Yleistä aiheesta

Suorassa lisäeläkejärjestelyssä työnantaja vastaa itse lupaamansa lisäeläkkeen maksamisesta ja hallinnoimisesta. Tällaisia lisäeläkejärjestelyitä on kutsuttu joskus myös työnantajan eläkelupauksiksi tai kirjanpidollisin varauksin järjestetyiksi lisäeläkejärjestelyiksi. Suoran lisäeläkejärjestelyn keskeisenä piirteenä on, että lisäeläkettä ei toteuteta kolmannen osapuolen, kuten henkivakuutusyhtiön, eläkesäätiön tai eläkekassan kautta. Kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta tai työnantajan yksipuolisesta sitoumuksesta, jonka perusteella työnantaja lupaa maksaa työntekijälle lisäeläkettä työntekijän jäätyä vanhuuseläkkeelle.

Koska suorassa lisäeläkejärjestelyssä työnantaja vastaa itse eläkkeen maksamisesta liittyy järjestelyyn lähtökohtaisesti riski siitä, ettei työnantaja pysty aikanaan lisäeläkettä maksamaan. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus turvata puolet suorasta lisäeläkkeestä konkurssin ja yrityssaneerauksen varalta.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa lain valvonnasta koko Suomessa.

 

Ohjeita työntekijälle

Työntekijä tai muu edunsaaja saa työnantajalta vuosittain tiedon suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvan eläkevastuun määrästä ja siitä, kuinka eläkevastuu on turvattu. Jos työntekijä tai muu edunsaaja arvioi työnantajan rikkoneen turvaamisvelvoitteen tai jos työnantaja ei täytä tiedonantovelvoitetta, työntekijä tai muu edunsaaja voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle.

Jos työnantaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tai turvaamisvelvoitteen, työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen velvoitteen täyttämiseksi. Jos työnantaja ei noudata kehotuksia, työsuojeluviranomainen voi asettaa uhkasakon velvoitteen tehosteeksi.

 

Ohjeita työnantajalle

Suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvien eläkeoikeuksien turvaaminen

Työnantajan turvaamisvelvoite

Työnantajan on turvattava vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvan eläkevastuun määrästä työnantajan konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta. Tätä velvoitetta kutsutaan turvaamisvelvoitteeksi.

Työnantaja voi toteuttaa turvaamisvelvoitteen seuraavilla tavoilla:

  1. ottamalla eläkevastuun turvaavan vakuutuksen, kuten esimerkiksi luotto- tai takausvakuutuksen.
  2. asettamalla eläkevastuun turvaavan vakuuden. Vakuus voi olla myös pankkitakaus.
  3. muulla edellä tarkoitettuihin keinoihin rinnastettavalla tavalla, jolla työntekijän lisäeläkeoikeus tulee tosiasiallisesti turvatuksi työnantajan konkurssin tai yrityssaneerauksen varalta.

Työnantaja voi toteuttaa turvaamisvelvoitteen myös usean keinon yhdistelmällä.

Turvaamisvelvoitteen katsotaan toteutuneen myös, jos työnantaja on toteuttanut vähintään puolet työntekijälle lupaamastaan lisäeläke-edusta ryhmäeläkevakuutuksena, yksilöllisenä eläkevakuutuksena taikka eläkesäätiön tai -kassan kautta ja muun osan suoralla lisäeläkejärjestelyllä.

Keitä työnantajia turvaamisvelvoite koskee?

Turvaamisvelvoite koskee kaikkia sellaisia työnantajia, jotka voidaan asettaa konkurssiin ja jotka ovat sitoutuneet suoraan lisäeläkejärjestelyyn. Näin ollen turvaamisvelvoitteen piirissä voivat olla luonnolliset henkilöt, osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja muut oikeushenkilöt. Sen sijaan turvaamisvelvoitteen piirissä eivät ole:

  • valtio
  • Ahvenanmaan maakunta
  • kunta, kuntayhtymä tai muu kuntien julkisoikeudellinen yhteistoimintaelin
  • valtion liikelaitos
  • itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
  • evankelis-luterilainen tai ortodoksinen kirkko
  • evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä.

Poikkeukset turvaamisvelvoitteesta

Turvaamisvelvoite edellyttää, että vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvan eläkevastuun määrästä turvataan. On kuitenkin joitakin poikkeuksia, joiden osalta turvaamisvelvoite ei ole voimassa, vaikka työnantaja olisi luvannut maksaa eläkettä suoraan työntekijälle tai muulle edunsaajalle.

  1. Työnantajan on turvattava vain sellaiset suorat lisäeläkejärjestelyt, jotka perustuvat työsopimussuhteessa tehtyyn työhön. Näin ollen toimitusjohtaja- tai yrittäjäasemaan perustuvat eläkejärjestelyt jäävät turvaamisvelvoitteen ulkopuolelle.
  2. Suora lisäeläkejärjestely kuuluu turvaamisvelvoitteen piiriin vain siltä osin kuin se kohdistuu vanhuuseläkeaikaan. Turvaamisvelvoite ei siis koske varhaiseläkkeitä.
  3. Turvaamisvelvoite on voimassa, vaikka suoraan lisäeläkejärjestelyyn liittyvä eläke-etu olisi siirtynyt työntekijän kuoltua leskelle tai työntekijän alle 18-vuotiaalle lapselle. Jos eläke-etu siirtyy työntekijän kuoltua muulle henkilölle, turvaamisvelvoite lakkaa työntekijän kuoltua.

