Yleistä aiheesta

Hoitamaton sisäilmaongelma vaarantaa terveyden. 

Huonolle sisäilmalle altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän muun muassa  

  • hengitystieinfektioita
  • nenän tukkoisuutta tai vuotoa
  • silmien kutinaa, kirvelyä tai ärsytystä
  • kurkun käheyttä tai kuivuutta   
  • yleisoireina väsymystä ja päänsärkyä
  • harvinaisempina oireina kuumeilua sekä lihas- ja nivelkipua.  

Sisäilmaongelmalle on tyypillistä, että oireilu liittyy rakennuksessa oleskeluun, ja oireet yleensä häviävät melko pian rakennuksesta poistumisen jälkeen. Eri henkilöt voivat oireilla hyvin eri tavalla, ja jotkut eivät oireile ollenkaan. 

Sisäilmaongelmaan on useita syitä

Työpaikan huono sisäilma aiheutuu monesta syystä, ja ongelman ratkaiseminen vaatii huolellista selvittelyä. Sisäilman laatua huonontavat esimerkiksi seuraavat tekijät: 

  • toimimaton tai riittämättömän ilmanvaihto
  • homeitiöiden kulkeutuminen kosteus- ja homevaurioituneista rakenteista sisäilmaan 
  • kosteuden reagointi lattiapinnoitemateriaalien kanssa 
  • haihtuvat epäterveelliset päästöt rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja kalusteista
  • suojaamattomista ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä irtoavat hiukkaset 
  • työtiloihin varastoitu tavara
  • riittämätön siivous. 

Sisäilmaongelma ratkaistava suunnitelmallisesti 

Työpaikalla on oltava kaikkien tiedossa oleva toimintatapa havaittujen sisäilmaongelmien hallitsemiseksi. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista kokonaisuutta, jossa työnantaja  

  • sopii ja tiedottaa sisäilmahaittojen ilmoitusmenettelystä työnantajalle
  • perustaa tarvittaessa sisäilmaryhmän
  • hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta
  • selvittää kiinteistön kunnon ja tulkitsee saadut tulokset pätevien asiantuntijoiden avulla
  • toteuttaa korjaustoimet laaditun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti 
  • seuraa tehtyjen toimien vaikutusta työn terveellisyyteen
  • tiedottaa avoimesti ja oikea-aikaisesti.
 

Ohjeita työntekijälle

Jos epäilet, että työpaikallasi on sisäilmaongelma, ilmoita asiasta työnantajallesi ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on kerrottava sinulle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimiin asiassa on ryhdytty tai tullaan ryhtymään. Työnantajan on kerrottava myös se, jos ilmoituksesi ei työnantajan arvion mukaan johda toimiin. 

Jos epäilet, että sinulla on työpaikan sisäilmasta johtuvia oireita, kerro oireilustasi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan tehtävä on selvittää, aiheutuvatko oireet työpaikan olosuhteista. Kerro oireistasi aina myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto arvioi, millä edellytyksillä voit jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat.

Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan olosuhteista, on työnantajan selvitettävä sisäilmaongelman syy ja poistettava se. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että terveytesi ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitellään ja korjataan. 

Selvitysten tekeminen, raportin valmistuminen sekä korjaussuunnitelman ja korjausten tekeminen vievät oman aikansa. Voit kysyä  tilannetta ja aikataulua esimieheltäsi tai työsuojeluvaltuutetulta.  

 

Ohjeita työnantajalle

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikan työolot eivät aiheuta haittaa työntekijöiden terveydelle.

Sisäilman aiheuttama terveysvaara ehkäistävä ennalta

Hyvä suunnittelu ja rakentaminen ennaltaehkäisevät monta ongelmaa. On valittava päästöttömät rakennus- ja sisustusmateriaalit, rakennettava riittävä ilmanvaihto ja huolehdittava muutenkin rakennusteknisestä toimivuudesta, kuten salaojista. Lisäksi rakennusta on ylläpidettävä ja huollettava suunnitelmallisesti. Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta ja puhtaudesta on huolehdittava, ja tiloja on siivottava riittävästi.

Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, on rakenteet kuivattava viipymättä mikrobikasvun estämiseksi, ja vaurioitunut materiaali on tavallisesti aina poistettava. Vaurion aiheuttaja on aina selvitettävä ja korjaukset tehtävä siten, että vaurio ei pääse uusiutumaan.

Jos työnantaja toimii vuokratiloissa, on työnantajan sovittava korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Vastuu työntekijöiden terveydestä on kuitenkin aina työnantajalla. Vuokratiloissa toimiessa työnantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville.

