Yleistä aiheesta

Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen vähimmäisehtoja kaikilla työpaikoilla. Työsuojeluviranomainen ei tee edunvalvontaa, eli ei nosta kannetta työntekijän puolesta eikä toimi avustajana oikeudessa.

Heikko kielitaito voi altistaa työsyrjinnälle

Tietämättömyyden tai heikon kielitaidon vuoksi ulkomaisella työntekijällä voi olla rajalliset mahdollisuudet hankkia tietoa Suomen työlainsäädännöstä tai toimintatavoista. Ulkomaisella työntekijällä on usein myös heikommat edellytykset hoitaa asiansa itse, jolloin mahdollisuus työsyrjintään kasvaa.

Tietoa työsuhteen vähimmäisehdoista: Työsuhde.

Tietoa työteko-oikeuden varmistamisesta: Ulkomainen työntekijä.

Ihmiskauppa

Ihmiskauppaa on muun muassa pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Työperäisen ihmiskaupan uhri on useimmiten ulkomaalainen työntekijä. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelunäkökohdat täysin huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa.

Työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa tutkia ihmiskauppaepäilyä rikosasiana, vaan asian tutkinta kuuluu poliisille. Monissa työsuojeluviranomaisen havaitsemissa kiskonnantapaiseen työsyrjintään liittyvissä tapauksissa voi olla kytköksiä ihmiskauppaan.

Auttamisjärjestelmä ihmiskaupan uhreille

Työsuojeluviranomainen voi ohjata työpaikkatarkastuksilla tai muutoin ilmi tulleet mahdolliset ihmiskaupan uhrit ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta esityksen auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää aina uhrin suostumusta.

Lisätietoa: Ihmiskauppa – Human traffiking. Suomen kansallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.