Turvaamisvelvoitteen alkaminen ja lakkaaminen

Turvaamisvelvoite alkaa, kun työntekijälle tai muulle edunsaajalle on syntynyt suoran lisäeläkejärjestelyn ehtojen mukaan tulevista tapahtumista tai olosuhteista riippumaton oikeus lisäeläkkeeseen. Niin kauan, kun lisäeläkkeen saaminen on ehdollista, työnantajan ei tarvitse lisäeläkevastuuta turvata. Jos oikeus lisäeläkkeeseen edellyttää esimerkiksi työsuhteelta 20 vuoden kestoa, tulevista tapahtumista tai olosuhteista riippumaton oikeus lisäeläkkeeseen syntyy vasta tällaisen palvelusvuosiehdon täytyttyä. Oikeus lisäeläkkeeseen syntyy usein vuosia ennen kuin lisäeläke-etuuden maksamisvelvollisuus alkaa.

Turvaamisvelvoite jatkuu, kunnes lisäeläkkeen maksuvelvollisuus päättyy tai eläkevastuu muutoin lakkaa.

Työnantajan tiedonantovelvollisuus työntekijälle tai muulle edunsaajalle

Työnantajan on tilikausittain annettava työntekijälle tai muulle edunsaajalle kirjallinen selvitys eläkevastuun määrästä ja siitä, kuinka turvaamisvelvoite on toteutettu. Selvitys on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tiedonantovelvollisuus on sidottu turvaamisvelvoitteen olemassaoloon. Näin ollen tiedonantovelvollisuus alkaa vasta sitten, kun työnantajalle on syntynyt turvaamisvelvoite. Työnantajan turvaamisvelvoite puolestaan alkaa, kun työntekijälle tai muulle edunsaajalle on syntynyt suoran lisäeläkejärjestelyn ehtojen mukaan tulevista tapahtumista tai olosuhteista riippumaton oikeus lisäeläkkeeseen.

Jos vakuuden arvossa, vakuutuksen kattavuudessa tai muissa turvaamisvelvoitteen toteuttamiseen liittyvissä olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, työnantajan on ilmoitettava niistä työntekijälle tai muulle edunsaajalle viipymättä sen jälkeen, kun muutos on tullut työnantajan tietoon.

Ennen vuotta 1.4.2015 sovitut lisäeläkejärjestelyt

Työnantajan mahdollisuus hakea vapautusta turvaamisvelvoitteesta

Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta tuli voimaan 1.4.2015. Työnantaja voi hakea työsuojeluviranomaiselta vapautusta turvaamisvelvoitteesta, jos suorasta lisäeläkejärjestelystä on sovittu ja lisäeläkettä on alettu järjestelyn ehtojen mukaisesti maksaa ennen lain voimaantuloa. Vapautus on määräaikainen ja voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että:

  1. yrityksen taloudellisen tilanteen voidaan arvioida kohtuudella turvaavan suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvat eläkevastuut; ja
  2. suoraan lisäeläkkeeseen oikeutettu suostuu vapautukseen.

Vapautusta haetaan työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella (Hakemus vapautuksesta laissa suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta (209/2015) 2 §:ssä tarkoitetusta turvaamisvelvoitteesta).

Vapautushakemuksen liitteenä on toimitettava:

  1. suoraan lisäeläkkeeseen oikeutetun kirjallinen suostumus vapautuksen myöntämiseen;
  2. sopimus suorasta lisäeläkejärjestelystä tai selvitys suoran lisäeläkejärjestelyn ehdoista;
  3. selvitys suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvan eläkevastuun määrästä ja sen laskuperusteista;
  4. vahvistettu tilinpäätös viimeiseltä kolmelta tilikaudelta;
  5. ote luottotietorekisteristä, joka sisältää kaupparekisteriotetta vastaavat tiedot, tiedot maksutavasta ja maksuhäiriöistä, sekä tiedon mahdollisesta luottokelpoisuusluokasta;
  6. todistus verojen maksamisesta, jos hakijana on luonnollinen henkilö; ja
  7. todistus lakisääteisen eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta.

Luottotietorekisteriote sekä todistukset verojen maksamisesta ja lakisääteisten eläkevakuutuksen ottamisesta eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia.

Vapautushakemus toimitetaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.

Siirtymäaika

Ennen lain voimaantuloa sovittuihin suoriin lisäeläkejärjestelyihin lakia sovelletaan 1.4.2016 lukien.

Työnantajan turvaamisvelvoite alkaa 1.4.2016. Työnantajan on annettava työntekijälle lain 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys neljän kuukauden kuluessa 1.4.2016 jälkeen päättyvän tilikauden päättymisestä.

Esim. Yrityksen tilikausi on 1.1.XXXX – 31.12.XXXX. Tilikausi siis päättyy lain voimassaoloaikana ensimmäisen kerran 31.12.2016. Ensimmäinen kirjallinen selvitys on annettava vasta neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 30.4.2017.

 

Lainsäädäntö

Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta (209/2015)

Valtioneuvoston asetus suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta (446/2015)

Rangaistussäännös

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

  1. antaa tiedonantovelvollisuutta täyttäessään väärän tiedon tai laiminlyö tiedonantovelvollisuuden ja teko on omiaan aiheuttamaan, ettei lisäeläkkeeseen oikeutettu saa tietoa turvaamisvelvoitteen laiminlyönnistä tai
  2. laiminlyö työsuojeluviranomaisen antaman turvaamisvelvoitetta tai tiedonantovelvollisuutta koskevan kehotuksen

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, turvaamisvelvoitesäännösten rikkomisesta sakkoon.

Vastuun kohdentumiseen työnantajan ja tämän edustajan kesken sovelletaan rikoslain (39/1889) 47 luvun 7 §:ää.