Terveysvaara poistettava viivytyksettä ja vaikutuksia seurattava

Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä sisäilman laatuun liittyvä terveyshaitta ja hoitaa ilmenneet ongelmatilanteet.

Jos työpaikalla todetaan sisäilmaan liittyvä terveyshaitta, on työnantajan ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi ja syiden poistamiseksi.

Sisäilman käsittelyprosessi työpaikalla

Työnantajan velvollisuus on

  • käyttää työntekijöiden oireilujen työperäisyyden selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa
  • ratkaista yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä työntekijät mahdollisesti voivat ja millä edellytyksillä jatkaa turvallisesti työskentelyä kyseisissä työtiloissa
  • estää altistuminen sellaisilta työntekijöiltä, jotka eivät voi työskennellä työtiloissa sairastumatta, kunnes asiantuntijan tekemin selvityksin tai mittauksin on todettu, että altistumista aiheuttaneet tekijät on poistettu
  • selvittää luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilman laatuun, esimerkiksi rakennukseen liittyvät riskirakenteet, kosteusvauriot, ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja puhtaus ja pintamateriaalien kunto
  •  suunnitella korjaukset huolellisesti ja ottaa suunnittelussa huomioon toimet, joilla turvataan terveelliset työskentelyolosuhteet rakennustyöntekijöille sekä muille korjaustyön aikana tiloissa työskenteleville, jos korvaavien tilojen käyttö ei ole mahdollista – esimerkiksi pölyn, melun ynnä muiden leviäminen estetään asianmukaisella osastoinnilla ja riittävällä alipaineistuksella
  • toteuttaa korjaukset suunnitelman mukaisesti
  • huolehtia tilojen tehokkaasta loppusiivouksesta
  • seurata yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtyjen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveydentilaan.

Kokonaisvaltainen rakennuksen kunnon selvitys sisältää materiaalien kosteusmittaukset ja tarvittaessa rakenteiden avaamisen niiden kunnon selvittämiseksi. Mikäli työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia päteviä asiantuntijoita rakennuksen vaurion syyn ja laajuuden selvittämisessä. Rakennuksen kunnon selvitys sisältää myös ilma-, pinta- ja rakennusmateriaalinäytteiden tutkimukset. Näytteistä analysoidaan esimerkiksi haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), mikrobit ja kuidut, pöly sekä pienhiukkaset.

Hyväksi käytännöksi on osoittautunut, että työnantaja perustaa työpaikalle sisäilmaryhmän. Ryhmässä ovat edustettuina yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta. Tarvittaessa mukana voi olla myös työpaikan ulkopuolinen asiantuntija.

Avoimesta ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta huolehdittava

Työnantajan avoin tiedottaminen sisäilmaongelman selvittelystä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä. Mikäli sisäilmaongelman käsittelystä ei kerrota riittävästi, saattaa syntyä käsitys, että työnantaja ei ota työntekijöiden oireilua vakavasti, vaikka työnantaja olisi jo käynnistänyt toimet asian selvittämiseksi.

Sisäilma-asian käsittelyssä työpaikalla on muistettava, että yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on henkilötietolaissa tarkoitettua arkaluontoista tietoa. Terveydentilaa koskevaa tietoa ei saa käsitellä julkisesti työpaikalla. Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä  vain terveydenhuollon henkilöstö.

Hyvässä sisäilmatiedottamisessa työntekijöille kerrotaan säännöllisesti ajantasainen tieto toimenpiteistä sisäilmaongelman selvittämiseksi:

  • mitä tiedetään
  • mitä ei tiedetä
  • mitä tullaan tekemään
  • milloin tullaan tekemään
  • mitkä ovat jatkotoimet
  • miten korjaustoimia ja niiden vaikutusta seurataan.
 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002) 

  • 8 § työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
  • 32 § työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys
  • 33 § työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus
  • 40 § biologiset tekijät

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

  • 5 § työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat
  • 12 § työterveyshuollon sisältö

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)

  • 2 § työnantajan yleiset velvollisuudet
  • 9 § työpaikan tilavuus ja ilmanvaihto

Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995)

  • 50 § vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus
 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:1998:22) mukaan opettaja oli sairastunut ammatilliseen allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen, kun hän oli työskennellyt vuosina 1980–1993 koululla, jossa oli todettu runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieni-itiöpitoisuuksia vesivahinkojen ja rakenteiden kastumisen sekä puutteellisen ilmastoinnin seurauksena. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen pitkäaikaisesta ja voimakkaasta altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle, ja ne oli korvattava ammattitauteina.

