Meluriskin tunnistaminen

Meluriskiä arvioidessa on otettava huomioon kaikki asiat, jotka aiheuttavat tai lisäävät melun mahdollisia vaaroja ja haittoja

Meluriskin arviointi

Meluriskin arvioinnista ja siinä huomioon otettavista asioista säädetään asetuksella (85/2006). Ainakin osa asetuksessa mainituista asioista on sellaisia, että niiden selvittämiseen tarvitaan työterveyshuollon apua. Toisaalta taas osa asioista vaatii työpaikan erityisolosuhteiden tuntemista. Lisäksi riskin arvioijalla on oltava tieto melulle altistumisen tasosta ja melun erityisominaisuuksista, joten työssä tarvitaan melun mittaustekniikan ja vaikutusten tuntemista.  Siksi työnantajan on hyvä tehdä meluriskin arviointi yhdessä työterveyshuollon ja työhygienian asiantuntijan kanssa.

Meluriskin arviointi voi olla työpaikkaselvityksen osana tai erillisenä asiakirjana. Työnantajan on pidettävä tämä arviointi hallussaan niin, että kukin työntekijä voi saada tiedon sen tuloksesta omalta kohdaltaan. Lisäksi työnantajan on tarkistettava arviointi, jos riskiin vaikuttavat asiat, esimerkiksi työmenetelmät tai työolosuhteet, muuttuvat merkittävästi tai työntekijällä todetaan melun aiheuttama kuulovamma.

Melulle altistumisen arviointi ja mittaus

Työnantajan on arvioitava, kuinka suuri on työntekijän päivittäinen melualtistus ja mikä on suurin äänen huippupaine tai -taso tyypillisen työpäivän aikana. Jos melun voimakkuus vaihtelee merkittävästi päivästä toiseen, työnantajan on arvioitava myös työntekijän keskimääräinen melualtistus viiden työpäivän perusteella.

Koska on miltei mahdotonta arvioida melualtistus tai äänen huippupaine ilman mittauksia, melun mittaaminen on yleensä tarpeen arvioinnin onnistumiseksi. Mittaus on pakko tehdä, jos melussa on iskumaisia ääniä tai jos melussa joutuu korottamaan ääntään, jotta kahden metrin etäisyydellä oleva henkilö saisi sanoista selvän.

Jotta melulle altistumisen arviointi olisi luotettava, työnantajan on yleensä käytettävä sen tekemisessä sellaisen henkilön apua, jolla on melun mittauslaitteet ja taito mitata ja arvioida melua. Arvioinnin tuloksena pitää olla luotettava tieto siitä, miten suurta kunkin työntekijän melulle altistuminen on suhteessa melun toiminta- ja raja-arvoihin, jotta työnantaja pystyy päättämään, mitä hänen on tehtävä työntekijöiden suojelemiseksi kuulovammalta.

Altistumistietojen säilyttäminen ja arvioinnin uusiminen

Työnantajan on säilytettävä kutakin työntekijää koskevan mittauksen ja arvioinnin tulokset. Arviointi ja mittaus on toistettava, jos työntekijän melulle altistuminen muuttuu merkittävästi.

Melun muiden haittojen arviointi

Edellä oleva pätee pääasiassa kuulovamman vaaran arviointiin. Kun arvioidaan melun muiden mahdollisten haittojen merkitystä, työnantajan on syytä pyytää melun haittoihin perehtyneen asiantuntijan käsitys siitä, mitä asioita on otettava huomioon ja millaisia mittauksia mahdollisesti tarvitaan.

Meluriskin arvioinnissa huomioon otettavat asiat

Kun työnantaja laatii ja toteuttaa suunnitelmaa melualtistuksen vähentämiseksi, hänen on otettava huomioon seuraavat asiat:

  • altistuksen taso, tyyppi ja kesto 
    • riski kasvaa melutason noustessa 
    • iskumainen ja voimakas tasainen melu yhdessä lisäävät riskiä 
    • tietyille taajuuksille keskittynyt melu lisää riskiä 
    • melun äkillisyys ja yllätyksellisyys lisää riskiä 
    • se, ettei voi itse vaikuttaa meluun, lisää riskiä 
    • riski kasvaa altistusajan pidentyessä 
    • riittävä palautumisaika altistusten välillä vähentää riskiä 
  • altistuksen raja-arvo ja toiminta-arvot 
    • jos työntekijän altistuminen ylittää nämä arvot, työnantajalta ja työntekijältä vaaditaan tiettyjä toimia 
    • mitä suurempi ylitys on, sitä kiireellisempiä toimia tarvitaan 
  • meluriskille erityisen altis työtekijä 
    • jos tällainen henkilö altistuu melulle, riskin vähentäminen vaatii erityisiä toimia 
  • melun ja sisäkorvalle myrkyllisten aineiden yhteisvaikutus 
    • riski on suurempi kuin pelkän samantasoisen melun aiheuttama riski 
    • tällaisia aineita ovat esimerkiksi 
      • trikloorietyleeni 
      • ksyleeni 
      • styreeni 
      • tolueeni 
      • vetysyanidi 
      • hiilidisulfidi 
      • lyijy 
      • hiilimonoksidi eli häkä 
  • melun ja tärinän yhteisvaikutus
    • tärinä melutyössä lisää kuulovamman riskiä 
  • melun ja varomerkkien tai melun ja muiden tekijöiden yhteisvaikutus 
    • varoitusäänten peittyminen voi aiheuttaa tapaturman vaaran 
    • melu ja sisäinen tai muu liikenne yhdessä lisäävät riskiä 
    • melu ja nostot nostolaitteilla yhdessä lisäävät riskiä 
  • tiedot koneiden melupäästöstä 
    • koneiden ohjeissa on oltava tieto siitä, miten paljon melua kone aiheuttaa työtilaan 
    • koneiden kaupallisissa esitteissä olevissa teknisissä tiedoissa on oltava myös tieto melupäästöstä 
  • mahdollisuus käyttää vähemmän melualtistusta aiheuttavia työvälineitä
  • työnantajan määräämä oleskelu meluisissa olosuhteissa työajan ulkopuolella, esimerkiksi laivoilla, lyhentää palautumisaikaa ja lisää riskiä 
  • muut riskin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot 
    • kuulontarkastusten tulokset 
  • melun kuormittavuutta koskeva tieteellinen tutkimustieto
  • mahdollisuus käyttää asianmukaisia kuulonsuojaimia vähentää riskiä.

Jos saatavilla on vähämeluisampia koneita, riski arvioidaan suuremmaksi kuin jos niitä ei ole saatavilla.

Meluriskeille erityisen alttiiden työntekijöiden suojelu

Jos työpaikalla on melua, työnantajan on huolehdittava, että työterveyshuolto osoittaa ne työntekijät, jotka ovat henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi erityisen alttiita melulle. Työnantajan on erityisesti suojeltava näiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta meluasioissa.

Toimet kuulovamman toteamisen jälkeen

Jos työntekijällä todetaan kuulovamma, joka on todennäköisesti aiheutunut melusta, työnantajan on tarkistettava melulle altistumisen ja meluriskin arviointi. Lisäksi on tarkistettava, ovatko kuulovamman ehkäisemiseksi tehdyt toimet riittäviä ja vaikuttavatko ne tarpeeksi.