Tärinäaltistuksen tunnistaminen

Koska tärinä on sitä vaarallisempaa, mitä voimakkaampaa se on tai mitä kauemmin se kestää, tärinälle altistumista arvioidaan määrittämällä altistumisjaksoittain tärinän voimakkuus ja kestoaika. Näin saatujen tietojen avulla lasketaan työntekijän päivittäinen tärinäaltistus, jota työnantaja sitten vertaa tärinän toiminta- ja raja-arvoihin. Arvioinnin tuloksen pitää siis olla sellainen, että työnantaja voi sen perusteella luotettavasti todeta, ylittyvätkö toiminta- ja raja-arvot.

Työntekijän päivittäiseen tärinäaltistukseen kerätään kaikki hänen tyypillisen työpäivänsä aikana tapahtuvat kosketukset värähtelevien pintojen kanssa. Näiden kosketuksien aikainen tärinän voimakkuus arvioidaan tai mitataan, samoin kunkin kosketuksen kesto, ja niiden avulla lasketaan kunkin kosketusjakson aiheuttama altistus. Päivittäinen tärinäaltistus, jonka tunnus on A(8), saadaan, kun kaikki työpäivän kosketusjaksojen aiheuttamat altistukset yhdistetään ja jaetaan kahdeksalle tunnille. Käsi- ja kehotärinälle altistuminen arvioidaan erikseen.

Tärinän voimakkuuden arviointi

Tärinän voimakkuutta arvioidaan tärisevän pinnan siinä kohdassa, josta tärinä välittyy käsiin tai kehoon, toisin sanoen kädensijan ja käden välistä, istujan ja istuimen välistä tai seisovan henkilön jalkapohjan ja lattian välistä. Voimakkuus voidaan arvioida käsityökoneiden ja liikkuvien työkoneiden tärinäpäästöä koskevien tietojen perusteella, jotka valmistajat ilmoittavat koneiden ohjeissa. Lisäksi monet tutkimuslaitokset ovat keränneet tietoja erilaisten koneiden tärinästä. Jos tärinän voimakkuutta arvioidaan tällaisten tietojen avulla, on syytä käyttää tiettyjä kertoimia. Näin lasketut tärinän voimakkuudet vastaavat paremmin todellista altistusta.

Kun työnantaja arvioi alustavasti tärinälle altistumista, hän voi käyttää koneen valmistajan antamia tietoja ja muita yleisesti saatavilla olevia tietoja. Jos näitä tietoja ei ole saatavissa tai altistuminen on alustavan arvioinnin perusteella lähellä toiminta- tai raja-arvoa, tärinän voimakkuus on mitattava työpaikalla. Jotta mittaus olisi luotettava, työnantajan olisi käytettävä siinä apunaan pätevää henkilöä ja asianmukaisia mittauslaitteistoja.

Tärinän keston määrittäminen

Kun tärinäjakson kestoa määritetään, on oleellista ottaa huomioon vain todellinen altistumisaika eli se aika, jona tärinä siirtyy pinnasta käsiin tai kehoon. Tämä tarkoittaa siis sitä aikaa, jona työntekijä pitää kiinni käynnissä olevasta käsityökoneesta tai istuu käynnissä olevan työkoneen istuimella tai seisoo tai makaa tärisevällä alustalla.

Päivittäisen tärinäaltistuksen laskeminen

Kun tiedetään kaikki työntekijän työpäivän aikana kokemat tärinäjaksot ja kustakin jaksosta tärinän voimakkuus ja kosketusaika, työnantaja voi laskea päivittäisen tärinäaltistuksen. Tähän laskentaan on saatavilla useita menetelmiä, joista yksinkertaisimpia ovat tärinälaskimet.

Työsuojeluhallinnon tärinälaskimella voit laskea henkilökohtaisen päivittäisen altistustason työntekijälle, joka altistuu tärinälle enintään seitsemänä eri jaksona työpäivän aikana.

Tärinälaskin (xls-tiedosto 38 kt)

Koneen valmistajan velvollisuudet

Valmistajan on käsin kannettavien tai ohjattavien koneiden ohjeissa ilmoitettava koneen aiheuttaman käsitärinän voimakkuus. Samoin liikkuvien työkoneiden ohjeissa on ilmoitettava koneen aiheuttaman käsi- ja kehotärinän voimakkuus.