Sanasto

Sisäilmaongelma Epäily terveyttä vaarantavasta puutteesta rakennuksen tai sen osan hengitysilmassa. Syynä voi olla esimerkiksi kiinteistön rakennusvirhe tai virheet kunnossapidossa, vesivahingon aiheuttama kosteus- ja homevaurio tai rakennusmateriaaleihin liittyvät kemialliset altisteet. Sisäilmaongelmia voi aiheuttaa myös orgaaninen pöly, tilassa oleviin tavaroihin liittyvät tekijät ja toiminnasta syntyvät päästöt.
Sisäilmaryhmä Eri alojen asiantuntijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä kohteissa on suunnitella ja koordinoida sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia tarvittavine toimineen. Sisäilmaryhmä suunnittelee prosessin aikana tapahtuvan viestinnän eri osapuolille ja huolehtii siitä. Lisäksi useissa kunnissa ja suurissa organisaatioissa on koordinoiva sisäilmaryhmä, joka laatii selvitys- ja viestintäohjeet, järjestää koulutusta ja seuraa ratkaisuprosessien etenemistä.
Altistuminen Työsuojelussa altistuminen tarkoittaa sitä, että työntekijä altistuu työympäristössä ei-toivotulle tai terveydelle vaaralliselle tekijälle eli altisteelle. Kemialliset altisteet ovat kemikaaleja, biologiset altisteet ovat esimerkiksi mikrobeja tai soluja ja fysikaaliset altisteet esimerkiksi värähtelyä, säteilyä, lämpöoloja tai sähkövirtoja. Altistuminen voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäisessä altistumisessa altistetta joutuu elimistöön ihon läpi imeytymisen, haavojen, hengityksen, silmien tai suun kautta ja altiste vaikuttaa elimistön sisältä. Ulkoisessa altistumisessa altiste vaikuttaa elimistön ulkopuolelta (esim. säteily).
Käyttäjäkysely Sisäilma- ja kosteusvauriotutkimuksissa käytetään ongelman tai haitan paikallistamiseksi ja tutkimuksen rajaamiseksi käyttäjäkyselyä. Kyselyllä kartoitetaan muun muassa havaintoja kosteus- ja homevaurioista sekä niiden syistä. Lisäksi kerätään kokemusperäistä tietoa sisäilman laadusta, eli lämpötilasta, vedosta, hajuista ja muista koetuista haitoista. Käyttäjäkyselyllä ei selvitetä vastaajan oireita. Oireiden kannalta olennainen tieto on ainoastaan se, liittyvätkö mahdolliset oireet rakennuksessa oleskeluun. Luottamuksellisuuden vuoksi käyttäjäkyselyihin vastataan nimettömästi. Kyselyn alussa kuitenkin selvitetään pääasiallinen työhuone tai työpiste, jotta ilmitulleet ongelmat ja haitat pystytään kohdistamaan rakennuksessa riittävän tarkasti.
Sisäilmakysely Sisäilmakyselyt ovat käyttäjäkyselyjä tarkempia kyselyjä, joilla selvitetään sisäilmaongelmien tai erilaisten tutkimusprojektien yhteydessä sisäilmaoloja sekä henkilöillä esiintyviä oireita. Kyselyillä voidaan myös seurata tehtyjen korjausten vaikutusta. Kyselyistä tavallisin on niin sanottu Örebro-kysely (MM-40 kysely). Sisäilmakysely tulisi tehdä aina kaikille, joita ongelma voi koskea. Kyselyn tulkinta edellyttää erityisasiantuntemusta. Terveystietojen vuoksi kyselyvastaukset ovat luottamuksellisia. Kyselytuloksissa koettuja terveysoireita käsitellään niin yleisellä tasolla eikä sairauksia yksilöidä.
Rakennustekninen selvitys Systemaattisesti tehtävässä rakennusteknisessä selvityksessä kartoitetaan kattavasti kiinteistön rakenteet ja tunnistetaan mahdolliset riskirakenteet sekä paikallistetaan vaurioiden sijainti, laajuus ja vaikutus sisäilman laatuun. Selvitys sisältää yleensä kuntoarvion ja kuntotutkimuksen. Lisäksi selvitetään vaurion tai vaurioiden syntymekanismit ja syyt sekä vaurioituneiden rakenteiden ja materiaalien purkutarve. Rakennustekninen selvitys antaa toimenpidesuosituksia vaurioiden korjaamiseksi ja niiden syiden poistamiseksi. Selvityksen pohjalta tehdään korjaussuunnitelma.