Yötyö

Yötyötä koskevat säännökset

Työaikalain (605/1996) 26 §:n mukaan yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan. Yötyötä ei voida teettää vapaasti, se on sallittua ainoastaan työaikalain 26 §:ssä olevassa luettelossa mainituissa töissä tai tilanteissa. Luettelo on tyhjentävä, siinä on lueteltu kaikki tilanteet, joissa yötyötä voidaan teettää. Työehtosopimusten työajan sijoittamista koskevat määräykset voivat rajoittaa tai laajentaa niiden tilanteiden luetteloa, joissa yötyön teettäminen on sallittua. Nuorilla työntekijöillä yötyön teettäminen on pääosin kielletty (Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 7 §).

Työturvallisuuslain (738/2002) 30 § sisältää säännökset, joilla pyritään estämään tai vähentämään yötyöstä työntekijän terveydelle mahdollisesti aiheutuvia haittoja tai vaaroja. Pykälä toteuttaa osaltaan EU:n neuvoston työaikaa koskevan direktiivin (93/104/EY, 9. artikla) vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet yötyöstä todetusti terveyshaittoja saaneiden työntekijöiden siirtämiseksi mahdollisuuksien mukaan heille sopivaan päivätyöhön. Lisäksi siinä velvoitetaan työnantajaa järjestämään yötyötä tekevälle työntekijälle ruokailumahdollisuus.

Yötyön haitat ja niiden vähentäminen

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Yksilölliset erot sopeutumisessa yötyöhön voivat olla suuria. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä ovat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi mm. perhesuhteet ja työmatkan käytettävän ajan piteneminen. Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä (1485/2001) on myös todettu yötyön voivan aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, joten yötyötä tekeville on tehtävä työnantajan kustannuksella terveystarkastus. Yötyön mahdollisesti aiheuttamien yleisten ja yksilöllisten terveyshaittojen selvittäminen kuuluu työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen.

Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen, esimerkiksi lääkehoidosta tai raskaudesta johtuen, tai pysyvä. Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. Suuremmilla työpaikoilla vaihtoihin on usein paremmat edellytykset.  Siten säännös ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta yötyön vaihtamiseen päivätyöksi. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna.

Ruokailumahdollisuus yötyössä

Työnantajan on järjestettävä yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus ruokailuun, jos työajan pituus sitä edellyttää ja ruokailun järjestäminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava tunnin pituinen tauko, jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia. Tauko voi olla sovittaessa lyhyempikin, mutta sen on oltava vähintään puoli tuntia.

Tarve ruokailumahdollisuuden järjestämiseen voi olla muun muassa vuorotyössä, jossa tehdään yöllä normaalipituinen työvuoro. Kaikissa töissä ei ruokailumahdollisuuden järjestäminen aina ole tarpeen tai mahdollista, kuten esimerkiksi tilapäisissä ja yöaikana lyhyen aikaa tehtävissä töissä ja liikkuvissa töissä. Mahdollisuus ruokailuun voidaan työpaikasta riippuen järjestää eri tavoin, esimerkiksi pienissä yksiköissä ruoat voidaan lämmittää mikroaaltouunissa. Työnantaja voi periä ateriasta kohtuullisen korvauksen. Korvausta voidaan pitää kohtuullisena, kun se vastaa työpaikkaruokaloiden hintatasoa.