Historiaa

Työväensuojelunäyttelyn perustajana toimi Suomen ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt. Teollisilla työpaikoilla käydessään hän kohtasi nopeasti liikkeelle lähteneen teollistumisen mukanaan tuomat vakavat työsuojeluongelmat. Työväestö, myös lapsityövoima, työskenteli osin jopa epäinhimillisissä olosuhteissa, altistuen tapaturmille ja ammattitaudeille. Vakavia työtapaturmia ja työympäristöstä aiheutuvia sairastumisia sattui paljon.

Vera HjeltTutustuttuaan Tukholmassa toimivaan työväenyhdistyksen pystyttämään työväensuojelunäyttelyyn Hjelt sai alkukimmokkeen Suomeen perustettavasta vastaavasta näyttelystä. Hän teki aloitteen työntekijäin suojelemista valottavan näyttelyn perustamisesta vuonna 1907. Vuonna 1909 avattiin Työväensuojelus- ja huoltonäyttely teollisuushallituksen virkahuoneistossa Helsingissä.

Näyttelyn toiminta-ajatus ja tarve tulevat hyvin esiin Vera Hjeltin toimittamassa näyttelyn kymmenvuotiskertomuksessa: "Teollisuustyössä sattuu usein tapaturmia. Moni työntekijä menettää henkensä, toiset saavat kärsiä ruumiinvamman seurauksista ja monen terveys sortuu epäterveellisissä työhuoneistoissa työtä tehdessään. Yhteiskunnassa on levitettävä tietoa työväenhuollosta, työväensuojeluksesta on herätettävä edesvastuun tunnetta ja ajanmukaisia suojalaitteita järjestämällä ovat, mikäli mahdollista, ammatinvaarat poistettava. Tätä varten on Helsinkiin järjestetty pysyväinen näyttely työväensuojelusta ja huoltoa varten". Näyttelyn tarkoituksena oli herättää "asianharrastusta" ja olla oppaana työsuojelun alalla. Erityisen tärkeänä pidettiin työnantajien ja työnjohdon tutustumista asianmukaisiin suojalaitteisiin.

Vuonna 1920 näyttely muutti suurempiin tiloihin Eteläesplanadi 4:än ja kaksi vuotta myöhemmin se siirtyi sosiaaliministeriön työosastoon kuuluvaksi. Kahden vuosikymmenen kuluessa näyttely oli kehittynyt sosiaaliseksi kansansivistyslaitokseksi, jolle haluttiin antaa laajempi merkitys kuin aiemmin, olivathan näyttelyn kokoelmat laajentuneet käsittämään monia työsuojelun ulkopuolisia alueita, kuten yleishygieniaa, terveydenhoitoa, ravintotietoutta ja äitiysneuvontaa. Sisällöstä johtuen myös näyttelyn käyttämä nimi muuttui. Yleisesti käytetyksi nimeksi tuli "Sosiaalimuseo. Työväensuojelu- ja huoltonäyttely", joka sekin lyhentyi arkikielessä Sosiaalimuseoksi.

Helsingissä toimivan pysyvän näyttelyn lisäksi Työväensuojelu- ja huoltonäyttely järjesti erikoisnäyttelyitä tarpeen ja kulloisenkin tilanteen mukaan niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Junanvaunuun kerättäviä näyttelyosastoja kierrätettiin ympäri maata ja tarkoitus oli tietysti viedä maaseudulle tietoa työturvallisuudesta ja sosiaalihuollosta.

Sormet ovat korvaamattomat työvälineesi -julisteNäyttely toimi Suomen Senaatin antaman johtosäännön mukaan vuoteen 1944, jolloin annettiin asetus työväensuojelu- ja huoltonäyttelystä. Sotien jälkeen näyttely muuttui yhä enemmän museotyyppiseksi ja kun se purettiin Helsingissä vuonna 1973, oli näyttely Euroopan neljänneksi suurin ja ajanmukaisin sosiaalimuseo, jolla oli mittavat kokoelmat.

Kun työsuojeluhallintoa ryhdyttiin uudistamaan 1970-luvun alussa, jouduttiin tarkastelemaan myös näyttelyn asemaa. Vuonna 1973 perustettiin työsuojeluhallitus Tampereelle ja vastaperustettu keskusvirasto sai vastatakseen myös Työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn, jolle siirto tarkoitti myös siirtymistä Helsingistä Tampereelle.

Keinot ja tavat esitellä asioita ovat muuttuneet, mutta itse päämäärä on sama. Se kuvastuu lauseesta, jonka Vera Hjelt muotoili näyttelyn tunnuslauseeksi ja mitä se on ollut koko näyttelyn olemassaolon ajan. "Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta, sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan ja työniloaan."

Toiminta osana työsuojeluhallinnon viestintää

Tampereelle muuton yhteydessä Sosiaalimuseon laajat kokoelmat hajosivat ja esineistöä sijoitettiin eripuolille maata. Luonnollisesti työsuojeluosa siirtyi työsuojeluhallituksen yhteyteen ja näyttely avattiin uudellen yleisölle seuraavana vuonna Tampereella Pohjolankadulla nimellä Työsuojelunäyttely. Nykyisiin toimitiloihin näyttely pääsi muuttamaan valtion virastotalon valmistuttua vuonna 1979.

Työsuojelunäyttely on jatkanut toimintaansa työsuojelutiedon levittäjänä laajentaen toimintaansa vuosittain. Organisaatiomuutokset ovat edelleen kuuluneet osan näyttelyn toimintaan. Työsuojeluhallituksen lakkauttamisen jälkeen näyttely siirtyi muiden työsuojeluasioiden kanssa Työministeriön työsuojeluosastolle 1993 ja sitten Sosaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolle vuonna 1997. Vuonna 1999 Työsuojelunäyttely siirrettiin työsuojelun piirihallinntoon hoitamaan valtakunnallisena yksikkönä työsuojeluhallinnon näyttely- ja messuasioita sijoituspaikkana Hämeen työsuojelupiiri. Vuoden 2010 alussa työsuojelupiirit lakkautettiin ja toiminta jatkuu entiseen tapaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella.