksi kulkuoikeus yhteisellä työpaikalla samoilla edellytyksillä kuin hänen edustamillaan työntekijöilläkin ottaen huomioon työpaikan yleiset kulku- ja turvallisuusmääräykset. Pääsyoikeus on siten sen mukainen kuin yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja on sen määritellyt. Säännös edellyttää työpaikalle määrättyjen kulkulupa- ja muiden liikkumiskäytäntöjen ja sääntöjen noudattamista.

43 g § Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät yhteisen työpaikan työsuojeluasiat

Työturvallisuuslain 51 §:stä johtuvat työsuojelun valvontalain 26 §:n mukaiset yhteistoiminta-asiat käsitellään yhteisellä työpaikalla soveltuvin osin työsuojelun valvontalain 27 §:ssä säädetyllä tavalla. Siinä säädetään myös toimikunnan jäsenen, kuten esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun oikeudesta tehdä esityksiä toimikunnan käsiteltäviksi asioiksi. Yhteistoiminta-asioiden käsittely on mahdollisimman yhdenmukainen riippumatta siitä, onko kysymyksessä tavallinen työpaikka vai työturvallisuuslaissa tarkoitettu yhteinen työpaikka.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on tarpeen mukaan varattava ulkopuoliselle työnantajalle ja itsenäiselle työnsuorittajalle ja asian käsittelyn sitä edellyttäen ulkopuolisen työnantajan työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua edellä mainittujen yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn työsuojelun valvontalain 38 §:ssä tarkoitetussa työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintaelimessä. Siten pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tulee tapauskohtaisesti arvioida, vaatiiko asian luonne sen käsittelyä mainittujen tahojen kanssa. Ehdotuksen asian käsittelemiseksi yhteistoimintaelimessä voi tehdä joku muukin säännöksessä mainittu yhteisellä työpaikalla toimiva, esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu.

43 h § Työsuojelun yhteistoiminnasta yhteisten vaarojen torjunnassa

Yhteisten vaarojen torjunnassa työpaikalla yhteistoiminta-asiat käsitellään vastaavalla tavoin kuin muillakin työpaikoilla. 2 momentin mukaan yhteisten vaarojen työpaikalla on mahdollista sopia yhteisen työsuojelupäällikön nimeämisestä. Säännös antaa työnantajille vastaavan mahdollisuuden nimetä yhteinen edustaja huolehtimaan yhteistoiminnasta yhteisten vaarojen työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen kanssa.