Arviointi

Valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä säädetään, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä aiheutuvat riskit työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Riskinarvioinnin toteuttamiseksi työnantaja saa tietoa ensisijaisesti kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta, jonka kemikaalin toimittaja tai valmistaja toimittaa työnantajalle. Käyttöturvallisuuteen perustuvia tietoja vaaroista ja altistumisen hallinnasta on käytettävä, kun arvioidaan riskejä ja tiedotetaan niistä työntekijöille sekä kun heitä koulutetaan turvalliseen työskentelyyn.

Riskinarvioinnin sisältö

Jos vaarallisten aineiden käytöstä koituvia riskejä ei hallita asianmukaisesti, työntekijöiden terveys ja turvallisuus voivat kärsiä monin tavoin. Vaikutukset voivat vaihdella lievästä silmien tai ihon ärsytyksestä astmaan, lisääntymishäiriöihin, synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja syöpään. Vaikutuksia saattaa syntyä yksittäisen lyhyen altistumisen seurauksena tai useiden altistumisten seurauksena aineen kertyessä kehoon pitkän ajan kuluessa.

Vaarallisten aineiden perusriskinarviointiin kuuluvat ainakin seuraavat asiat:

  • luettelo työpaikalla käytössä olevista kemikaaleista
  • tieto siitä, missä ainetta käytetään (työn, prosessin ja tuotteen kuvaus)
  • tieto siitä, miten ainetta käytetään (altistavat vaiheet, mitähaittoja aineet tai prosessissa syntyvät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ja miten)
  • tieto työpaikan paikallis- ja yleisilmastoinnista ja niiden tehokkuudesta
  • aineille altistumisen tason arviointi (työntekijöihin kohdistuvan altistuksen tyyppi, voimakkuus, kesto, toistuvuus sekä esiintyvyys, mukaan luettuna yhdessä käytettävien aineiden yhteisvaikutukset)
  • tieto siitä, onko altistumistason selvittämiseksi tehtävä työilman epäpuhtausmittauksia tai biologisia altistumismittauksia.

Vakavuusasteeltaan tärkeimmät riskit otetaan käsittelyyn ensin, myös helpoin toimenpitein pienennettävät riskit kannattaa ottaa heti työn alle. Luetteloa arvioiduista riskeistä voidaan hyödyntää seuraavassa vaiheessa, jossa laaditaan toimintasuunnitelma työntekijöiden suojelemiseksi.

Riskien torjunta

Jos riskejä ei voida välttää eikä estää, on selvitettävä, miten niitä voidaan ehkäistä tai vähentää sellaiselle tasolle, ettei niille altistuvien työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaarannu. Riskien torjunnassa on käytettävä seuraavia keinoja:

  • Kemikaalin aiheuttamat riskit on poistettava tai minimoitava. Ensisijainen menetelmä on korvaaminen, mikä tarkoittaa sitä, että vaarallisen aineen tai prosessin tilalle vaihdetaan vaaraton tai vähemmän vaarallinen kemikaali tai prosessi. Varsinkin syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia aiheuttavat aineet on korvattava aina, kun se on teknisesti mahdollista. Vaarallisen prosessin vaihtamista pohdittaessa tulisi miettiä, voidaanko prosessi vaihtaa toiseen, joka ei tuota pölyjä, höyryjä tai kaasuja, tai onko prosessi välttämätön, vai voitaisiinko siitä luopua ja hankkia esimerkiksi valmiiksi sekoitettuja tuotteita.

Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, torjunnassa tulee noudattaa seuraavaa järjestystä:

  • Suunnittele työprosessit ja torjunta ja vähennä vaarallisten aineiden päästöjä asianmukaisilla laitteilla ja välineillä esimerkiksi eristämällä päästöjä aiheuttava prosessi.
  • Toteuta vaaran lähteellä yleiset suojelutoimenpiteet, kuten kohdepoisto, ja tarvittavat järjestelyt, esimerkiksi minimoi altistuvien työntekijöiden määrä sekä altistumisen kesto ja voimakkuus.
  • Toteuta yksilölliset suojelutoimenpiteet, esimerkiksi varmista, että työntekijät käyttävät henkilönsuojaimia, jos altistumista ei voida välttää muilla keinoin.

Paras tapa torjua altistumista on hallita päästöjä niiden lähteellä. Ehkäise päästöjä järjestelmällisesti

  • muuttamalla työprosesseja (välttämällä höyryjä, pölyä ja aerosoleja tuottavia työvaiheita)
  • käytättämällä aineita vähemmän vaarallisessa muodossa (esim. rakeina ja tahnoina jauheiden ja nesteiden sijasta)
  • käyttämällä suljettuja järjestelmiä
  • torjumalla altistumista tehokkaalla eristyksellä, yleisilmanvaihdolla, kohdepoistolla, vetokaapeilla, roiskesuojilla ja muilla työpaikan järjestelyillä
  • laatimalla huolto- ja puhdistussuunnitelma, jossa on määritetty huoltovälit, siivousmenetelmät ja laitteet (esim. käytetään kosteita menetelmiä tai pölynimureita harjojen sijasta).
  • muiden torjuntatoimenpiteiden lisäksi tulee tarvittaessa käyttää henkilökohtaisia suojaimia,  jos altistumista ei voida välttää; suojaimien on oltava EU-säädösten mukaisia.