Yleistä aiheesta

Käsitärinä välittyy henkilön käsiin, kun hän pitelee värähtelevää kappaletta käsillä. Kehotärinä puolestaan välittyy henkilön kehoon, kun hän istuu, seisoo tai makaa värähtelevällä pinnalla.

Työvälineistä ja -kappaleista saatu käsitärinä voi vahingoittaa työntekijöiden käsien verenkiertoa, hermostoa, jänteitä, lihaksistoa ja luustoa. Työssä koettu tärinä saattaa aiheuttaa valkosormisuutta tai käden monihermovaurion, joka voidaan korvata ammattitautina. Kehotärinän on puolestaan todettu lisäävän työntekijöiden alaselän kipuja ja selkärangan vammoja. Siksi työnantajan pitää vähentää tärinälle altistumisen haittoja ja vaaroja.

Tärinälle on asetettu toiminta- ja raja-arvot. Toiminta-arvojen ylittyessä työnantajan on tehtävä toimenpiteitä haittojen ja vaarojen vähentämiseksi. Raja-arvo ei saa ylittyä.

 

Ohjeita työntekijälle

Jos käytät täriseviä työkaluja tai liikkuvia työkoneita, pyydä nähtäväksi altistumistasi koskevat tärinäaltistuksen ja -riskin arvioinnit.

Jos tärinäaltistuksen toiminta-arvo ylittyy, sinun on osallistuttava työterveyshuollon määräaikaisiin terveystarkastuksiin.

Työntekijänä sinun on

  • tehtävä työsi työnantajan ohjeiden mukaisesti niin, että tärinälle altistuminen on mahdollisimman vähäinen
  • ilmoitettava työnantajalle työssä havaitsemistasi vioista ja puutteista, jotka aiheuttavat tärinää
  • poistettava edellä mainitut puutteet tai viat työnantajan ohjeiden, ammattitaitosi ja kokemuksesi mukaisesti, jos osaat tehdä sen turvallisesti
  • osallistuttava työterveyshuollon järjestämään terveydentilan seurantaan määräajoin, jos tärinälle altistuminen ylittää toiminta-arvon.
 

Ohjeita työnantajalle

Tärinäasetuksessa (48/2005) annetaan sekä käsi- että kehotärinälle toiminta-arvo ja raja-arvo. Lisäksi siinä määrätään, että työnantajan on selvitettävä, voivatko työntekijät altistua tärinälle. Jos voivat, työnantajan on

  • selvitettävä, ketkä altistuvat, millaisissa tilanteissa he altistuvat ja mitkä tekijät tuolloin aiheuttavat tärinän
  • poistettava tärinää aiheuttavat tekijät tai vähennettävä niiden aiheuttamaa haittaa niin paljon kuin tekniikan kehitys ja käytettävissä olevat haitan vähentämiskeinot sallivat
  • arvioitava ja tarvittaessa mitattava kunkin työntekijän kokemien tärinäjaksojen tärinän voimakkuus ja kesto sekä säilytettävä nämä altistumista koskevat tiedot
  • arvioitava tärinälle altistumisen merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle (tehtävä tärinäriskin arviointi), säilytettävä arviointi ja pidettävä se ajan tasalla
  • laadittava ja toteutettava tärinäntorjuntaohjelma, jos altistuminen ylittää toiminta-arvon
  • huolehdittava siitä, ettei työntekijöiden altistuminen ylitä raja-arvoa
  • vähennettävä viipymättä altistusta ja parannettava tärinältä suojautumista, jos altistumisen on todettu ylittäneen raja-arvon
  • annettava altistuville työntekijöille tieto altistumisen ja tärinäriskin arvioinneista ja niiden tuloksista sekä opetusta ja ohjausta tärinää koskevista asioista
  • huolehdittava siitä, että työterveyshuolto tunnistaa tärinäriskille erityisen alttiit työntekijät, ja suojeltava erityisesti näitä työntekijöitä tärinän haitoilta.

Jos työntekijällä todetaan sairaus tai muu terveyden haitta, joka on todennäköisesti aiheutunut tärinälle altistumisesta työssä, työnantajan on tarkistettava yllä mainittujen toimien paikkansapitävyys ja tehokkuus. Lisäksi on tarkastettava kaikkien muidenkin samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentila.

Työnantajan on annettava niille työntekijöille, jotka altistuvat työssään tärinälle, tarpeelliset tiedot heidän oman tärinäriskinsä arvioinnin tuloksista. Näistä tiedoista työntekijän olisi voitava nähdä oman tärinäaltistuksensa suuruus suhteessa raja-arvoon ja toiminta-arvoon. Lisäksi hänen pitäisi nähdä se, että kaikki hänen tärkeimmät tärinätyönsä ja tärinän haittaa lisäävät tekijät on otettu oikein huomioon, kun tärinäaltistusta ja -riskiä on arvioitu.

Lisäksi työnantajan on kerrottava tärinälle altistuneille työntekijöille

  • miten työnantaja aikoo poistaa tärinästä aiheutuvat vaarat ja haitat tai vähentää niitä mahdollisimman paljon kyseisellä työpaikalla
  • mitkä ovat työntekijöitä altistavan tärinän raja- ja toiminta-arvot
  • miten suuria tärinäaltistuksia työntekijöillä arviointien ja mittausten perusteella on
  • millaisia vaaroja tai haittoja käytössä olevien työvälineiden tärinä aiheuttaa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle
  • miten työn voi tehdä turvallisesti
  • miten työntekijä tunnistaa tärinästä aiheutuvat vammat ja oireet sekä miten ja kenelle ne ilmoitetaan työpaikalla
  • miten työterveyshuolto työpaikalla on järjestetty ja miten työterveyshuolto seuraa työntekijän terveydentilaa.

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto niin, että työntekijän terveydentilaa seurataan määräajoin, jos tämän tärinäaltistus ylittää toiminta-arvon.

Tärinädirektiivin soveltamisoppaassa on tietoa tärinästä, tärinän arvioinnista ja laskemisesta, haittavaikutuksista ja vähentämisestä.

 

Lainsäädäntö

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001, muutos 831/2005)

  • 4a § Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden toiminta-arvot terveystarkastuksessa 

Ammattitautiasetus (1347/1988), 3 §

Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008)

  • 5 § Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan velvoitteet
    • Liite I kohta 1.5.9. Tärinä
    • Liite I kohta 2.2.1.1. Ohjeet
    • Liite I kohta 3.6.3.1. Tärinä